Keskustelut Metsänhoito Polttopuumetsän kasvatus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 91)
  • Polttopuumetsän kasvatus

    Hei!

    Ostin tuossa hehtaarin palstan läheltä kotipaikkaa ihan puhtaasti oman talon polttopuuhuoltoon, myös ylijäämä menee kaupaksi tarvittaessa. Palsta on erittäin ylitiheä 90% leppää 10% koivua, semmosta ohkaista ja pitkää piiskaa puolen metrin välein, paksuimmat varmaan 10cm ja siitä alaspäin, keskimitta ehkä 5cm. Koivut sellaisia 4- 8 ryppäitä jotka kasvavat vanhoista kannoista. Tarkoitus siis saada tasaisen tappavasti tuosta polttopuuta, eli jatkuva tasainen puuvirta 1v- 3v hakkuuvälillä.

    Kysymys kuuluukin: Miten tuo kannattaa toteuttaa? Olen nyt harventanut reilusti semmoisia peukalon paksuisia vänkyröitä piiskoja, jotka ovat epätoivoisesti yrittäneet saada valoa tuosta ylitiheästä pusikosta. Keväällä tarkoitus ottaa tuosta joku 10 kuutiota puuta, miten tämä kannattaisi toteuttaa? Isommalta alueelta jättäen ylitiheäksi vai pieneltä alueelta jättäen harvemmaksi? Ja mitä kannattaa jättää, kannattaako noita ohuimpiakin jättää, ettei tule tyhjiötä tietynikäisessä puussa? Jonkinlaista jatkuvaa kasvatusta tarkoitus siis harrastaa, tavoitteena maksimaalinen puun tuotto, oli se minkä paksuista tahansa niin että mikään vuosi puu ei vahingossakaan pääse loppumaan kesken. Liian tiukkapipoisesti en kuitenkaan ota asiaa, tarkoitus viettää mukavaa vapaa- aikaa metsätöiden ohessa ja nautiskella omasta maapläntistä. Koitin lukea jatkuvasta kasvatuksesta, mutta tämmöinen risukko lähtökohtana ei oikein löytynyt tietoja. Kiitoksia ennakkoon kaikille vastauksista!

  • henri290

    Kiitoksia! Pitää päivitellä tänne aina kun tuonne tekee jotain isompaa että miten metsä reagoi. Otan kuvia vaikka kerran vuoteen että miltä tuo näyttää, niin on joskus aikajana mitä katsella. Mikä muuten noissa vesasyntyisissä koivuissa on ongelma? Muuten nuo ovat tuon palstan parhaasta päästä omasta mielestä, paitsi nuo kannosta lähteneet ryppäät tietty ovat jokainen ”vähän” vinossa 😀

    A.Jalkanen

    Kyllä ne vesatkin polttopuiksi kelpaavat. Jos metsän kasvatustavoite vaihtuu sitten jossain vaiheessa niin että myyntiin tavoiteltaisiinkin tukkipuuta, niin silloin vesat ovat vain riesa kun ne tuppaavat olemaan huonoa laatua ja/tai lahoja.

    Jätkä

    Koivun vesasyntyisissä rungoissa, jotka ovat syntyneet kannista tai niiden juurista, in perintönä lahovika, joka tulee juuristosta, kunhan se kerkiää lahota siihen vesaan asti. Kannosta syntyneet vesarungot ovat juurtuneet kannon kautta ja niillä on juuret vain toisella puolella. Ennemmin tai myöhemmin piin massa kasvaa niin suureksi, että laho kanto pettää ja runko kaatuu. Kaadappa kymmensenttisiä kantovesoja, niin toteat itse, että laho on jo alkanut. Polttopuuna menee täydestä, kun itse polttaa.

    henri290

    Aivan joo, kiitoksia molemmille! Tuon tiesinkin että jos ns. kunnon puuta haluaisi, niin istutetut taimet tekisivät siistimpää puuta ja ainakin mainostavat 30% parempaa tuottoa 😀 Nuo omat puut ovat kyllä juuri sitä mikä ei kelpaa mihinkään muualle kuin poltettavaksi jossain muodossa, ylitiheä kasvatus ei ole ainakaan parantanut asiaa. Hyvä tietää tuo periytyvä lahovika, eli noita ei kannata turhaan tuossa liian isoksi kasvattaa, onneksi tuolla on jonkunverran siemensyntyistäkin seassa jos niistä tulisi terveempää puuta.

