› Keskustelut › Metsänhoito › ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 484)
1 2 3 … 7 8 9 … 47 48 49

  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Lähetetty: 18.12.2013, 16:56

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 26.12.2013, 07:50

    Glan mielestä kannattavuus on ilmeisesti hirmu huono nyt. Kenen tunnusluvuilla tuo on tutkittu?
    En ole nähnyt yhtään laskelmaa jossa metsäkoneyritykset painiskelisivat jossain erityisessä kustannuskriisissä. Toki tätä tavantakaista valitusta kuuluu mutt se kai lie enemmän maan tapa ja ainakin koneyrittäjän tapa. Nytkään ei kustannukset olleet tutkitun mukaan kasvaneet kuin 0,1% joten uskon että esim. tavallinen palkkatyöläinen on joutunut varmasti isommin kärsimään elinkustannuksien noususta ja palkkatulon nettohyödyn heikennyksistä.
    Nythän joka vuosi on energiapuun korjuu lisääntynyt huimasti joten olisi luullut että kun ne samat koneketjut niitä suorittaa ei kai pitäisi olla yhtään koneyrittäjää enää tolpillaan. Mielestäni puun korjuu on kokonaisvaltainen juttu ja siihen pitää sisältyä koko puunkasvun aikaiset hakkuut välillä 15-100 vuotta.
    ”Kermankuorijayrittäjät” ovat myös tyypillisiä varmasti tälläkin alalla mutta on yrityksiä jotka osaavat ja pystyvät monipuoliseen metsänkäsittelyyn ja kalustoa löytyy myös. Uskon näiden tulevaisuuteen. Koska töitä on silloinkin kun ”kermasto” tuskailee päätehakkuiden puutetta. Palkkio e-puun hakkuusta on riittävä kannattavuuteen. Suuri osahan hinnasta menee juuri siihen.

    jees h-valta 26.12.2013, 07:58

    Ja omakohtainen kokemus ei tue Glan väitettä että kannattavuus ei olisi heikentynyt 5-10 vuoden kaupallisen hakkuun viivästämisestä. Kuten kuvista näitte alikasvoskuusikko oli jo nyt koivikon alaoksia hipovalla tasalla ja seuraavat viisi vuotta olisi käytännössä tuhonnut kuusikon. Myös koivikko itsessään olisi alkanut kärsiä kasvutilan puutteesta ja mukaan olisi tullut nämä nk. tupsulatvat joiden elpyminen olisi vienyt vuosia. Jos ja KUN metsä kasvaa hyvin siellä on toimenpiteiden oltava oikea-aikaisia. Ikään liikaa tuijottamatta. Ostajapuolen ostomies on itse kokenut metsätaloutta harjoittava henkilö ja oli silloin yksimielinen toimenpiteen kiireen laadusta.

    suorittava porras 26.12.2013, 10:18

    Tässä vähän virallista tietoa Harjavaltaan , jos ei ole osunut aiemmin silmiin .

    ”Metsäkoneyritysten tuloskunto heikko” (www.koneyrittajat.fi /tiedotteet /23.4 2013 )

    ””Metsäalan koneyritysten mediaani nettotulos oli 1,7 prosenttia vuonna 2012. Tulokset paranivat edellisestä vuodesta, mutta taso on edelleen hyvin matala. Vain noin kaksi kolmesta yrityksestä teki voitollisen palkkakorjatun tuloksen. Tilanne on erikoinen, koska perinteisen puunkorjuun pal-veluiden kysyntä on ollut aivan keskimääräisellä 2000-luvun tasolla. Lisäksi energiapuun korjuu nuorista metsistä on lisääntynyt viime vuodet voimakkaasti. Palveluiden monipuolistuminen etenkin teollisuuden puunkorjuussa on myös lisännyt kysyntää. Samalla kustannukset ovat kallistuneet etenkin vuonna 2011, mutta myös 2012 nousu on jatkunut. Aivan loppuvuonna kustannusten nousu tasaantui. Kysynnän voimakkuus ei heijastu riittävästi puunkorjuun markkinahintoihin.””

    Jos vielä palataan energiapuun korjuuseen , harva kerran investoinnin kyseiseen toimintaan tehnyt jatkaa investointeja kyseiselle alalle . Ne laitteet ,jotka on hankittu , käytetään loppuun ja uusia ei hankita . Puhtaasti pienimpien läpimittojen käsittelyyn tarkoitetut hakkuuvälineet ovat olleet monilla käyttämättöminä jo viime kesänä kantokäsittelyn tultua pakolliseksi . Toinen syy käytön vähäisyyteen on pienimmistä puista saatavan hakkeen heikko laatu . Vain riittävän järeistä rungoista saadaan polttoarvoltaan kelvollista haketta . Tämäkin puoltaa raivausrajan nostamista raivattavan aluskasvoksen osalta vähintään kahdeksaan senttiin rinnan korkeudelta .

    jees h-valta 26.12.2013, 17:43

    Noh, kaksi kolmesta yrityksestä kuitenkin voitollisia. Ei nyt aivan kriisitunnelmia sentään. Ja kustannukset eivät nyt voi kohota koska polttoaine halpenee ja palkat makaa suossa.
    On aika luonnollista että esim. juuri uuden Ponssen ostanut yritys ei tee siltä vuodelta voitollista tulosta eikä kahdelta seuraavaltakaan. Voi kertoa vain aivan normaalista verojen ”tappamisesta” eli jopa uskosta tulevaisuuteen eli investoidaan uuteen parempaan konekantaan. Aika luonnollista tulevaa noususuhdannetta ajatellen. Aja sinäkin suorittava se oma eco-väritetty jo suohon. Ei se voi siellä ketään häiritä.

    suorittava porras 26.12.2013, 18:34

    Kukapa sitä nyt vehjettä , joka käy ja kukkuu moitteettomasti suohon ajaisi 🙂 Investoisit sinäkin oikeaan raivaussahaan , ainakin sellaiseen jossa on kunnon valjaat. Sille tulee olemaan jatkossa käyttöä .

