› Keskustelut › Metsänhoito › Sorkkaeläimet kuriin rahalla tai kansalaisaloitteella?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 168)
1 2 3 … 15 16 17

  • Sorkkaeläimet kuriin rahalla tai kansalaisaloitteella?

    Lähetetty: 23.9.2018, 10:59

    Merkitty: 

    Hirvieläinten kaatolupamaksuilla kerätään vuodessa noin 5 miljoonaa euroa.
    Kaatolupamaksuilla kerättävät varat on tarkoitettu käytettäväksi hirvituhokorvauksiin. Menettelyyn liittyvä byrokratia ja välistäveto on tehnyt sen, että metsänomistajille on päätynyt tuhokorvauksina pienimmillään vain noin 10% varoista.

    Kaatolupamaksut voitaisiin poistaa ja ohjata tuo 5 miljoonaa suoraan metsästäjiltä metsänomistajille. Ei kannata kierrättää rahaa prosessin kautta, jossa siitä häviää 90%.  Tämä voisi tapahtua maanvuokran kautta, jolloin kukaan ei pääse vetämään välistä. Kaatolupamaksut muutettaisiin maanvuokraksi.

    Tuhot ovat keskimäärin suoraan verrannollisia hirvieläinkannan paikalliseen suuruuteen ja siten myös kaatomäärien suuruuteen. Kun maanvuokra sidotaan kaatomäärään, se vastaa metsästysseuran kannalta tilannetta, jossa kaatolupamaksut ovat vaihtuneet vastaavalla euromäärällä korotetuksi maanvuokraksi, eli metsästyseuran kannalta muutos voisi olla kustannusneutraali.

    Riistakeskuksen esittämä maanvuokramalli olisi sopiva pohja vuokralle, jossa vuokran määrä on sidottu saalimäärään ja 30% metsästyksen arvosta ohjautuisi maanomistajille.

    https://www.aitomaaseutu.fi/media/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-02_2018.pdf

    Korvaus on monille maanomistajille liian pieni tuhoihin nähden, mutta saattaisi sillä saada ostettua esimerkiksi Trico syönninestoaineet taimikoiden suojaamiseen.

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Korpituvan Taneli 23.9.2018, 19:31

    Viesti poistettu, aloitusta muutettu oleellisesti.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tainnut aloitus aika reilusti muuttua kommentointini jälkeen. Ketjun otsikkokin on muuttunut. Kun tulee uusia asioita mieleen niin ne on syytä panna kommentteihin tai jopa uuteen avaukseen aloitusviestiä ja otsikkotekstiä ei pidä muuttaa, muuta kuin kirjoitusvirheiden korjauksella. Nuo maanvuokrajärjestelyt taitavat viedä asian ojasta allikkoon.

    Puuki 24.9.2018, 09:13

    Tuo on kannatettava ehdotus.

    Koska hirvien aiheuttamat metsän arvon alenemiset on, laskentavasta riippuen 50-100 milj. euroa /vuosi, niin 5 milj. € suoraan tuhojen kärsijöille olisi ihan minimi korvaus.

    Hirvitiheyden lisääntyminen ja taimikkovaurioiden määrien lisääntyminen ei mene yksyhteen, koska talvilaitumilla tulee ne pahimmat tuhot eikä tiheyslaskennoissa  sitä  oteta huomioon.

    Gla 24.9.2018, 09:26

    Lupamaksujen poisto on tutkimisen arvoinen asia. En edes kaipaa maksujen ohjaamista maanomistajalle, koska silloin metsästys tulee vastikkeelliseksi ja se taas oikeuttaa maksajan saamaan jotain vastinetta rahojen saajalta. Tässä tapauksessa saalisvarmuutta.

    Lupamaksut pois ja  vastineeksi hirvituhokorvaukset pois, kunhan kanta on riittävän alhainen. Sanotaan nyt vaikka etelässä alle 2. Lisäksi kun todennäkösesti monessa paikassa menee hirvet ja peurat sekaisin, pitää peurakanta kytkeä tähän yhtälöön, vaikkei sille mitään virallista tavoitekantaa olekaan olemassa. Mutta sovitaan nyt aluksi vaikka vhp:n osalta 10% nykyisestä. Kun tuo on saavutettu, katsotaan, pärjätäänkö tuon vieraslajin kanssa vai pitääkö sitä harventaa lisää.

     

    Planter 24.9.2018, 10:05

    ”silloin metsästys tulee vastikkeelliseksi ja se taas oikeuttaa maksajan saamaan jotain vastinetta rahojen saajalta”

    Ei minusta tuhokorvaus ole vastike, joka oikeuttaa lisäämään hirvimäärää ja aiheuttamaan lisätuhoja.

    Pelkkä kaatolupamaksujen poistokin olisi maanomistajien kannalta hyvä ratkaisu. Koska minimaalin osa, se noin 10%, palautuu metsänomistajille. Olisi varmaan suurempi hyöty, että metsästäjien kustannukset pienenisivät kaatolupien poistolla.

