› Keskustelut › Harrastukset › Poron vaikutus metsän uudistumiseen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 33)
1 2 3 4

  • Poron vaikutus metsän uudistumiseen

    Lähetetty: 16.3.2014, 12:43

    Jouko Kumpula, Harri Norberg ja Mauri Nieminen. 2004.
    Kesälaidunnuksen vaikutukset poron ravintokasveihin: kesälaitumet ja porojen kunto. RKTL Kala- ja riistaraportteja nro 319. 46 s.

    http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/raportti319.pdf

    ”Erityisesti 30-150 cm korkeiden koivuntaimien määrät kuivahkoilla kankailla olivat kesälaidunalueilla selvästi pienemmät kuin talvilaidunalueilla.”

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • A.Jalkanen 16.3.2014, 16:11

    Erkki Pulliainen 1994. Lapin taigaa, s. 126:

    ”Poron normaali ravintokierto on sellainen, että talvella sen ensisijaista ravintoa tulisi olla jäkälien ja kesällä mehevien, lähinnä kosteilla kasvupaikoilla kasvavien putkilokasvien. … Syksyllä tapahtuu lopullinen ”valkuaistankkaus”, jos tateilla ja muilla sienillä on hyvä sato. … nähtävissä täälläkin Metsä-Lapissa; kesällä porot ruokailevat soilla ja syksyllä harjoittavat tilaisuuden tullen tatille suunnistamista.”

    http://www.tunturisusi.com/hirvet/poro.htm

    ”Kesällä ravintona ovat tunturissa lähinnä koivun lehdet, heinät ja ruohot mutta myös eräät jäkälät. Metsävyöhykkeen poroilla ravinto on hiukan monipuolisempi, esimerkiksi kesällä ne käyttävät mielellään luonnonniittyjen (mm. tulvaniittyjen) kasvilajistoa ja suomaiden mehevää raatetta. Käytetyimpiä ravintokasveja ovat raatteen lisäksi järvikorte, kultapiisku, horsma ja lehtipuiden vesat. … Kesäajan ravinto vaihteiee suuresti tärkeimmillä kesälaitumilla, joita ovat suot, jokivarsiniityt, pohjoisessa avotunturit ja metsäalueilla avohakkuualueet.”

    A.Jalkanen 16.3.2014, 16:22

    http://www.luonnontila.fi/fi/indikaattorit/tunturit/tu1-poromaarat

    ”Keskimääräinen porotiheys on ollut Tunturi-Lapissa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan noin 2,4 poroa neliökilometrillä maa-aluetta. Vuosina 2011–2012 porotiheys on noussut 2,5–2,6 poroon neliökilometrillä (100 hehtaaria). Porotiheyksissä on kuitenkin selviä paliskuntakohtaisia eroja.”

    http://www.rktl.fi/riista/hirvielaimet/hirvi/
    Kuva 3. Metsästyksen jälkeen alueelle jääneen
    laskennallisen hirvikannan tiheys eri alueilla
    vuonna 2012.

    Em. kuvan mukaan poronhoitoalueella: 1 – 2,2 hirveä 1000 hehtaaria kohden.

    Tiheysluvut hirvelle ja porolle ovat samaa suuruusluokkaa. Hirven tiheys on 1000 hehtaaria kohti ja poron tiheys on 100 hehtaaria kohti. Poroja on siis Lapissa noin 10 kertaa tiheämmässä kuin hirviä, eli poron vaikutus kasvillisuuteen on 10 kertaa niin suuri kuin hirven (jos oikein laskin). Ravintovalikoimat ovat toki erilaiset.

    Timppa 16.3.2014, 16:43

    En tosiaan tunne Metsä-Lapin tilannetta. Sitä kyllä ihmettelen, että mitä haittaa metsätaloudelle olisi, jos porot söisivät koivunvesoja. Eikös se helpottaisi havupuiden taimien kehittymistä?

    Keski-Suomessa hirvet vahinkojen vastapainoksi myös auttavat metsätaloutta pitämällä haavanvesakot kurissa ja paikoin myös vatukot.

    Aukusti 16.3.2014, 23:24

    Olen moneen kertaan näilläkin sivuilla kirjoittanut poron haitallisesta vaikutuksesta puuston kasvuun.

    Jos haluaisit kasvattaa koivua, niin miten sen saa kasvamaan, kun porot syövät taimet?

    Havupuuntaimet tuhoutuvat porojen ”kaivumailla” talvella kun porot terävillä sorkillaan ruokaa lumen alta kaivaessaan katkovat ja vioittavat taimet.

    Tätä asiaa ei julkisesti ole näkynyt esitettävän siinä määrin kuin se olisi tarpeen.