    Gla

    Jos itse pitäisi lumessa kuskata polttopuita, hakisin kaupasta metsästäjien ja kalastajien käyttämän ahkion. Kanisterien kanssa pelaamisen jättäisin Jätkän harrastukseksi.

    lampituu

    Onko sinulla metsälle muita arvoja klapien lisäksi? Tutki ketä metsässäsi asuu ja kasvaa. Pystyyn kuollut koivupökkelö ei valoa tai ravinteita vie, mutta tarjoaa hömötiaiselle pesäpaikan. Jokunen raita tarjoaa pölyttäjille ravintoa ja turvaa marjasatoa, kun saat risukkoa raivattua. Haapa on monien metsän asukkaiden ravintola. Joku jo ehdotti ajouraa, kannattaisiko tehdä ura tai polku, jonka varrelle usein kasvaa sieniä ja jos vaeltelet tai hiihdät metsässäsi, voit sanoa olevasi mies/ nainen joka kulkee omaa polkujaan.

    Mökin muija

    henri290

    lampituu: Sinällään tuo on metsänä todella ruma ja turha läntti, kirjaimellisesti se kuuluisa puupelto, tai riukupelto tässä tapauksessa, että sellaista virkistysarvoa tuolla ei ole. Hiihtämällä tai vaeltamalla en tuolla hehtaarin läntillä kulje, mutta ihan hieno lehtometsä tuolla on kesällä kun menee ihan keskelle tuota tiheikköä ja näkee pelkkää vihreää joka puolella. Muutama täysin läpitunkematon vanha pajupusikko tuolla on, sellainen metrin pari korkea paksuoksainen taideteos, ne jätän viemään tilaa koska toivon että siellä on täydellinen suojapaikka eläimille. Sama kahden oikeasti ison tuntemattoman (raita? ) vanhan puun kanssa, en raaski klapiksi vetää kun ovat nättejä ja saattavat tarjota linnuille suojaa. En tiedä mitä eläimiä tuolla pyörii, mutta hirvenjälkiä ainakin oli ja pieniä hirvituhoja. Ei kuulu omaan metsästysalueeseen, niin olkoot siellä jos viihtyvät, olisi hienoa jos sattuisi näkemään. Omassa pihassa on joku 0,4ha metsää ja siellä tulee ruokittua kaikenlaista eläintä, se on itselle enemmän se virkistysmetsä jos en lähde kotikylälle. Jonkunlaisen polun teen, että rangan kuskaaminen helpottuu, en luultavasti auton menevää, mutta kävellen toimivan kuitenkin.

    Hakametsä

    Polttorankaa kasvattaessa oikean tiheyden tekemisessä kiinnittäisin kasvatettavien puiden latvuksiin huomiota.

    Kasvattaisin niitä joissa paras latvus. Sillä se latvuksien kunto ja osuus puun pituudesta on tae puun kasvulle. Ilman kunnollista latvusta, runko pysyy kyllä hengissä muttei kasva.

    Harventaessa ottaa latvukset irti toisistaan. Muutamassa vuodessa lstvusto umpeutuu, eli kasvaa kiinni toisiinsa. Silloin taas rapsia rankkaa että latvuksille syntyy tilaa ja valoa.

    Lehtipuut on valopuita. Kuusta alkaa luontaisesti tulla Koivikon alle kun tiheys sopiva. ..päästään uuden puu sukupolven kasvatuksen alkuun…pienillä uudistamisen kuluilla.

    Jätkä

    Gla:”Jos itse pitäisi lumessa kuskata polttopuita, hakisin kaupasta metsästäjien ja kalastajien käyttämän ahkion. Kanisterien kanssa pelaamisen jättäisin Jätkän harrastukseksi.”

    On hienoa, että esittelet typeryyttäsi ihan näin julkisesti!

    henri290

    Hakametsä: Tuo on erittäin tärkeä vinkki, isäukko on aina tuota samaa itselle painottanut, paha sen puun on kasvaa jos latva on poikki. Tuolla on jonkunverran latvavikaista, osan olen raivannut jo pois ja paksummat lähtevät keväällä kuormaan.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 91)