Poliisi alkaa maksaa metsästäjille mm hirvikolareiden virka-avusta

Tämä aihe sisältää 93 vastausta, 20 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta, 9 kuukautta sitten Berza toimesta.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 93)

1 2 3 4 5 6 … 8 9 10

Poliisi alkaa maksaa metsästäjille mm hirvikolareiden virka-avusta

Lähetetty: 13.2.2018, 21:12
Merkitty: hirvipolitiikka

Karjalaisen 13.2.2018 uutisen mukaan poliisi alkaa maksaa hirvikannan paisuttajille esim hirvikolareiden virka-avusta 400 euroa tehtävää kohti.

Tuntuu oudolta koko ajatus. Eikö jo pelkän liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta olisi järkevämpää säätää hirvenmetsästys vapaaksi pyyntiluvista, jolloin hirvikanta asettuisi alhaisemmalle ja vähemmän hirvikolareita aiheuttavalle tasolle. Siinä sivussa hyötyisivät myös puuntuotantoelinkeino ja kansantalous.

Tekijä
mehänpoika

Teema Metsänhoito

Tolopainen 18.2.2018, 13:12

Eduskunta laatii jatkuvasti uusia lakeja mutta vanhojen selvästi vahingollisten lakien purkaminen on mahdotonta. Mitä lainsuojaa esim.hirvet enää tarvitsevat. Koko käsite valtion omistamista hirvistä on täysin järjetön. Meillä on lukuisia suojeltuja eläimiä joista on tullut eritiän haitallisia, mutta miten suojelua puretaan. Norjassa tehtiin päätös että kolme neljäsosaa susikannasta ammutaan. Miksi Suomessa ei voida tehdä päätöstä että ammutaam tulevan syksyn jahdissa 70% hirvikannasta. Keneltä se olisi pois. Ongelmista vain jauhetaan vaikka ne voidaan ratkaista helposti.

suorittava porras 18.2.2018, 13:21

….niin täältä kentältä käsin tilanne vaikutta aikalailla toiselta , kun Tanelin tuvasta katsottuna. Vanhoja jermuja poistuu kuvioista huomattavasti ripeämmin , kun uusia saadaan tilalle . Tahti vain kiihtyy metsästäjäjärjestöjen jäsenhankintakampanjoinnista huolimatta.

Asutuskeskusten tuntumassa tilanne on parempi, mutta syrjäseuduilla toivoton. Siellä hirvikannan kasvua ei hallitse kukaan . Esimekkinä Suomen pohjoisimmat kolkat , joissa hirvikanta oli yllättäen ja kenenkään tietämättä kasvanut 5 kertaa arvioitua suuremmaksi . Arvio oli yksi hirvi tuhannella , mutta löytyikin 5 ja tietyllä alueella kokonaista 4000 yksilöä arvioitua enemmän .Vastaavaan tilanteesen törmätään etelämmässäkin . On tienoita ,jonne metsämiehen askel ei ole johtanut kymmeniin vuosiin . Maaseudun autioituessa tilanne vain pahenee . Yksittäisten seurojenkin reviireillä lötyy paikkoja ,joissa metsästys on hankalaa tai mahdotonta . Siellä hirvi voi lisääntyä häiriöittä . Kukaan ei jahtaa…ei myöskään laske tai arvioi eläinten määrää.

A.Jalkanen 18.2.2018, 13:25

Asiaa Tolopainen ja suorittava! Nykytilanteen oikein radikaali parannus saattaa vaatia sukupolvenvaihdoksen (menossa) ja lakimuutoksia (ei tietoa). Nykyisinhän hirvikanta on valtion suojeluksessa: sitä pitää verottaa ’kestävästi’ niin ettei se saa ’vaarantua’. Taimikot ja ihmiset saavat kyllä vaarantua ihan vapaasti ja tuhoja ollaan sitten jälkikäteen korvaavinaan. Lain henki on siis vähän sen suuntainen, että hirvieläinten metsästys on arvokkaampi asia kuin ihmisten terveys ja henki tai puuntuotanto. Mielenkiintoista, eikö?

Anton Chigurh 18.2.2018, 13:32

suolistettu porsas: ”…mutta syrkäseudoilla toivoton. Siellä hirvikannan kasvua ei hallitse kukaan…” Onkohan noin?

