› Keskustelut › Metsänhoito › Sorkkaeläimet kuriin rahalla tai kansalaisaloitteella?

Esillä 8 vastausta, 161 - 168 (kaikkiaan 168)
1 2 3 … 15 16 17

  • Sorkkaeläimet kuriin rahalla tai kansalaisaloitteella?

    Lähetetty: 23.9.2018, 10:59

    Merkitty: 

    Hirvieläinten kaatolupamaksuilla kerätään vuodessa noin 5 miljoonaa euroa.
    Kaatolupamaksuilla kerättävät varat on tarkoitettu käytettäväksi hirvituhokorvauksiin. Menettelyyn liittyvä byrokratia ja välistäveto on tehnyt sen, että metsänomistajille on päätynyt tuhokorvauksina pienimmillään vain noin 10% varoista.

    Kaatolupamaksut voitaisiin poistaa ja ohjata tuo 5 miljoonaa suoraan metsästäjiltä metsänomistajille. Ei kannata kierrättää rahaa prosessin kautta, jossa siitä häviää 90%.  Tämä voisi tapahtua maanvuokran kautta, jolloin kukaan ei pääse vetämään välistä. Kaatolupamaksut muutettaisiin maanvuokraksi.

    Tuhot ovat keskimäärin suoraan verrannollisia hirvieläinkannan paikalliseen suuruuteen ja siten myös kaatomäärien suuruuteen. Kun maanvuokra sidotaan kaatomäärään, se vastaa metsästysseuran kannalta tilannetta, jossa kaatolupamaksut ovat vaihtuneet vastaavalla euromäärällä korotetuksi maanvuokraksi, eli metsästyseuran kannalta muutos voisi olla kustannusneutraali.

    Riistakeskuksen esittämä maanvuokramalli olisi sopiva pohja vuokralle, jossa vuokran määrä on sidottu saalimäärään ja 30% metsästyksen arvosta ohjautuisi maanomistajille.

    https://www.aitomaaseutu.fi/media/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-02_2018.pdf

    Korvaus on monille maanomistajille liian pieni tuhoihin nähden, mutta saattaisi sillä saada ostettua esimerkiksi Trico syönninestoaineet taimikoiden suojaamiseen.

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter 21.12.2018, 10:34

    ”Kannan harventamiseksi haimme seuran puitteissa lupaa 25 hirven kaatoon. Saatiin peräti 10 hirven lupa –”

    On tässä systeemissä paha vika, jos paikalliset metsästäjät ja metsänomistajat ovat tuota mieltä ja jostain sanellaan, että ei käy. Onko tähän saatu perustelu, miksi harvennus on kielletty?

    Tuskin tässä mitään sote-tyyppistä täysremonttia tarvitaan, voi mennä vielä huonommaksi. Vapautetaan vaan metsästystä, annetaan ne 25 lupaa, teoriassa hyvin yksikertaista…käytännössä mahdotonta, sillä johonkin on palkattu  jarrumiehiä.

    Täällä kirjoittelusta ei ole juurikaan hyötyä, päätökset tehdään muualla, joten kannattaa viedä viestiä päättäjien suuntaan. Itse olen ollut yhteydessä, siellä on pahoja väärinkäsityksiä, joita on syytä oikoa.

     

     

    A.Jalkanen 21.12.2018, 10:50

    Kiitos Planterille hyvästä työstä. Voitko Planter tarkentaa, mitä väärinkäsityksiä olet saanut tai joita pitäisi oikoa?

    Suomen luonnon uudessa ’punaisessa kirjassa’ eli luontotyyppien uhanalaisarviossa tunnistetaan jo porotalouden aiheuttama uhka Lapin luontotyypeille. Milloinkahan tunnustetaan, että ylisuuri hirvieläinkanta tekee saman etelän luonnolle, muun muassa lehtipuiden uudistumiselle ja ruohokasveille?

    Päivitys kello 11:15. Istu ja pala! Se on jo siellä, luvussa Lehdot ja luvussa Kangasmetsät:

    ”Yhtenä uhanalaistumisen syynä on lehtipuiden taimiin kohdistuva ja puuston uudistumista haittaava nisäkäsherbivoria (Lp, laidunnuspaine).”

    julkaisussa: Suomen ympäristö 5 / 2018 Osa 1 / sivu 194 ja sivu 196.

