Tuosta puiden kuivatuksesta uunissa / takassa sen verran kokemuksia, että olen monessa paikassa käydessäni huomannut, että tulisijoissa on usein puut odottamassa sytyttäjäänsä.

Toki puista hiven kosteutta poistuu, mutta jos suuluukkuja pitää raollaan, niin kosteus tulee huoneeseen, eikä tarvitse ilmankostutinta käyttää niin paljon.

Minulla puut odottavat kantimessaan takan lähellä taikka eteisaulan ilmalämpöpumpun puhallusalueella.

Tuolla edellä oli puiden painon keventyminen vuorokaudessa 600 grammaa paristakymmenestä kilosta on itseasiassa julma määrä. Jos sisääntuodut ulkokuivat puut olivat kosteudeltaan 20 %, niin tuon punnituksen mukaan vedestä poistui vrk:ssa 15 %. Se ei ole vähän.

Jeessi joutuisi jo kastelemaan puita ennen sytyttämistä ja polton aikana jopa kuseskelemaan liekkeihin.

Meillä on varaava vuolukivitakka-leivinuuni antamassa peruslämmön talvella. Normitalvipäivänä lämmitän joka päivä. Puut ovat aivan varmasti kuivia + siällä vuorokauden tai enemmänkin. Takkapuut ovat etupäässä yli 15 senttisestä runkopuusta noin keskeltä halkaistuja ja kaikki lehtipuuta = Koivua, Leppää taikka Haapaa.

Sytytän liekin yleensä kahden puolikkaan väliin niin, että syntyy ”jätkänkynttilä-efekti”. Tuohikäppyrä riittää – ja se aivan pohjalle.Täysimittainen liekki syttyy heti, raon ( 2 – 3 cm) päälle laitan myös sellaisen halon, samoin reunoille. Siis n 5 halkoa ja veto täysille. Joskus 15 – 30 minuutin kuluttua lisään kaksi – kolme halkoa. Ei kerrallaan enempää, joten roihu ei kutistu hiillokseksi kuin vahingossa.

Jos on oikei kylmä, saatan lisätä vielä toisen kerran, en enempää.En ymmärrä niitä, jotka lataavat pesän täyteen ja sen mentyä hiillokselle, toisen pesällisen. Siinä tulee kaksi savuamisvaihetta, eli pienhiukkasia ja lämmön hukkaan menoa paljon.

Koko ajan liekki täysillä. liekin harja ei ylety savupiippuun asti, vaikka kuinka vedättäisin, jos yltäisi, pienentäisin vetoluukkuja. Eikä tuprua savua piipusta.

sitolkka. Eihän vähätöisyys ja tehokkuus ole toistensa synonyymi.

Tehokkuus tulee ilman muuta mielipiteesi mukaisella menetelmällä, nutta vähätöisyys on hieman eri juttu. Aina on arvioitu ”Rukkasten jälkiä” ja niitä tuossa suoraan hakkuukoneella säkkiin laitto -systeemissä tulee klapeihin kohtalaisen vähän.

Yksi Koneviestissäkin esitelty urakoitsijan kehittelemä systeemi on suhteellisen tehokas, kun siinä vanha hakkuukone teki tuota samaa työtä, mutta siinä rullasyöttö työnsi rungon ristikkoterään, ketju/laippa -terä pätki automaatilla säädetyn pituista klapia, joka putosi koneen perään sijoitettuun säiliöön, jonka tilavuus oli n. 10 kuutiota. Oikea motokoura on noin kymmenen kertaa nopeampi kuin tuo ”kalapuntari/ onanointikone”.

Kun säiliötuli täyteen, kone ajoi sen tienvarressa olevalle lanssille, jossa säiliö kipattiin kuljetuslavalle, jolla se sitten kuskattiin kuivaukseen.

Jutun lopussa toimittaja totesi, että parikymmentä vuotta vanha hakkuukone tekee elämänsö parasta tiliä!

Moton tekemistä 3-m koivuista teen klapikoneella joko 033 tai 0,5 m klapeja. 0,33 kuljettimella suoraan katettuun aumaan, josta tr-kauhalla suurin osa kippikärryyn, minkä voi kipata asiakkaan pihaan – tai tr-kauhalla suoraan omaan liiteriin.Katoksien vähyyden vuoksi teen 0,5 m ensin kuljettimen aumaan, josta ladon puut tr-lavapohjien päälle pinoon.

Työskentely ulkona antaa sopivasti happea ja terveellistä hyötyliikuntaa. Puolimetrisiä ladottaessa liikunta monipuolistuu. Ladonta on rauhoittavaa hommaa. Kuulee samalla linnun laulua – tai jos haluaa nykymökää, niin laittaa huonolla ilmalla radiokuulosuoja korville.

Tuohon otsakkeeseen vastauksena; tarkoitus ei ole välttämättä olla ”vähätöisin” vaan nauttia luonnosta ja tulleesta saavutuksesta. Kustannuksia tulee koneiden käytöstä, mutta liikuntaa saa kyllä saman kuin hikisessä jumppasalissaki 🙂

Täällä on keskusteltu omakotitalon lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta. yleisesti voidaan kai todeta että omakotitalon energian kulutus on niin pieni ettei lämmitysjärjestelmän vaihtaminen tuota kulujaan koskaan takaisin, jos vanha järjestelmä oli vielä käyttökuntoinen. Siis pohdiskelut, että millä taloa lämmitetetään ovat ajankohtaisia vain uuden rakentajalla ja vanhan korjaajalla silloin kun lämmitysjärjestelmä pitää kuitenkin uusia.

Ilppi ja maalämpö saattavat olla hyvinkin kannattavia yksityistaloudelle, mutta kansantaloudelle ainakin ilppi on ihan katasrtofi. Pakottaa yhteiskunnan varautumaan valtaviin tehohuippuihin.

Klapilämmitys on erittäin edullinen lämmitysmuoto, vaikka ostetulla puulla, mutta sen kannattavuus romahtaa täysin jos lämmitystyö haittaa ansiotoimintaa tai lämmitystyölle muuten pitäisi laskea rahapalkkaa.

Minä lämmitän rivitaloasuntoa suorasähköllä, mutta kevennän kustannuksia huomattavasti varaavalla takalla. Tälläisessä tilanteessa pattereiden termostaattien pitää sitten olla ihan viimeisen päälle tarkkoja. Eivät patterit ja takka lämmitä yhtäaikaa. Takan käytössä pitää olla järki sikälikin ettei heiluteta huonelämpöä miten sattuu, vaan takka avustaa, mutta patterit säätävät tarvittaessa. Meillä operoidaan neljän asteen sisällä. Ei ole koskaan kylmä, mutta ei liian kuumakaan. Erityisesti liika kuumuus on pahasta ihmisen palkeille.

Terveisin: Korpituvan Taneli