    Kannattaa muistaa , että ennakkoraivaus on entistä useammin kaupanteon ehto . Kaukana takana ovat ne ajat , jolloin jopa neuvontaorganisaatiot kehottivat metsänomistajia menemään vasta moton jälkeen siistimään leimikon kemerakuntoon .

    jees h-valta 26.12.2013, 18:48

    Minun leimikoita(e-puu) ei tarvitse jälkikäteenkään siivota. Näkymä on kauniimpi kuin raivaussahan jäljiltä. Rohkenen väittää niin. Ja tulen lähettämään kuvamateriaa vuodenvaihteen jommalla kummalla puolella. Metsä on valmis kasvateltavaksi ja sinällään jopa ihailtavan siisti. Raivaussahaan ostin kyllä jo hurrin valjaat ja oli pakkokin koska edelliset vain hajosivat. En minä sitä laista enkä kaihda mutta kaupan vaateena pitää olla ennakkoraivaus.
    Minulle siihen riittää suullinenkin mutta turhaa en lähde raivaamaan.

    suorittava porras 26.12.2013, 20:59

    Kuvia voit laittaa myös kolmen – neljän vuoden kuluttua . Näkymä ei tuolloin ole kehuttava .

    Kun olen käynyt yli kymmenen vuotta sitten hakkaamillani energiakohteilla , ovat näkymät olleet vähintäänkin järkyttävät hakkuun jälkeisestä siististä ilmeestä huolimatta. Valtava ennakkoraivausurakka odottaa ennen tulevia hakkuita. Tätä tuskin moni on ottanut huomioon valitessaan puiden kasvatusmetoodiksi energiapuuhakkuun kunnollisen ja oikea-aikaisen taimikonraivauksen asemasta.

    Muistutan vielä , että se ennakkoraivaus on tehtävä lähes vuosi ennen hakkuuta , jotta se vastaa tarkoitustaan . Ostotoimihenkilöille on viime aikoina painotettu kohdevalinnan tärkeyttä , joten raivattu palsta on aina kiinnostavampi , nopeisiin kauppoihin jopa ainoa mahdollisuus.

    Gla 27.12.2013, 05:24

    Jees: ”Glan mielestä kannattavuus on ilmeisesti hirmu huono nyt. Kenen tunnusluvuilla tuo on tutkittu?”

    En ottanut, enkä ota nytkään kantaa siihen, onko kannattavuus hyvä vai huono, koska se riippuu omistajan tavoitteista (vrt. Fortumin verkkokauppa). Fakta kuitenkin on se, että taloudellisessa toiminnassa täytyy jatkuvasti kehittyä, jos meinaa säilyä kilpailukykyisenä. Puun myyjän rooli tässä kokonaisuudessa on pitää leimikot tehokkaasti korjattavina. Ja miksei pitäisi, koska kalliisti korjattavalla leimikolla puuntuotannon kannattavuus ei parane tälläkään hetkellä. Vai miksi mielestäsi metsurit hevostensa kanssa ei enää hakkuita juurikaan tee? Se, että leimikon saa kaupaksi ja taitava kuski tekee hyvää jälkeä, ei tätä tosiasiaa kumoa.

    Gla 27.12.2013, 05:32

    Jees: ”Ja omakohtainen kokemus ei tue Glan väitettä että kannattavuus ei olisi heikentynyt 5-10 vuoden kaupallisen hakkuun viivästämisestä. Kuten kuvista näitte alikasvoskuusikko oli jo nyt koivikon alaoksia hipovalla tasalla ja seuraavat viisi vuotta olisi käytännössä tuhonnut kuusikon. Myös koivikko itsessään olisi alkanut kärsiä kasvutilan puutteesta ja mukaan olisi tullut nämä nk. tupsulatvat joiden elpyminen olisi vienyt vuosia. Jos ja KUN metsä kasvaa hyvin siellä on toimenpiteiden oltava oikea-aikaisia. Ikään liikaa tuijottamatta.”

    Olen samaa mieltä oikea-aikaisuuden tarpeesta. Kuusen osuus puustosta oli 7%. Koivun osuus 49%. Laskelmani perustui siihen, että kun raivauksen aikanaan teit, olisi puusto siinä vaiheessa pitänyt harventaa huomattavasti voimakkaammin kuin 3800 runkoon. Tällöin kasvatusta olisi voinut jatkaa pitempään ilman vaaraa latvusten kärsimisestä. Nyt sinulle jäi tehottoman korjuun seurauksena hieskoivuvaltainen puusto, jossa arvokasvu on heikko. Kuka voitti?

    jees h-valta 27.12.2013, 08:33

    Joka tapauksessa hieskoivun osuus oli ja on iso sillä palstalla. Ei sitä raudusta NIIN paljon ollut että sillä metsän olisi pystynyt tekemään. Tiedä sitten arvokasvusta mutta nopeakasvuinenhan hieskin tuosta asennosta on jopa päätekuntoisuuteen. Jona aikana saadaan kasvateltua kuusta alle. Luontaisen elämä on hiukan vaikeampi hahmottaa kovin lyhyellä aikajänteellä vaan pitkässä juoksussa pystytään peitteelliseen ja monipuoliseen metsälön kasvatukseen hakkuita usein tehden tuollakin palstalla. Pidän sitä tärkeimpänä.
    Myös kulurakenne kevyt ja siitäkin pidän.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 484)
1 2 3 … 7 8 9 … 47 48 49