› Keskustelut › Harrastukset › Polttopuut "täplittyy", missä juurisyy?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 44)
1 2 3 4 5

  • Polttopuut "täplittyy", missä juurisyy?

    Lähetetty: 29.9.2019, 21:18

    Merkitty: 

    Näin alkuun myönnettäköön, että olen tässä(kin) asiassa noviisi ja lukisin mielelläni asiallisia kommentteja/pohdintaa:

    Tein keväällä huhtikuussa koivuklapeja isoihin verkkosäkkeihin. Puu kuivuvat ulkona ilman päälikatetta ja huomasin parin säkin kohdallan päälipuissa halkaisupinnalla hieman mustia täpliä (en paljoa mutta joitakin). Kesäkuun lopussa poutasäällä ajoin ne latoon, ja syyskuussa kun kävin säkkejä ihmettelemässä, niin mielestäni täplittyminen olisi merkittävästi lisääntynyt ja on varsin laajaa. Muutaman halon pinta oli todella musta. Täplittyminen koskee vain halkoja, joiden halkaisupinta on ylöspäin tai ulospäin säkin sivussa (joissain tapauksissa myös päädyt täplittyneet). Ulkona ollessaan säkit kuivuivat hieman eri paikoissa. Puut on kaadettu tammi-maaliskuun aikana ja olivat niin kuivia kun voivat olla kun ajoin ne latoon ja pidin ne säkeissä.

    Olisi mielenkiintoista tietää, mitä tuo mahtaa olla ja mikä on juurisyy? Olen vasta muutama vuosi sitten aloittanut tekemään halkoja vähän enemmän, mutta näin ei aiemmin ole käynyt. Itse en ole keksinyt muuta syyllistä kuin siitepölyn, joka olisi tarttunut sateella pintaan ja kun syksyllä ilman kosteus noussut, niin tulee sitten esille.  Mitä sanoopi raati?

    Kiitokset etukäteen!

    Tekijä
    Pepe
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • kim1 30.9.2019, 20:31

    Olikos se viime vuonna ,kun vahingossa ” liian” tuoreet energia puut haketettiin,niin lämpövoimalan hoitaja oli ihmeissään  …,mistäs moiset lämpöarvot….Itse heitän klapit ihan vaan kasalle…,toki alustana on kuormalavoja ja muuta sälää ,puut kärrään liiteriin yleensä elokuussa,joskus syyskuussa.toki leivinuuniin tehdyt koivut on mieluumminkin halkoja kuin klapeja.Monena vuonna kun liiteriin heitto alkaa olemaan  ajankohtainen ,seuraan vähän kelejä ja tilanteen mukaan puukasan päälle heitän pressuja…,mutta siis aikaisintaan heinäkuun lopulla ,kun puut jo kuivia.p.s.leivinuuni on uusiksi rakennettu 4 vuotta sitten,elikkä lämmityskertoja sillä 500- 600 kertaa ,ja miltei saman värinen se on sisältä,kuin uutena…,elikkä eipä ole pahemmin karstoittunut,vaikka ainakin osittain poltan edellis kevään koivuhalkoja.p.s. 2  muistaakseni ainoastaan kerran on käynyt niin ettei koivut oikein kerenneet kuivua kesän aikana..,elikkä erityisen märkä kesä ,ja pilkkominen vasta loppukeväästä…

    oksapuu 30.9.2019, 20:50

    Tuo paikallinen klapikauppias ei suostu ostamaan kuin lehdettömään aikaan hakattua koivua. On vahvasti sitä mieltä että kesäpuun sokeri homehduttaa klapit…

    Niihin verkkosäkkeihin voi ostaa myös erilliset suojahuput jos ei halua pressujen kanssa pelata. Trukkilavat tietysti aina alle…

    Remie 30.9.2019, 20:58

    Tuo paikallinen klapikauppias on aivan oikeassa ja kaiken lisäksi sokerista veden haihtuminen on hyvin hidasta , yleenä pidetään 5 vuotta sellaiena aikana jolloin lehtipuu on edes puusepälle kelvollista. Mailmassa tehdään ja tehdään pää asia että tekijä on tyytyväinen , mitä jonkun tekemiset meitä liikuttaa, neuvotaan kun kysytään , on hänen asiansa kuinka hän neuvoja kuuntelee. En ainakaan väittele kenenkään kanssa mistään jonka olen itse monesti todennut niin pakko on silloin uskoa , ei se asia väiteillä muuksi muutu. Kaikki voi pistää lööperiksi mitä hiton väliä sillä on ei pala sentin senttiä sen asian suhteen.

    jees h-valta 30.9.2019, 22:07

    Remien itsekkyys on aivan kelvollista tasoa. Jos et usko olet väärässä ja silloin hän vain sanoo itsensä itsesääliä puhkuen irti aiheesta. Joku joskus aina pystyy tunnustamaan olleensa ikänsä väärässäkin mutta näitä ei sanotakkaan narsisteiksi kuten aina oikeassa olevia kanssaihmisiämme. On tässä jokunen puu tullut jo itekkin polteltua tähän ikään varsinkin kun aina omassa kodissa asuessani on talo lämmennyt poltinpuilla sataprosenttisesti. Silti pystyn tunnustamaan olleeni väärässä. En ole sitä tehnyt oikein vaan minun olisi pitänyt jo aikaa päästä Metsälehden keskustelupalstalta ne parhaat tavat opettelemaan. Mutta kun tämä some tuli minulle liian myöhään. Pahoitteluni siitä. Kim1:n varmaan ymmärtää, hänhän on myös kaiken väärin tehnyt kuten minäkin?-!!!-?

