On ihmeellistä kuinka näinkin selvästä asiasta saadaan ylivoimainen? Yleisesti on tiedossa, että sorkkaeläinten määrä on Suomessa liian suuri. Suurimmat vahingot tulevat liikennekolareissa, metsän hoidossa ja myös maataloudessa.

Monesti on syyllistetty metsästäjiä, mutta suurin syyhän on lupien antajissa. Esim. alueellamme on ylitiheä hirvikanta vuodesta toiseen. Kannan harventamiseksi haimme seuran puitteissa lupaa 25 hirven kaatoon. Saatiin peräti 10 hirven lupa – tämä näistä ”huomioon ottamisista” ja ”kuuntelemisista”!

Ei siinä tarvitse muuta kuin lyödä lukkoon jäävien sorkkaeläinten ylärajat ja velvoittaa luvan saajia myös ne toteuttamaan. Turhaa byrokratiaa tämä muu kohellus! Kaiken huippua on luulla petojen hoitavan tämän asian.

Virossa on myös maakunnallinen ”riistaneuvosto”, joka asettaa maakunnalliset kanta- ja kaatotavoitteet sorkkaeläimille ja viranomaiset vahvistavat luvut. Mikäli metsästysalueen käyttöönsä saanut metsästysseura/seurat eivät toteuta tavoitetta, voidaan alue ottaa heiltä pois. Alue saadaan käyttöön 10 vuodeksi. Oman  kokemuksen perusteella voin sanoa, että malli ei ole riistakantojen säätelyssä ja vahinkojen estossa aivan ”vedenpitävä”, sillä olen henkilökohtaisesti törmännyt Virossa myös tapauksiin, joissa metsästäjät ovat päättäneet kesken kauden olla  ampumatta edes vähimmäiskaatomäärää. Kaatotavoite on saatu täytettyä sillä, että osa saaliista on vain ”kynällä” ammuttua. Näin on myös vältetty velvoite maksaa mahdolliset riistavahingot, jotka olisi langenneet maksettaviksi ellei vähimmäiskaatokiintiötä olisi täytetty. Yleensä kaatomäärät ovat toki suurempia kuin mitä vähintään olisi ollut pakko kaataa. Paperilla tapahtuneita kaatoja oli erityisesti  kymmenkunta vuotta sitten, kun Virossa oli pari tosi runsaslumista talvea ja metsästäjät havaitsivat kesken jahtikauden metsäkauriiden laajamittaisen kuolemisen mm. ähkyyn. Syy ähkyyn oli yllättävää kyllä villisioille tarkoitettu ylenmääräinen viljaruokinta, joka aiheutti varpuravintoon tottuneille kauriille vatsalaukussa olevan ravinnon vaahtoutumisen. Vanhemmat ihmiset tietänevät, että tämä oli ennen yleistä kotieläimilläkin. Eläinlääkäri tuli ja teki neulalla reiän kotieläimen  kylkeen, jolloin paine helpotti ja keuhkoille tuli taas tarvittava tila hengittämiseen.

Afrikkalainen sikarutto teki melkoisen loven virolaisten metsästysseurojen ja maatilamatkailuyritysten villisikabisnekseen. Joillakin alueilla villisikakanta kuoli lähes yhettömiin ja metsästysbisneksestä jouduttiin useilla alueilla luopumaan kokonaan.

Harrastelija: ”Ilmaston lämpenemisen vuoksi Etelä-Suomessa alkaa olla vähälumisen talven vuoksi yhä enemmän kauriita ja villisikojakin.”

Talviruokinta on edellytys noiden menestykselle.

Etelä-Suomen metsät tulevat kuitenkin tuhoutumaan kun ilmasto lämpenee nopeasti, sinne tulee Unkarin ilmasto viidessäkymmenessä vuodessa. Unkarissa ei metsiä kasva, vain pensaikkoa. Siellä on riistan hyvä lymyillä. Kannattaa alkaa keskittymään metsästysmatkailuun ja unohtaa kuitupuun kasvatus.

Syysruokinta ja riistapellot auttavat metsästystä, mutta metsästysajan loputtua myös ruokinta pitäisi lopettaa.