    Laidunnuspaine koskee yhtä lailla myös ruohokasveja, eikös vain? Lisäisin sinne sivun 198 toimenpidelistaan kohdan 8. Hirvieläinkantojen alentaminen Lounais-Suomessa.

    suorittava porras 21.12.2018, 11:08

    Hirviluvat perustuvat suurelta osin metsästäjien tekemiin havaintoihin. Jos havaintoaineisto on puutteellinen ,tuskin lupiakaan heruu kaikkien toivomaa määrää. Toisaalta suurinta osaa hirvitalousalueen lupamäärästä ei voi myöntää pelkästään talvehtimisalueelle . Metsästyskaudella hirviä on muuallakin . Talvehtimisalueiden hirvitiheys tulee aina olemaan hieman normaalia korkeampi tiettyyn aikaan vuodesta. Hirvitalousalueen sisällä voi olla isojakin täysin hirvivapaita alueita samaan aikaan.

    A.Jalkanen 21.12.2018, 11:10

    Eikö paikalliset metsästäjät ja maanomistajat tiedä hirvien liikkeet, niin että hirvitalousalueen sisällä olisi mahdollista tehdä kannan karsinta jo siellä ’lähtöalueella’?

    MJO 21.12.2018, 11:21

    Ei voi.

    Lähtöalueella metsästävät ja maanomistajat haluavat maksimoida hirvikannan tuoton. Maanomistajat taas eivät kärsi hirvituhoista samalla tavalla, kuin talvehtimisalueiden metsänomistajat.

    A.Jalkanen 21.12.2018, 11:27

    Poroilla sama: tuhot tapahtuvat talvilaidunalueilla. Syy on eri: poroja on kesällä liikaa talvilaidunalueilla, jotka eivät ehdi elpyä vaan heikkenevät koko ajan. Porojen määrää pitäisi alentaa, jotta kunnon laidunkierto olisi mahdollinen: eri laitumet kesällä ja talvella.

    Gla 21.12.2018, 13:51

    Planter: ”Täällä kirjoittelusta ei ole juurikaan hyötyä, päätökset tehdään muualla, joten kannattaa viedä viestiä päättäjien suuntaan. Itse olen ollut yhteydessä, siellä on pahoja väärinkäsityksiä, joita on syytä oikoa.”

     

    Juuri näin. Olkaa yhteydessä päättäjiin, jotka etenkin nyt vaalien lähestyessä joutuvat aikaansa kansalaisten kuunteluun uhraamaan. Mitä enemmän heitä pommitetaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ainakin jotain murusia menee perille.

    Planter 21.12.2018, 16:35

    Täällä kirjoittelun tarkoitus on lähinnä seurata josko löytyisi uusia tiedonjyviä. Vaikka vanhat kirjoittajat ovat syvällä omissa poteroissaan, jokaisen kanta tiedetään, eikä sellaista mahtia maailmasta löydy, että kanta muuttuisi, niin syksyllä ilmestyi palstalle uusi nimimerkki Peoleo, jonka muutamat asialliset kommentit antoivat taas vähän uutta näkökulmaa, kiitos niistä.

    Poliitikkoja olisi mukava haukkua, mutta heillä näkyy olevan puoli metriä korkeat paperipinot edessään ja edustajan itse on mahdoton perehtyä kaikkeen. Jossain ministeriön virastossa ne vastaukset kansalaisen hirvieläinkantojen säätelyä koskeviin kysymyksiin sorvattu. Niiden vastapainoksi on hyvä kertoa näkemyksiä, miten asiat ovat käytännössä.

    Vallalla oleva käsitys tuntuu olevan, että hirvikannan hoito ja uudistukset ovat edenneet  hyvin, yhteisymmärryksessä kantatavoitteet asetetaan. Kun sama malli otetaan käyttöön valkohäntäpeurakannan hoitoon, niin sekin tulee kuntoon. Eli kun vaan odotetaan kärsivällisesti, asiat lutviutuvat.

    Linkin julkaisun sivulta 16 eteenpäin valkohäntäpeuran ekologisia vaikutuksia.

    https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a204.pdf

Esillä 8 vastausta, 161 - 168 (kaikkiaan 168)
1 2 3 … 15 16 17