Keskustelut Metsänomistus PORO

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 36)
  • PORO

    Onko poroja liikaa? Norjan rajalla on kova paimentaminen, koska porot karkailevat rajan yli jäkälän syöntiin. Suomen puolella jäkälä on jo syöty.
    Kysyn vain mielipiteitä porotaloudesta. Itse arvostan poromiehiä ja heidän työtään. Sitä en tiedä tukeeko valtio poroelinkeinoa, mutta mielestäni se on yhtä oikeutettua kuin maajussien tukeminenkin.

  • Leevi Sytky

    Ei tullut kovin tyylikäs aloitus kiireen kanssa söhlätessä. Jatk. myöh.

    Timppa

    Liikaa on ainakin siinä mielessä, että esim Utjoen tunturit ovat kutakuinkin kaluttu jäkälittömiksi. Talviruoka onkin sitten paljolti tunturiin kuskatun heinän varassa.

    Jos noin pärjää, niin sitten määrä on sopiva. Tosin kukaan ei taida tietää sitä määrääkään, mitä tunturissa on.

    Poromiehet ainakin Utsjoella ovat varsin riitaista sakkia. Paliskunnan poroisännällä on suuri valta päättää siitä, missä järjetyksessä poroja teurastetaan. Jotkut isännät ovat hoitaneet hommat omaksi ja sukulaistensa eduksi. Siksi isännän paikasta on ollut kovia äänestyksiä. Eikä paliskunnassa olla kovin hyvässä sovussa.

    Siis vastaus on, että tilanne riippuu aivan tarkastelukulmasta, biologia vai bisnes.

    A.Jalkanen

    Porotalouden tuet kun laittaa googleen niin saa esille tietoa eläinkohtaisesta tuesta. Lisäksi maksetaan korvauksia petojen (maakotka, susi, karhu, ahma) toimesta ja liikennevahingoissa kuolleista eläimistä.

    Metsätalouden ja metsien ekologian (lehtipuiden uudistuminen estyy) ja liikenteen kärsimät välilliset haitat huomioiden, voisi ajatella että tilanne on verrattavissa hirvitalouteen: poroja on liikaa verrattuna ekologisesti ja taloudellisesti kestävään tasoon. Parempi olisi tilanne, jossa poroja olisi vähemmän, mutta porojen vähentäminen korvattaisiin siitä elantonsa saaville. Kokonaistaloudellisesti se kannattaisi: liikenne- ja metsävahingot vähenisivät, samoin petokorvaukset.

    Poro on matkailullisesti ja kulttuurisesti eli sosiaalisen kestävyyden kannalta erittäin tärkeä eläin Lapissa.

    hemputtaja

    Liikaa on valitettavasti. On ollut jo kauan. Se vain on peruselinkeino ja siihen on aika paha puuttua.

    Kauhean metsäkuoleman aikoihin puut voivat huonosti ja Kuolan saasteita syyteltiin suureen ääneen.

    Pahimpia syyllisiä olikin poro. Heti itärajan poroaidan takana oli puolimetrinen jäkäläpatja. Kotomaassa vain rippeitä.

    Puut eivät tykänneet eivätkä varmaan tykkää vieläkään. Juuret tykkää lämpimästä peitosta. Jäkälän puuttuminen ja lisänä muutama vähäluminen pakkastalvi ja alkoivat voida huonosti.

    Toukat söivät tunturikoivujen lehdet isoilla alueilla ainakin parina vuotena. Saatan muistaa väärin, mutta nälkäiset porot taitavat vakavasti hidastaa noiden raipakkojen uudistumista.

    Timppa

    Tietysti on sekin, että tuotantomäärien mahdollisesti laskiessa, nousisivat jalostusketjun kustannukset tuotettua yksikköä kohtaan kohtuuttomiksi. Se sitten nostaisi sekä kuluttajahintaa että alentaisi tuottajahintaa.

    Koko elinkeino saattaa kuihtua, jos ns kriittinen massa pienee liikaa. Tarvitaan erilaisia laitoksia kuten nykyisiä teurastamoja. Samoin koko muu jalostusketju. Näitä ei muutaman poron vuoksi kannata ylläpitää.

    Enontekiöllä ne porot taitavat laiduntaa niin kaukana, ettei sinne kannata ruokaa rahdata. Utsjoella etäisyydet tiestöstä ovat yleensä pienemmät, joten talviruokinta on mahdollista.

    Juuri eilen keiteltiin poronkuivalihakeittoa. On muuten hyvää. Siitä vaan Lappiin keväällä kuivalihaa ostelemaan,

    Kyllä siis elinvoimainen porotalous on avainedellytys Lapin hyvinvoinnille.