Nurmeksessa on laskennassa löytynyt 1 hirvi/1000ha. Ilomantsissa alkaa kolmas vuosi, jolloin ei ole hirviä metsästää asti. Hirvikanta on siellä susien hoidossa.
suorittava porras 18.2.2018, 13:53
…ja toisaalla

”Luonnonvarakeskus (Luke) on laskenut hirvikantoja Inarissa ja Pohjois-Karjalassa. Tulokset olivat osin yllättäviä.

Inarissa on lentolaskentojen mukaan 5 000 hirveä. Näin ollen kannan koko on moninkertainen aiempaan arvioon verrattuna, Lukesta todetaan. Erityisesti Angelin ja Lemmenjoen hirvitiheydet arvioitiin suuriksi, noin 6 hirveä 1 000 hehtaarilla.

Kannan kasvu Inarissa on todennäköisesti tapahtunut vähitellen. Yleensä teiden läheisyyteen keskittyvän hirvijahdin yhteydessä ei ilmeisesti ole saatu samanlaista kokonaiskuvaa alueen hirvikannasta kuin alueellisesti kattavan helikopterilaskennan yhteydessä.”
<ul class=”ul”>

Lue lisää: Riistakeskuksen hirvisaalistaulukko

…jotain on toki yritetty tehdä . Kukin voi tarkistaa tilanteen omalta alueeltaan edellä olevasta taulukosta.

Nyt on jo nähtävillä metsästäjien ilmoittamat hirvitiheydet riistanhoitoyhdistyksittäin . Niitä kannattaa vertailla myöhemmin keväällä Luken ilmoittamiin tarkennettuihin arvioihin . Ko lukuja käytetään pohjana tulevan jahtikauden lupia haettaessa.

Erityisesti kehottaisin tutustumaan asioihin , jotta itse kullekin tulisi selväksi , onko Luken vai metsästäjien arvio lupien määrää rajoittava tekijä . Luke vaikuttaa olevan jatkuvasti ”kusipuuna” ja jarruttamassa lupamääriä , vaikka kokemuksieni mukaan heidän laskelmansa lähes poikkeuksetta osoittavat hirviä olevan metsästäjien arvioita enemmän .Mikä autuus koittaisikaan ns. vapaasta metsästyksestä tätä taustaa vasten ? Nytkin iso osa myönnetyistä luvista jää käyttämättä .

Vielä tuohon halukkuuteen sen verran , että kykyjäkin tarvitaan . Pelkkä halukkuus ei riitä . Monien”halukkaiden” taival metsästäjänä loppuu valitettavan usien kahteen ensimmäiseen tuloksettomaaan jahtiviikonloppuun tai ensimmäiseen ohilaukaukseen.
Planter 18.2.2018, 15:38

”Ei tuo tilanne siunailemalla parane . Kaikkien kynnelle kykenevien on syytä osallistua talkoisiin ,”

Nimenomaan noin. Itsekin olen tehnyt hartiavoimin pitkään töitä, että ymmärtäisin mistä kaikki kiikastaa ja sen jälkeen etsinyt ratkaisuja ja valistanut niitä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa.

Valkohäntä- ja villisikaongelmaan on helppo ratkaisu. Kielletään talviruokinta. Kun luoja suo eteläänkin välillä paksun lumipeitteen ja kunnon pakkaset, niin ongelma on pois pyyhitty. Kenenkään ei tarvitse tehdä mitään. Ei tarvitse raahata miljoonia kiloja viljaa ja juureksia metsään. Ei tarvitse kytätä yön pimeydessä räntäsateessa, hikisessä tai kylmässä kopissa ja kuunnella puolison valitusta, että ei ole koskaan kotona. Ei tarvitsen rynnätä saunan lauteilta SRVA-tehtävään repimään valkohännän raatoja tieltä. Elämä alkaa hymyillä.

Rovaniemellä pidettyjen riistapäivien esityksen perusteella kuitenkin kantaa aletaan ilmeisesti hoitaa ylöspäin koko maassa.

https://www.slideshare.net/LukeFinland/pienten-hirvielinten-kannanhoidon-kehittminen-mikael-wikstrm-suomen-riistakeskus

Korpituvan Taneli 18.2.2018, 18:04

Missähän umpiossa Suorittava porras elää?

