Olisiko joku Suomen Riistakeskuksessa lukenut tätä palstaa, vai onko keskustelu alkanut tuottaa tulosta muuta kautta? Nimittäin Metsämakasiini-lehdestä (6/2018) luin, että keskuksessa on vireillä hanke, jossa pyritään parantamaan hirvikannan säätelyjärjestelmää kahdella tavalla: 1. hirvenpyyntilupien haun tulee vastata paremmin kannalle asetettua tavoitetta ja 2. kaatolupia on syksyllä käytettävä niin, että hirvikannan verotussuunnitelma toteutuu. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioiden huomioiminen hirvilupien haussa ja käytössä siis paranisi.

Tässä jää vielä pari kipukohtaa. 1. Pitäisi parantaa sidosryhmien huomioimista riistaneuvostojen kantatavoitteiden määrittelyssä. 2. Jos susille ja karhuille aletaan säästää hirviä, joudutaan nousevien hirvikantojen kierteeseen. Petojen määrä kasvaa hyvän ravintotilanteen turvin edelleen, ja sitten pitää taas kasvattaa hirvikantaa. Parempi vaihtoehto olisi pitää petojen määrät niin alhaalla, että hirvikannat voidaan säädellä pääasiassa metsätalouden ja niiden aiheuttamien muiden haittojen ehdoilla, ja petokannat sopeutuvat. En usko petojen siirtyvän kotieläinten kimppuun jos hirvikanta alenee; ne ovat satunnaisia oheisvahinkoja.

Tolopaisen linjoilla aika pitkälti. Toisaalta aloittajalta puuttuu esityksestä se että kuka tilittää maksut maan vuokraajille. Uskon että helpostikkin saadaan reilu miljoona menemään rahoja pelkän organisaation kuluihin kun maksujärjestelmä perustetaan. On nimittäin melkoinen ruljanssu kaivaa kaikki tilinumerot esille vuokramaista ja jakaa rahat perikuntien jäsenille osuuksien mukaan.

Minusta huono esitys aloittajalta. Enemmänkin olen sillä kannalla että hirvivahinkojen rajaa lasketaan ja korvaus myönnetään pienemmistä vahingoista kunhan maanomistaja tekee esityksen.

On olemassa laskutusfirmoja jotka kyllä satunnaiset laskut toteuttavat toiveiden mukaan. Ettei se metsänomistajan laskuttamiseen pitäisi ainakaan hyytyä.