”Jos se johtaa heikompaan kokonaiskuvaan hirvikannoista (Riistakeskuksen ja Luken resurssit heikkenevät), kannanhoidon suunnitelmallisuus kärsii.”

Jo pelkistä hirvikolareista saisi helpommalla huomattavasti tarkemman käsityksen kannan koosta ja rakenteesta kuin nykyisellä systeemillä.

”helppo ratkaisu olisi poistaa 1000ha pinta-ala vaatimus ja lopettaa riistaneuvostot.”

Kerropa vielä miten toimeenpanemme helposti tämän ratkaisun?

Vaikka kaikissa mahdollisissa lähteissä on todettu, että hirvikannoilla yli 4 /1000 ha tulee metsätaloudelle vakavia hirvituhoja, niin meidän alueellinen riistaneuvostomme päättää tavoitekannaksi kahdelle hirvitalousalueella 4…5 / 1000 ha. Kaikki sidosryhmät protestoivat, mutta emme voi mitenkään vaikuttaa asiaan  ja se nuijitaan riistaneuvoston toimesta päätetyksi. Kaikki valta on keskitetty riistahallinnolle, joka on käsittänyt tehtäväkseen hirvieläinkantojen maksimoinnin yhteiskunnan sietokyvyn ylärajalle ja jopa yli. Lain mukaan sillä on myös vastuu, mutta sitä lakia ei kukaan riistakeskuksen ulkopuolinen valvo.

Riistahallintolaki sanoo, että vahingot eivät saa olla kohtuuttomia, mutta alueellinen riistaneuvosto saa päättää tavoitekannaksi hirvitiheyden, jolla vahingot ovat kohtuuttomia. Herätys MTK, olisiko syytä puuttua asiaan ja hoittaa hirvitiheyskatto ja joku roti tavoitteisiin! Jos tavoittesiin pääsy ei onnistu, pitää esteitä poistaa, metsästys mahdollisimman helpoksi.

Esille tuotiin mahdollisuus tehdä kansalaisaloite, mietitäänpä asiaa.

Kansalaisaloite ”Avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla” saavutti 50 000 allekirjoittajan rajan, mutta sitä ajoivat kansalaisjärjestöt ja asia sai aivan valtavasti medianäkyvyyttä.

Jos tehdään kansalaisaloite ”Hirvikannan vähentämiseksi”, sillä ei ole mitään mahdollisuutta saada tarvittavaa näkyvyyttä ja allekirjoittajien määrää, lisäksi suuri osa vahingonkärsijöistä on sellaisia, jotka eivät edes osaa allekirjoittaa aloitetta netissä, eikä paperilomakkeilla asia hoidu.

Edes kansalaisaloite ”Susivahinkojen estäminen” saavutti vain 30 000 allekirjoittajan määrän vaikka asia on jatkuvasti esillä ja mediasta välittyy kuva, että se on paljon suurempi ongelma kuin suuri hirvikanta.

Jos kansalaisaloitteen tekisi hirvieläinasiasta siinä pitäisi naittaa yhteen hirvieläinvahinkojen ja petoeläinvahinkojen (susi) vähentäminen. Lisäksi aloiteeseen pitäisi ottaa mukaan liikenneturvallisuuden parantaminen, punkkien välittäminen tautien vähentäminen ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen.

Kaikki nämä ovat kytköksissä hirvieläinmäärään ja voidaan siten ottaa mukaan aloitteen perusteluihin. Jo otsikko pitäisi olla sellainen, että se herättäisi kaikkien edellämainituista asioista huolestuneiden mielenkiinnon ja jotain kautta aloitteelle pitäisi saada medianäkyvyyttä. Tällöin saattaisi olla mahdollista saavuttaa 50 000 määrä.

Aloitteessa olisi kysymys siitä minkä tahon yhteiskunnassa tulisi päättää hirvi-ja petoelänkantojen tavoitetasot, eikä siitä, että määrätään helikopterit taivaalle tappamaan kaikki hirvet. Lyhyesti sanottuna, onko oikein, että ainoastaan hyödynsaajalla on sananvalta asiassa, eikä vahingonkärsijöillä minkäälaista mahdollisuutta vaikuttaa.

Aloiteen tekijöinä ja vastuuhenkilöinä pitäisi olla uskottavat tahot, jotain tämäntapaista: Metsätieteen emeritusprofessori… tohtori… punkkitutkija… liikenneturva-asiantuntija….

Ei tälle eduskunnalle, mutta kuusi kuukautta on aikaa kerätä, joten ennen uuden valintaakin voisi aloittaa?

”Riittäisikö aloitteen sisällöksi yksinkertaisesti se, että sidosryhmien tahtotila hirvikannan ja valkohäntäpeurakannan enimmäistasosta olisi alueellista riistaneuvostoa velvoittava”

Maalaisjärjellä ajatellen yksikertaisimmillan juuri näin ja jos nykyinen alueellinen riistaneuvostosysteemi jatkuu, niin riistaneuvoston sidosryhmät voisivat tehdä myös velvoittavan päätöksen vhp ”tavoite”määristä.

En minäkään sotkisi sutta asiaan, mutta ajatus oli saadaa myös susista huolestuneiden allekirjoituksia, koska ne saattaisivat ratkaista saako riittävän määrän allekirjoituksia. Hirvieläinkannan parempi kontrollointi vähentäisi ehkä susiongelmaakin.

Vielä kansalaisaloitepohdiskelua.

Se, että hirvieläinmäärien tavoitteet ovat sidosyhmien hyväksymällä tasolla olisi hyvä parannus. Vhp-alueella sidosryhmäkäsitettä pitäisi lisäksi laajentaa ja kyseenalaistaa ”riistahoito” sen osalta.

Valkohäntäkauris on todettu Varsinais-Suomessa paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, joten lisääminen ruokinnalla ja metsästysrajoituksilla tuntuu kummalliselta.

http://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.47629/show

Jossain päin hirvien suhteen on ongelmana, että tavoitteet ovat kohdallaan, mutta tavoitteisiin ei päästä. Myös niihin tilanteisiin tarvittaisiin parannusta. En usko, että tilanne ratkeaa nuorten metsästäjien riistahoitomaksun pudottamisella 19€ vuodessa, eikä tunnu vierailjakorttikaan auttavan. Nyt vaan todetaan, että tilanne tulee pahenemaan koko ajan ja niinhän siinä käy.