    Remie 30.9.2019, 22:24

    En ole niitä ihmisiä jotka on kilpasilla jostain aiheesta, kerron vain kokemukseni , ei siinä sen kummempaa. Jos kokemukseni toimii minulla niin se toimii toisilla aivan yhtä hyvin. Tietysti aina voi oikoa mutta ei silloin parane kysellä pilkuista mitään.

    Pepe 1.10.2019, 09:23

    Kiitos kaikille raatilaisille asiallisista kommenteista. Summa summarum:

    1. sinistäjäsienihän se on
    2. katteen puuttuminen kuulostaa kyllä loogiselle ja taitaa olla ykköspointti. Ilmankierron olisi pitänyt toimia, kun olivat ulkona reippaasti irti maasta. Tätä selittäisi se, että päälipuut, joiden halkaisupinta oli ylöspäin täplittyivät, keskellä ja alla olleet puut hyviä. Aiemmin tätä ongelmaa ei ollut. No kesät eivät ole veljeksiä keskenään. Katettuna saavat sitten rauhassa olla muutaman viikon pidempään ulkona.
    3. pikkutukin kommentti myös relevantti tässä mun keississä, joissain tapauksisissa tuota ilmiötä oli havaittavissa
    4. on toki mahdollista, että puut ovat olleet liian märkiä sisälle tuotaessa, vaikka testaukset eivät tätä tukeneet ja voinevat olla  ”b” kohdan kanssa kompuksessa. Ongelma oli vain toisessa ladossa säilytetyissä puissa, jossa korkeutta ja neliöitä riittää. Toinen lato matalampi ja sinne sai mahtumaan vain 1m3 säkkejä ja toimi hyvin. Ilma kiertänyt paremmin tuossa pienemmässä ladossa.

    Paljon tuli myös muita mielenkiintoisia näkökulmia otettavaksi huomioon. Vielä kerran kiitoksia ja kumarrus

    Jätkä 1.10.2019, 11:45

    Jeessillä on ketunhäntä kainalossaan, kun hän ”synnintunnustustaan” tuolla vuodattaa.

    Polttopuiden suhteen hän on oikeassa nimitellessään niitä poltinpuiksi, sillä nehän eivät ole mitään lämmityspolttopuita vaan puujätettä, joka hävitetään polttamalla.

    Kun puut läjätään pelkän maan päälle ja ehkä jossain vaiheessa peitetään reikäisellä kevytpeitteellä, saadaan aikaan hautomo, jossa homeet ja hiivasienet kehittyvät täydellä teholla.

    Puu kuivuu käytännössä aina, kun se on ilmavassa paikassa, eikä esim sade pääse sitä kostuttamaan. Vaikka olisi pakkasta jonkin verrankin, on ilma niin kuivaa, että kosteista puista siirtyy vettä kuivempaan ilmaan = tasapainokosteus.

    Lautatapuleissa ja myös klapiläjässä pitäisi pressukatteen olla huomattavan paljon puutavaran yläpinnan yläpuolella. Ohje on ollut vähintään metrin ”tuulitunneli” katteen alla. Lämpöisellä ilmalla kosteus nousee ilmavirran mukana, mutta viileällä ilmalla kosteus laskeutuu = painovoima…,

    Reaktion huomasi pian, jos piti silmiään auki, kun talvella kävi tempaisemassa tukkipuukuorman metsästä, niin parin viikon väliaikana tukkien katkaisupinnoista oli jo monta milliä kuivunut niin, että sen näki puun väristä, kun sirkkelillä tukin avasi.

    Vaikka oli koko ajan ollut pakkasta jopa kolmekymmentä astetta, saattoi kuivuminen olla edennyt jo sentin puuaineksen sisälle. Kannattaa muistaa, että syvemmältä pöllistä siirtyy pintaa kohti koko ajan kosteutta, kunhan ilmankosteus on reilusti pienempi kuin puussa oleva kosteus.

    Remie 1.10.2019, 13:49

    Jätkä on oikeassa, ja kuivat puut kostuu syksyllä kun ilman kosteus on suuri. Jopa niin paljon että on vaikeuksia saada kunnon puita syttymään. Mitä pienempi riiste sen helpommin syttyy. Tässä se ongelman ydin on  polttopuut yehdään yleensä liian pieniksi, pienet puut palavat liian nopeasti ja lämpö karkaa piipusta pihalle. Puiden pitää olla sopivia. Ei liian suuria , yksi puu uunissa palaa huonosti ,kaksi puuta on rakovalkea 3 puuta on jo tuli ja neljä puuta jo lämmittää.

    petep 1.10.2019, 14:35

    Niin nyt saatiin tämäkin asia tähän kuin liian pienet puut. Eiköhän saunapuina mene melko pienetkin puut ja uunipuut on sitten erikseen .

    Mutta eiköhän kaikki pala oli täpliä tai ei .

    Remie 1.10.2019, 17:38

    petep .

    Aivan , Kotapata on mitoitettu siten että kuivia kuusenoksia niin paljon kuin mahtuu pesään ja tuli perään kun hiilos halstrausta vartrn on kunnossa , joko halstraa niitä silakoita tai muikkuja , jos haluaa peseytytyä keitetyllä vedellä niin laittaa 6 kpl kohtalaista oksaa lisää niin vesi kiehuu. Saunan lämmityken aloitan aina veden lämmityksellä, kiuas ehtii aina ajoissa ja massiivihirsinen sauna lämpiää nopeasti. Pannunpesään pitää olla kunnon halot. riisteillä särkee piiput ja harakat vie parhaat lämmöt. Leivin uuni kuuluu niihin kunnon puun uuneihin. Hiilloksen lämpöä ei saa päästää piipusta karkuun.Lapinliesi  jossa oli tuo jatsarin varren kokoinen puupesä , niihin mätettiin riisteitä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 44)
1 2 3 4 5