    Siispä : ” Porojen vapaa laidunnusoikeus yksityisten mailla tulee kieltää! ”

    Porot ympärivuotisiin tarhoihin omille- tai vuokratuille maille !

    Timppa 17.3.2014, 06:47

    Luitko Aukusti tuolta Metsähoito-osiosta tiivistelmäni metsätaloudesta ja poronhoidosta 100 vuotta sitten. Mitä mieltä olet kirjoittajan näkemyksistä?

    A.Jalkanen 17.3.2014, 10:20

    Oikein hyviä pohdintoja täällä; tämä on sitä ”joukkoistamista”.

    Oleellisin asia on se, että poronhoito muuttaa koko ekosysteemin toiminnan aivan toisenlaiseksi verrattuna siihen tilanteeseen jossa laidunnuspaine olisi pienempi.

    Poro vaikeuttaa myös tunturikoivun uudistumista, ei pelkästään metsätaloudellisesti tärkeitä puulajeja.

    Nyt puuttuu vielä yksi oleellinen tieto: tunturipeuran ja metsäpeuran luontainen kanta.

    William Munny 23.3.2014, 17:17

    Oohan kurki varovaanen ettei takatalvi yllätä.
    Menöö suvun jatkamis hommelit vituralleen.

    A.Jalkanen 24.3.2014, 07:11

    Luettavaa poroista ja pohjoisen oloista:

    http://veikkovaananen.blogspot.fi/2014/03/aika-laillistaa-saamelainen-ylilaidunnus.html

    http://veikkovaananen.blogspot.fi/2013/12/ekokatastrofi-akwe-kon-ohjein.html

    (Tässä yllä olevassa linkissä on Risto Niemisen kirjoitus mukana. Erittäin osuva.)

    http://veikkovaananen.blogspot.fi/2012/07/poroko-pelastajaksi-ilmastomuutoksessa.html

    Poron laidunnus vaikuttaa lehtipuita ja jäkäliä vähentämällä kasvipeitteen heijastuskykyyn eli albedoon sitä alentavasti, eli auringon säteilyä imeytyy enemmän maastoon eikä heijastu takaisin avaruuteen. Mitä tämä vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen, nopeuttaako se sitä?

    Wikipedia: ”Albedo eli heijastuskyky (”valkoisuus”) on jonkin kappaleen kyky heijastaa siihen osuvaa säteilyä.”

    Risto Isomäki kirjoittaa kirjassa ”34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen” s. 238: ”Kolmas kiireellinen toimenpide olisi parantaa pohjoisen havumetsävyöhykkeen heijastavuutta kasvattamalla lehtipuiden ja lehtikuusen prosentuaalista osuutta puustosta, ainakin etelänpuoleisilla rinteillä.”

    …

    ”Voisimme vain yksinkertaisesti rajoittaa hirvenmetsästystä… nykyistä suurempi hirvikanta pistelisi poskeensa kaikki nuoret männyt … ja muuttaisi näin suhteellisen nopeasti ison osan koko pohjoisesta havumetsävyöhykkeestä paljon nykyistä lehtipuuvaltaisemmaksi.”

    Koska hirvi tosiasiassa suosii lehtipuita eikä havupuita, hirvikannan lisääminen todennäköisesti alentaisi heijastavuutta eikä lisäisi sitä (?).

    Kurki 24.3.2014, 07:20

    En ymmärrä miksi tämä ilmastomuutoskeskustelu menee tälläiseen järjettömyyteen, että se on ikäänkuin ”jumala”, joka jo tunkee kaikkeen ihmisten ajatteluun.

    Mitään ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ei ole menossa.
    On menossa vain luonnollinen ja ikuinen ilmsastonmuutos, jolle ei kukaan voi mitään.

    Tässä viime jääkauden jälkeinen lämpökäyrä Grönlannista.
    Siitä voidaan nähdä, että nykyinen lämpötila-aika on yksi neljästä hyvin kylmästä jaksosta, mitä Grönlannissa on ollut.
    Ja huolestuttavinta on, että tämä nykyinen ”pieni jääkausi” on kestänyt jo satoja vuosia, kun aiemmin tuo pohja on ollut muutaman vuoden mittainen ja sitteen nopeasti +4 astetta ylös.
    Eli jos nyt ei Grönlannissa tule nopeaa +4 asteen nousua pienen jääkauden pohjista niin seuraava jääkausi on lähellä.

    http://jonova.s3.amazonaws.com/graphs/lappi/gisp-last-10000-new.png

    A.Jalkanen 25.3.2014, 10:10

    Kyllä se lehtipuu kasvaa pohjoisessakin:

    https://www.finna.fi/Record/lusto.M011-289180

    https://www.finna.fi/Record/lusto.M011-289181

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 33)
1 2 3 4