Meilläpäin ainakin kirotaan sitä että pitää metsästää juuri määrätynlaista elukkaa, milloin ei saa ampua nuppaa, milloin ei sonnia. Viimeisten lupien suhteen ainainen varuilla olo ettei sitä viimmeistä vain ammuta kahdessa paikassa yhtä aikaa jne jne. Sitten käsitellään käräjillä ”metsästysrikoksia” kun on vahingossa ammuttu yksi pää liikaa.

Jos se kerran on vain siitä kiinni ettei ole ampujia, niin miksi niitä lupia sitten pitää hattu kourassa hakea ja vielä maksaa niistä.

Tule suorittava sieltä utulinnoistasi vuoteen 2018 ja herää todellisuuteen.

Se Tanelin Korpitupa on sellaisessa paikassa, jossa on viimeiset 70 vuotta ollut aina hirvenjälkiä, joskus vähän enemmän joskus vähän vähemmän.

Terveisin: Korpituvan Taneli

suorittava porras 18.2.2018, 19:49

Tuhon ”viimeisen elukan” ampumisongelmaan on olemassa ratkaisu jo nyt . Yhteislupa. Meillä ei tarvinnut jarrutella lupien puolesta . Siitä huolimatta yksi mo-vetoinen seura tyytyi 6/1000ha hirvitiheyteen. Yli kymmenen pyyntiupaa jäi käyttämättä.

Nyt kiireesti katsomaan riistawebistä , paljonko hirviä Suomeen jäi kauden 2017 jälkeen. Jos tilastoon on uskominen , hirviä jäi yli 318 000 !! Näistä Lappiin lähes 236 000 yksilöä . Kannan aliarvio ei näköjään koskenut pelkästään pohjoisinta osaa maastamme . Edellisen vuoden arvio oli ”vain”81 500 elukkaa . On siinä Anttoonin susilla syömistä : )

mehänpoika 18.2.2018, 21:33

Jo pian pari sukupolvea jatkunut kestämätön hirvitilanne Suomen metsissä on aiheuttanut metsänomistajille monenlaisia menetyksiä. On juoduttu hirvien vuoksi tekemään ylimääräistä työtä, josta on koitunut paljon ylimääräisiä kustannuksia. On menetetty runsaasti arvokasta tukkipuusatoa ja myös parempilaatuista kuitupuuta, joten metsän tuotto on pienentynyt niin määrällisesti kuin rahallisestikkin.

Myös oman metsän merkitys muun hyvinvoinnin lähteenä on jatkuvasti heikentynyt. Hirvivahingot ja ylimääräinen hoitotyön tarve on nostanut verenpainetta ja vähentänyt metsänomistajan tyytyväisyyttä töittensä tuloksista.

Metsästä on muodostumassa omistajilleen lähinnä psyykkisten ja ruumiillisten sairauksien lisääntymisen laitos. Jopa yhdetkin hirven jäljet hoidetun taimikon reunassa ovat alkaneet nostaa sykettä. Jo sekin tuntuu lisäävän epävarmuutta taimikon tulevaisuutta ajatelle. Taimikoiden hoitohalut vähenevät samassa suhteessa kun terveys heikkenee ja voimat ehtyvät.

Kaikki ylimääräiset käynnit palstalla hirvisyönnöksiä tutkimassa pitäisi saada loppumaan. Samoin metsästäjiltä hirvilaskennat ja pyyntilupien anomiset. Vapaat hirvien pyyntiluvat on kaikkien etu. Silloin hirvituho voisi olla luonnon aiheuttama ja myös SRVA-apu rehellisellä pohjalla.

jees h-valta 18.2.2018, 21:39

Kyllähän tuo yli kolmesataatuhatta hirveä on helppo uskoa mutta että missä menee meidän kannan säätely onkin sitten jo toinen juttu. Asia pitäisi kiireesti nostaa päivänpolttavaan poliittiseen keskusteluun. Varmasti tärkeämpää kuin että onko se nuori isä viikon vähemmän vai kauemman kotona nassikkaa hoitamassa. Tuo vain tuppaa olemaan kepulandian keskustelun taso syystä ettei muista tosiongelmista haluta edes juttua ottaa.