Jätkälle selvennykseksi. Puhun polttopuissa aina pinomoteista, en kiintokuutioista. Halotkin mitataan joko irto(heitto)-, tai pinomotteina. Siis kun puita oli rankana vaikkapa 110 pinokuutiota. (pinon pituus X pinon korkeus X puiden keskipituus). Kun nuo rangat katkoo metrisiksi, ne menevät huomattavasti tiiviimpään pinoon. Taas mittaus pinomotteina (pinon pituus X pinon korkeus X puun pituus, tässä tapauksessa metri). Paksu puu ei hupene niin paljon, jos on halottavaa. Ohut rankakasa on ilmavampaa, mutta tulee lyhyenä tiukempi pino.

Metsänmiehelle senventävä kysymys: Missä vaiheessa kuitupuu muuttuu polttopuuksi? Silloinko, kun se metsässä on päätetty tehdä polttopuuksi, vai vasta sitten kun se on tehty haloiksi?  Silloin se ei ole pinomotti, vaan halkomotti.

Pinomotti se on, kun se on tehty klapeiksi ja pinottu sellaisina. Puutavaran mittauksessa siirryttiin varmaan yli 50 vuotta sitten kiintokuutioihin. mutta halot ovat siitä poikkeuksena.

Ainakin ruokakaupassa saa valita sähköisen kuitin joita voi selata netissä tai mobiilissa. Takuukuitit säilyvät varmaan näin varmemmin.

Tolopaiselta hyvä havainto: yritämme alentaa pääosin ulkomaisessa omistuksessa olevien pörssiyhtiöiden päästöjä. Ne ovat kuitenkin vain osa maan kokonaispäästöistä. Suurin osa päästöjä tuottavasta toiminnasta koituu tavalla tai toisella meidän kaikkien eduksi ja tuottaa verotuloja joten siinä kohtaa ne liittyvät valtion intresseihin.

Osa yrityksistä toimii päästökaupan piiriin kuuluvilla aloilla ja joutuvat sitä kautta pohtimaan niitä.

Saksassa jo laskivat, että heillä kuittien lämpöpaperia kuluisi 50 kertaa maapallon ympäri vuodessa.

Niin se lämpöpaperi kuitti onkin oikein tosi kuitti. Hyvä jos kirjaimet vuoden siinä näkyvät.

Silloin kun kuittia tarvitaan, niin kunnon laserilla tai mustesuihkulla tehtynä. suurin osa kuiteista on turhia, niitä ei tarvitsisi tulostaa edes lämpöpaperille.

Terveisin: Korpituvan Taneli