Keskustelut Metsänhoito Polttopuumetsän kasvatus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 91)
  • Polttopuumetsän kasvatus

    Hei!

    Ostin tuossa hehtaarin palstan läheltä kotipaikkaa ihan puhtaasti oman talon polttopuuhuoltoon, myös ylijäämä menee kaupaksi tarvittaessa. Palsta on erittäin ylitiheä 90% leppää 10% koivua, semmosta ohkaista ja pitkää piiskaa puolen metrin välein, paksuimmat varmaan 10cm ja siitä alaspäin, keskimitta ehkä 5cm. Koivut sellaisia 4- 8 ryppäitä jotka kasvavat vanhoista kannoista. Tarkoitus siis saada tasaisen tappavasti tuosta polttopuuta, eli jatkuva tasainen puuvirta 1v- 3v hakkuuvälillä.

    Kysymys kuuluukin: Miten tuo kannattaa toteuttaa? Olen nyt harventanut reilusti semmoisia peukalon paksuisia vänkyröitä piiskoja, jotka ovat epätoivoisesti yrittäneet saada valoa tuosta ylitiheästä pusikosta. Keväällä tarkoitus ottaa tuosta joku 10 kuutiota puuta, miten tämä kannattaisi toteuttaa? Isommalta alueelta jättäen ylitiheäksi vai pieneltä alueelta jättäen harvemmaksi? Ja mitä kannattaa jättää, kannattaako noita ohuimpiakin jättää, ettei tule tyhjiötä tietynikäisessä puussa? Jonkinlaista jatkuvaa kasvatusta tarkoitus siis harrastaa, tavoitteena maksimaalinen puun tuotto, oli se minkä paksuista tahansa niin että mikään vuosi puu ei vahingossakaan pääse loppumaan kesken. Liian tiukkapipoisesti en kuitenkaan ota asiaa, tarkoitus viettää mukavaa vapaa- aikaa metsätöiden ohessa ja nautiskella omasta maapläntistä. Koitin lukea jatkuvasta kasvatuksesta, mutta tämmöinen risukko lähtökohtana ei oikein löytynyt tietoja. Kiitoksia ennakkoon kaikille vastauksista!

  • Gla

    Jatkuvan kasvatuksen oppaista tuskin saa apua. Itse harventaisin varovasti vuosittain kaikkialta. Ensin tietysti raivaus eli alimittaiset maahan ja maiseman selkeyttäminen. Sen jälkeen harvennus hyväkasvuisia suosien. Lumituhijen riski kasvaa tiheää harvennettaessa, siksi varovainen, mutta toistuva käsittely.

    Laadulla tai puulajilla ei väliä, kun polttopuuksi menee.

    Myöhemmin kuusta tulee alle tai sitten ei. Lepikkoon jotain syystä ei minulla alikasvosta ole kovin hyvin tullut, mutta maaperän laadulla ja siemenpuiden sijainnilla on suuri merkitys, ei vain ylispuiden lajilla.

     

    reservuaari-indeksi

    En ole tuollaista itse kokeillut, joten arvailua. Jos haluat jotain verrokkikatselmusta tallentaa esim. valokuvin niin vedä kerralla 1/3 ja aikanaan 3/3 jälkeen uusi harkinta toiselle kierrokselle.

    Toinen ehkä parempi vaihtoehto voisi olla että raivailet tasaisesti koko alan ja lihotat jäljelle jääneitä. Mutta tuleeko kerralla sitten liikaa vaikka jättäisi ylitiheäksi. Kyllä sen 5 vuoden päästä näet että mitä kannattaa sitten tehdä, saattaa kuusettuakin. Sen saman 5 vuoden päästä saatat saada jo kunnon järeyttä raivatuilta kohteilta, ei tartte 2-senttisiä keräillä. Se voi tuntua kivalta jo tuossa kohtaa. Ohuiden räippien polttelu voi olla vähän tuskallista nopeutensa takia.

    Ei tuossa oikein mielestäni voi epäonnistua. Joka tapauksessa puuta saat vuosia, joko monta ohutta tai vähemmän lkm mutta paksumpaa.

    Lauri

    (Meni vähän edellisen kirjoittajan kanssa päällekkäin. Saman suuntaistahan tuo oli.)

    metsänkasvattaja

    hehtaarin  alalla voi  olla jopa 100  kuutiota  polttopuuta ,joten polttopuita riittää  pitkään  ainakin omaan käyttöön .huonompi  laatuisia  ensiksi pois. kymmenen mottia  tulee helposti kasaan

    mehtäukko

    Gla..”Itse harventaisin varovasti vuosittain kaikkialta. Ensin tietysti raivaus eli alimittaiset maahan ja maiseman selkeyttäminen. Sen jälkeen harvennus hyväkasvuisia suosien.”

    Kyllä noin. Pitäisin alueen mahd. kattavan täystiheänä sellaisessa väljyydessä, että puut lihovat. Aina poistaisin suurinta, jonka tilan täyttää ympärillä olevat…

    henri290

    Kiitoksia molemmille, hyviä pohdintoja! Maaperä tuossa on semmosta rehevää savi/multamaata, toisella puolella pelto samassa tasossa ja toisella puolen tiheä kuusikko.

