Keskustelut Harrastukset Poron vaikutus metsän uudistumiseen

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 33)
  • Poron vaikutus metsän uudistumiseen

    Jouko Kumpula, Harri Norberg ja Mauri Nieminen. 2004.
    Kesälaidunnuksen vaikutukset poron ravintokasveihin: kesälaitumet ja porojen kunto. RKTL Kala- ja riistaraportteja nro 319. 46 s.

    http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/raportti319.pdf

    ”Erityisesti 30-150 cm korkeiden koivuntaimien määrät kuivahkoilla kankailla olivat kesälaidunalueilla selvästi pienemmät kuin talvilaidunalueilla.”

  • Santtu

    Fbssä keskusteluryhmä poroista.

    Poronhoitoalueen etelä raja on tarkoituksenmukaista siirtää Rovaniemen pohjoispuolelle.

    Augusti ja A.Jalkanen sekä muut, eikun sinne, jos vielä ette ole. Palsta tarttee metsätaloudellista asiantuntemusta, jota tältä palstalla löytyy.

    http://www.facebook.com/groups/poronhoitolaki/

    Miksi linkki tekkee yhden välilyönnin laki sanaan. Se on poistettava, niin menee.

    Aukusti

    Enpäs ole valitettavasti ehtinyt Fb:n liittyä. Hyvä kun iltasella ehdin hätäisesti vilkaista näitä palstoja. On muita kiireitä !

    Eläkeläisellää on tunnetusti aina kiireitä !!!

    A.Jalkanen

    Kiitos Santtu vinkistä. En ole liittynyt FB:hen (vrt. FSB).

    Vähän kiinnostaisi, missä päin Pohjois-Suomea Aukusti vaikutat? Vai enempi ”siellä ja täällä”, kun olet niin kiireinen?

    Aukusti

    Aukusti viettää enimmän osan ajastaan Napapiirin tuntumassa.
    Siis poronhoitoalueella. Ainakin yksi esi-isistäni on aikoinaan ollut ”pororenkinä”. Ei kuitenkaan innostunut poronomistajaksi, vaikka se niihin aikoihin olisi varmasti onnistunutkin ja tiettävästi kannattanutkin. Oliko sitten liian rehellinen ?

    A.Jalkanen

    Ympäristömuutoksen professori Atte Korhola tänään 10.9. Helsingin Sanomissa (Vieraskynä):

    -”Kautta maan tulisi perustaa riittävän isoja monikäyttöalueita, joita ei hyödynnetä teollisessa metsätaloudessa.”

    -…”Suomen Lapissa suurimmat ympäristön muutokset ovat seurausta ympäristömyrkkyjen leviämisestä, alati laajenevasta turismista ja porotalouden ylilaidunnuksesta.”

    hemputtaja

    ### Ympäristömuutoksen professori Atte Korhola tänään 10.9. Helsingin Sanomissa (Vieraskynä):

    -”Kautta maan tulisi perustaa riittävän isoja monikäyttöalueita, joita ei hyödynnetä teollisessa metsätaloudessa.”

    -…”Suomen Lapissa suurimmat ympäristön muutokset ovat seurausta ympäristömyrkkyjen leviämisestä, alati laajenevasta turismista ja porotalouden ylilaidunnuksesta.”
    Lähetetty: 9 min sitten
    Lähettäjä: A.Jalkanen ###

    Mitä se mies horisee.

    Kyllä Suomesta löytyy monikäyttöalueita (jos oikein ymmärsin mitä tarkoittaa) itsekullekin. Kukaan ei kiellä, jos pistäydyn naapurin metässä marjassa ja saan siellä laulaakin, jos etäisyys kuulijoihin on riittävä.

    Kaljaterassien keskittyminen on tietysti maalaisille hiukan epäreilu.

    Nuista muutoksista olen melkein samaa mieltä, mutta mitä hemmetin ympäristömyrkkyjä. Suksivoiteet?

    Onko äijä unohtunut 80-luvulle jolloin myrkyttäjä oli Kuola, joka tutkittiin sittemmin huhuksi.

    En usko, että ymp. myrkkyjä siellä on enempää kuin Etelässäkään, ellei peräti vähemmän

    A.Jalkanen

    Minullekin tuo ympäristömyrkkyasia jäi epäselväksi.

    Monikäyttöalueitahan ovat jo kaikki eriasteisesti suojellut alueet. Ja niissä tulisi suojella koko eliöyhteisöä – paitsi kasveja myös eläimiä, eli niissä siis ei saisi pääsääntöisesti metsästää. Paitsi hirvieläimiä ja vieraslajeja.

    A.Jalkanen

    Anu Akujärvi, Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Eero Mattila, Kari Mikkola & Pasi Rautio: Effects of reindeer grazing and forestry on ground lichens in Finnish Lapland. Silva Fennica vol. 48 no. 3.

    http://www.silvafennica.fi/issue/volume/48

    Highlights: Both reindeer grazing and forestry affect the cover and biomass of reindeer lichens; Reindeer grazing has bigger impact than forestry; The lichen cover was about five-fold and the biomass about fifteen-fold in the ungrazed (fenced) sites than in the grazed ones; The decrease of not only the biomass, but also the cover of lichens, is alarming.

    Niin, ja se luontainen sorkkaeläinlaidunnuksen taso Lapissa. Luotettavasta lähteestä olen saanut kuulla, että se olisi ehkä kymmenes- tai sadasosa nykyisestä tasosta.

    A.Jalkanen

    Bragina ym 2015 (Conservation Biology) jutun pohjalta voidaan vertailla, paitsi hirvien, myös porojen määriä: Venäjällä villiä tunturipeuraa (luontainen kanta?) siellä on vajaat miljoona yksilöä. Jos Suomessa olisi saman verran poroja per pinta-ala, niitä olisi noin 20 000 – siis ei 200 000 yksilöä!

    Puuntuottajat
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 33)