    Itse olen tehnyt tuhoilmoituksen kerran ja se oli viimeinen kerta. Jos tarkastaja katsoo, että yksi ylin oksakiehkura on jäänyt syömättä ja siitä kehittyy uusi latva ja kelpo taimi, niin taatusti se kiehkura syödään seuraavana talvena. Kerran syödyn männyntaimen haitta-aineet vähenevät ja syönti jatkuu joka vuosi. Tuhoilmoitus pitäisi tehdä joka vuosi, sitä järjestelmä ei salli, eikä siinä olisi mitään tolkkua, että  tuhotarkastajat muuttaisivat metsään asumaan ja seuraamaan syönnin kehitystä ja loputkin rahat jäisivät matkan varrelle.

    Jos kuitenkin vahinkorvausjärjestelmää ylläpidetään, pitäisi rahat saada kulkemaa suoraan metsästäjiltä maanomistajille, ilman posessia, jossa rahasta häviää 90%. Tällöin maanomistajien saamat korvaukset kymmenkertaistuisivat.

    Täällä ei ole mitään kesä-ja talvilaitumia. Samaan taimikkoon vasotaan ja talvehditaan. Siellä missä talvilaidunvaelluksia tapahtuu syystemiä pitäisi tietysti viilata, mutta rahoja ei saa päästää riistahallinnon rattaisiin, sieltä ei tule takaisin juuri mitään.

    A.Jalkanen 24.9.2018, 10:13

    https://www.aarrelehti.fi/uutiset/artikkeli-1.230470

    Vuodelta 2017 maksettiin korvauksia 1,4 miljoonaa, edellisenä vuonna 0,5 miljoonaa, eli summa vaihtelee vuosittain kovasti. Luultavasti nousu jää pysyväksi ellei hirvikanta alene.

    Gla 24.9.2018, 10:16

    Tuhokorvaus ei olekaan vastike, mutta metsästysoikeudesta maanomistajalle maksettava summa olisi. Toisaalta jos metsästäjien rahat automaattisesti ohjautuisivat maanomistajalle nimikkeestä riippumatta, kokisi varmasti moni metsästäjä sen kompensaationa hirvieläinten vaikutuksista eli sillä rahalla omistaja voi ruiskuttaa karkotteet yms. tehdä muut torjuntatoimenpiteet. Metsästäjät ovat oman osuutensa hoitaneet. Tähän ei tilannetta saa päästää.

    Se mitä nyt ennenkaikkea kaivataan, on Tiilikaisen hymistelyn sijaan saada valtiovallalta selkeä viesti siitä, että nykytilanne pitää korjata. Silloin olisi hirvipomojen vaikea perustella sitä, että hirvikannan leikkaus 5 yksilöstä tavoitekantaan olisi kohtuutonta ja miksi sidosryhmien vaatimusta ei voida ottaa huomioon.

    Gla 24.9.2018, 10:19

    ”Vuodelta 2017 maksettiin korvauksia 1,4 miljoonaa, edellisenä vuonna 0,5 miljoonaa, eli summa vaihtelee vuosittain kovasti. Luultavasti nousu jää pysyväksi ellei hirvikanta alene.”

    Kun me kaikki tiedämme korvausjärjestelmän olevan huono vitsi, edes korvaussumman nousu eli lupamaksujen ja korvausten erotuksen pieneneminen ei yhtään lämmitä, päinvastoin. Ongelmanahan on hirvien vaikutukset metsätalouteen, liikenneturvallisuuteen, luontoarvoihin ja virkistysarvoihin. Ei metsästäjiltä turhaan kerätyn rahan katoaminen byrokratiaan. Toki jos hävikin tai oikeastaan rahamäärän pienentyminen metsästäjiä auttaa, kannattaa sekin keino hyödyntää.

    Sahapukki 24.9.2018, 10:33

    Voisiko Planter valaista, mihin tämä 90% rahavaroista on hävitetty?

    Planter 24.9.2018, 10:40

    ”Vuodelta 2017 maksettiin korvauksia 1,4 miljoonaa, edellisenä vuonna 0,5 miljoonaa, eli summa vaihtelee vuosittain kovasti. Luultavasti nousu jää pysyväksi ellei hirvikanta alene.”

    Mistä ko summat on poimittu?

    Riistakeskuksen toimintakertomus sivu 59, alhaalla korvaussummat. Siinä ei pelkkä metsä, vaan yhteissumma maatalous + metsä.

    sivu 26:

    ”Hirvieläinten aiheuttamia maatalousvahinkoja korvattiin Riistavahinkorekisterin mukaan 248 494 euron arvosta ja metsätalousvahinkoja noin 937 217 euron arvosta.”

    https://riista.fi/wp-content/uploads/2018/03/Toimintakertomus-2017.pdf

    Planter 24.9.2018, 10:45

    ”Voisiko Planter valaista, mihin tämä 90% rahavaroista on hävitetty?”

    Onhan tämä moneen kertaan käyty läpi:

    https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/suuri-puhallus/

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 168)
1 2 3 … 15 16 17