    Tuo kolmeen osaan jakaminen oli hyvä idea, tuo palsta jakaantui vielä T:n muotoisella ojalla kolmeen osioon, joten helppo sen puoleen kokeilla. Koko palstaa en tosiaan keväällä viitsi vetää ”sopivaksi” koska kuuriin ei mahdu kuin 30 kuutiota ja se on jo valmiiksi melkein täynnä, osa menee tutuille polttoon. Satunnaisia kuusia tuonne onkin jo ilmestynyt, jätin pystyyn kun lueskelin niistä olevan lähinnä hyötyä.

    Missä vaiheessa tuonne kannattaa alkaa jättämään niitä ohuita piiskoja, joita nyt olen raivannut, että saisin sitä jatkuvuutta, ikuisestihan noita ei voi raivata tuolta pois, Sitä mukaa kun tilaa vapautuu?

    henri290

    Viestiä pukkaa reilua tahtia näköjään 😀

    Jätkä: oma tarve alle 10 kuutiota vuoteen, tarkka määrä selviää kunhan kohta tuo todella huonosti lämmittävä nykyinen leivinuuni vaihtuu sellaiseen joka luovuttaa lämpöä muuallekin kuin harakoille, veikkaan että joku 6 kuutiota riittää, tietty plussaa jos saan pieniä määriä ekstraa, aina joku tarvitsee pari peräkärryllistä.

    Eli olette mehtäukon kanssa sitä mieltä, että suurimpia pois? Tuota itsekin mietin että siinä voisi olla jotain järkeä, ainakin se kuulostaa fiksulta. Taidan tällä lähteä liikkeelle, nyt tosiaan poistin sellaisia aivan liian ohuita ja vänkyröitä jotka eivät olleet enää pelastettavissa, jätin törkeän ylitiheäksi vieläkin ensi kevään touhuilua helpottaakseni. Käytännössä kaikki 4cm ja paksummat ovat jäljellä. Tuo mehtäukon max tiheyden säilyttäminen niin että puilla on kuitenkin tilaa lihoa kuulostaa hyvältä, tietty jonkun kolmanneksen voisin kokeilla jotain rajumpaakin harvennusta koemielessä.

    reservuaari-indeksi

    Vaikka kuinka se tiheys kiehtoisi niin mukavampi on keräillä joskus niitä >10 cm paksuja kuin 3 cm paksuja. Siksi se puiden väli saisi olla kuitenkin yli metrin, vaikka 2m. Muuten ne meinaa jäädä räipiksi, joita on työläs kerätä.

    Hehtaari ei loppupelissä hirveen iso ala ole. Toisaalta se maa/maasto voi sittenkin vähän vaihdella. Saat kyllä kohta käsityksen siitä mitä milläkin nurkalla kannattaa kasvattaa.

    Lauri

    henri290

    reservuaari-indeksi: Joo ei ole tarkoitus kasvattaa 50cm välein riukua, sen selvittelin että just joku lähelle pari metriäkin olisi viisas väli, just että järeytyvät, toi onkivavoilla lämmittäminen ei kiinnosta, rasittavia kantaa metsästä. Tuosta saa aika monta vuotta poistaakin jo puuta että saa sopivan harvaksi, sitä puuta on niin älyttömän tiheästi. Vähän sitä just tässä ketjussa hain, että närkkiikö sieltä täältä, vai jättääkö osan palstasta koskematta ja ottaa muualta sopivaksi.

    A.Jalkanen

    Ehdottaisin samaa kuin muutamat edellä eli tasaista harventamista kaikkialta, aina sen mukaan mikä vuoden tarve on. Näin toimien koko metsikkö kehittyy suunnilleen samaa jalkaa. Jos nyt jättää jonkin kohdan harventamatta, niissä kohdissa puiden kasvu jää kituliaaksi valon, tilan, veden ja ravinteiden puutteessa.

    Leppä ei taida valopuuna oikein ”jatkuvalla” systeemillä menestyä. Alaharvennusta siis suosisin. Näin toimien pääsee myöhemmin operoimaan suurempien puiden kanssa ja työn tuotos kasvaa rungon koon kasvaessa. Metsänpohjaan tulee harventamalla enemmän valoa ja sinne tulee ilmaiseksi tuuhea kuusen taimikko. Sitä kun harventelee, niin saa seuraavan polttopuusukupolven kuusesta.

    Vesasyntyiset koivut joutavat kokonaan poistaa: niistä on vain harmia, hankalia käsitellä.

    Jätkä

    Kun tuollaisesta metsästä kaataa vaikkapa kymmenmetrisen lepän, menee siinä aina monta alikasvospuuta rikki. Jos teet metsästäsi siistin, loppuu sinulta puut.

    Tuollainen polttopuumetsä pitäisi olla aina revityn ja keskentekoisen näköinen, silloin sieltä voi aina ottaa tarvittaessa puuta. Tuon kymmenen kuutiota se kasvaa aivan varmasti joka vuosi, kunhan siellä on POHJAPINTA-ALA riittävä.

    Kantamallako aiot puut tuoda metsästä? Järjestä kuljetus lumiseen aikaan ja hommaa pulkka.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 91)