    Leevi Sytky

    Hyviä kommentteja. Paha on mennä elinkeinoon puuttumaan, niinhän se on.
    Poroja on liikaa, mutta vaikea sitä yhtälöä on ratkaista siten, että alaa jatkavilla nuorilla olisi tulevaisuus turvattu.

    Korpituvan Taneli

    En osaa arvioida onko poroja liikaa, mutta täällä esillä on ollut vain yhdensuuntaisia kommenntteja eli liikaa on. Mites on ”Mosku” mikä on sinun kommenttisi.

    Kun ja jos poroja on liikaa, se ei ole haitta vain luonnolle. Sehän haittaa myös poroelinkeinoa itseään.
    Jos ruokitaan lisärehulla tulee kustannuksia. Nälkiintyneet eläimet ovat laihempia, kai se porokin painon mukaan myydään.
    Nälkiintyneet eläimet lisääntyvät huonosti.
    Vaikuttanee petovahinkojen määräänkin, elinvoimaiset eläimet eivät ole niin helppoa saalista.

    Eikö paliskunnilla tai niiden yhteenliittymillä ole mitään itsesäätelymekanismia tähän asiaan? Jos sitä sitten ulkopuolelta pitää ohjata, niin ei sekään hyvä ole.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    6tukki

    Porojen todellinen määrä Suomenmaassa tuntuu olevan samanlainen arvoitus kuin hirvienkin, riippuu siis siitä kuka ne laskee. Poromiesten uskoisin ilmoittavan porojen todellisen määrän aina alakanttiin. Se on kuitenkin varmaa, ettei Lapin jäkälä ole yksin riittänyt ravinnoksi viimeisen 20 vuoden porokannoille. Tämän olen havainnut viimeisten 20 – 30 vuoden aikana esim. Pohjois-Pohjanmaalla, josta Lapin miehen haravoivat jäkälää vuosittain autokuormittain lisärehuksi poroilleen.

    Poronlihaa uskoisin tulevan markkinoille melkoisia määriä ohi virallisten tilastojen. Ainakin näissä maisemissa jokainen tuntee tahoja, jotka välittävät sopivasti poronlihaa yksityistalouksille ympäri vuoden. Näin ollen uskoisen olevan poromiesten etu, jos porojen todellinen määrä on vain heidän tiedossaan.

    Poroja on mielestäni Pohjois-Pohjanmaallakin muutamilla paikkakunnilla haitaksi asti. Jos tarkastelee haittoja pelkästään metsätalouden näkökulmasta, aiheuttavat porot tuhoja erityisesti heinittyneillä taimikkoalueilla kaivaessaa syötävää lumen alta. Useamman kymmenen poron tokan kaivaessa samalla taimikkoalueella syötävää katkovat ne samalla istutetut taimet tehokkaasti. Korvauksia uskoisin on lähes turha kysellä, niin ylivertaiset oikeudet porotalouden harjoittajat omaa verrattuna maanomistajiin.

    Timppa

    Poronhoitolaki määrää paliskuntakohtaisen enimmäismäärän. Asia siis periaatteessa selvä. Ankaria riitoja on sitten siitä, ettei lakia noudateta. Paliskunnalla ei ole oikeutta tappaa toisten poroja, niin olen ymmärtänyt. Käräjiä on käyty sitten pakkokeiniosta mitä liikaporoille tahtäisiin. Niistä on lehdissäkin uutisoitu.

    Tämäntyyppiset asiat aiheuttavat sitten kränää paliskunnassa. Olen tuntenut liki 40 vuotta erään , jo nyt eläköityneen, poromiehen. Vaikka kaikista asioista ei voi keskustella, niin selvästi on nähtävissä esimerkiksi sukujen väliset skismat.

    Poronhoito oli aikoinaan biologisesti kestävällä tasolla, kun niitä käytettiin vain omistajien pitämiseksi ruoassa ja asuttiin kodassa lauman keskellä Nyt ei enää haluta asua siellä tunturissa. Siksi tietysti tarvitaan nyt suuri osa tuloista infran, siis asuntojen, moottorikelkkojen, mönkijöiden, autojen, teurastamojen ym hankkimiseen ja käyttökuluihin.

    n-merkki

    Kuivalihahan on kovin kallista. Siksi kuivaankin sitä itse.

    Jonkun verran poroja liikkuu minunkin metsässäni muttei haitaksi asti.
    Enemmän hirviä, muttei niistäkään haittaa ole.

    Taitavat poromiehet valita laidunalueet pärstäkertoimen mukaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 36)