Sitäpaitsi on turha murehtia lämmitysmuodon vaikutuksesta talojen osakkeiden kaupaksi menossa. Enempi siihen vaikuttaa onko putkilinjat saneerattu vai onko ne esim. nelivuotissuunnittelussa kummittelemassa. Ei mennyt meidänkään mamman osake kaupaksi kuin vasta parin vuoden yrityksellä. Kaukolämmössä. Jos oske on nk. peruskuntoinen eikä päivityksiä ole tehty on aivan sama mitä melkein yrität. Kaupaksi ei mene. Pitää olla todella keskeinen paikka ja halpa niin voi joku innostua ja saneerata. Tarkoittaa nykyään lähes keskustassa isommassa kaupungissa.

Meillä ei ole putkia tehty uusiksi, mutta uudet käyttövesilinjat tulisivat pinta-asennuksena eikä taloa revittäisi atomeiksi. Hintaluokka 40 k€ koko taloyhtiölle / 8 asuntoa. Viemärit saattaisivat mennä sukituksella, se olisi halvempi kustannus kuin käyttävesiputket.En muista hinta-arviota.

Noin juuri kun puuntakunen yllä meinaa. Valitettavasti liian pitkään venytetty remontteja ja kun ne kerralla rysähtää toteaa taloyhtiö ja pankki että antaa rysähtää. Maahan kaivinkoneella ja lajitteluun.

Tuosta naapuripitäjä Nakkilasta myös purettiin entinen vuokratalo. Kuntoisuuttahan näissä ei liene tarpeen epäillä.

Klapikone, joka pienii kertatyönnöllä 60 senttisen pölkyn, ei toki pystytekemään 24 kpl esin 15 senttisestä pöllistä. Tuo koneen tosi-iso teho lienee sopiva vain ammattimaisille klapinikkareille.

Minulla on traktorikäyttöinen – toistaiseksi suorateräinen halkaisija, joka pukkaa metrin pituisen paksuimmankin pölkyn terään ja siitä läpi. Mitään järkevää tuollainen isottelu ei ole, mutta jos tarvitsee saada halvatun suurie pölkkyjä pienemmiksi, niin kyllä se onnistuu. Nyt tosi-isot pihakoivujen oksaiset juntturat ovat halkopinossa olleet vuoden ja ajattelin pistää ne Bilke S3:n hihnalle ja siinä noin 33 senttisiksi, jotka Bilke ketaalleen vielä halkaisee. Tulee luultavasti erinomaisia takkapuita, kunhan rakolattiaisessa peräkärryssä viettävät kesän katettuna myös niin, että kasan ja katteen välillä on muutaman kymmenen sentin ilmaväli.

Kyllä minulla on takassani toisioilman säätöritilä lasiluukun yläpuolella. Muuten Jeessi voisi ajatella hieman paria asiaa: Kun kuumaan leivinuuniin pistetään kuivumaan ulkoa tuotuja puita, niin minkähän takia uunin ei ole syytä olla silloin yli 150 asteinen?

Olen tuonut yleensä huomisen takkapuut sisään (kuivia) – tänään tai jopa aikaisemmin, ja väitän, että juurikaan helpommin syttyviä puita ei ole, jos tervakset jätetään laskuista.

Toisekseen, kun lämmityskattilassa puissa oleva kosteus höyrystyttyään tiivistyykin vesipisaroiksi kattilan metallipintaan, niin kuinkahan korkea lämpötila KO metallin pinnassa on?

Mitäs happoa onkaan savukaasuissa, ja mitä se happo tekee veteen sekoittuneena savuhormissa? Ainakin Rikkihappo on aika kovaa syövyttämään, näin hilseestä repäistynä tietona.