› Keskustelut › Metsänhoito › ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 484)
1 2 3 … 46 47 48 49

  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Lähetetty: 18.12.2013, 16:56

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 27.10.2014, 17:43

    #”Isokin Loggset näytti toimivan e-puukohteella oikein hyvin ja nosteli nätisti koivunippuja ajouralle kuusikon yli. Omakohtaista kokemuspohjaa.”#
    Taitaa olla myös omakohtaista kokemuspohjaa siitäkin , että Loggsettia vietiin, kun puuta ei alkanut kertyä risukosta tarpeeksi . Omakohtaista kokemusta lienee myös siitä , kuinka työmaa saatettiin finaaliin. Kahdeksan hehtaaria koivuvitelikön peittämää kuusen taimikkoa odottaa kuitenkin edelleen innokasta sahuria . Muistaakseni kuuset ovat jo hyvää vauhtia menossa pilalle . Konehakkuuta noihin maisemiin on turha odottaa nykyehdoilla vuosiin.

    Täällä mainittiin , että Skorppari on lian kallis kone kohteille , joilla tarvitaan raivaussahaa . Kaikki koneet ovat sitä raivaamattomilla palstoilla . Tämä harjavaltalainen vielä uskottelee Skorppariakin kalliimman paalaimella varustetun hakkuukoneen olevan kelpo vaihtoehto energiasavotoille . : )

    Mutta varsinaiseen aiheeseen palatakseni on todettava , että raivaamatonta leimikkoa voi olla tulevaisuudessa hankala saada kaupaksi . Ongelmia seuraa viimeistään siinä vaiheessa , kun kukaan ei suostu sieltä puuta korjaamaan .

    Aluskasvos pois mieluummin kymmeneen senttiin asti , niin ei tarvitse jännitellä korjataanko palsta vai ei .

    jees h-valta 27.10.2014, 18:50

    Olet suorittava e-puukohteeni tilanteesta pahasti jäljessä sillä olen nyt jo tehnyt kevyen ennakkoraivauksen seuraavallekkin kuviolle jo lähes loppusuorille. En sieltä tosiaan raivannut kymmeneen senttiin vaan niitä kasvatellaan nyt muutama (kolmesta-viiteen) vuotta ja ensiharvennus perään. On jopa alle kymmensenttistäkin ehkä neljännes määrästä. Silti on varmaa että menee puhtaana ensiharvennukseen varsin hyvällä saannollakin. Konekoko ei tässä enää tätkeä juttu koska puitavaa riittää varsinkin koivukuidussa suorastaan hulppea määrä. Mutta ei tosiaan enää e-puuksi koska sen taloudellinen tuotos ei olisi enää tässä kohteessa järkevä. Edellisellä kyllä koska omatyöosuutta ei ollut vaan sain sekä raivauksen että kasvatusharvennuksen samaan kauppaan. Ne reuna-alueet jotka siletä itse tein sopivat nyt erinomaisesti ensiharvennukseen tämän viereisen kera. Juuri kuten olen aiemminkin jo suunnitellut. Eli vaivojen kautta hyvään voittoon on mottoni.

    suorittava porras 27.10.2014, 19:20

    Ihan hyät kaavat. Pääasia , että puusto on läpimitaltaan yli 10-senttistä korjuuvaiheessa. Nopeimmin tähän tianteeseen päästään intensiivisellä taimikon hoidolla . Tällöin ei tarvitse raivailla kovin paksua tavaraa . Kenenkään etu ei ole viivyttää raivauksia liian pitkään.

    Ensiharvennuksen tavoitetiheys voi nyrkkisääntönä olla n 1600
    runkoa hehtaarilla , josta harvennetaan puolet runkoluvusta pois . Toisessa harvennuksessa jälleen runkomäärän puolitus 400-450 runkoon , jonka jälkeen ollaankin jo päätehakkuutiheydesä n. 400 rungossa hehtaarilla . Homma ei ole tämän monimutkaisempaa.

    Korjuu voi tapahtua edellä mainittua kaavaa käyttäen millä tahaansa koneella . Työ voidaan ajoittaa tilalla tehtävien muidenkin hakkuiden yhteyteen , jos korjuuolosuhteet sen sallivat.
    Kuten ”m&mk” edellä esitti monissa metsäkoneyrityksissä kehitetään konekantaa siten , että kaikki hakkuumuodot onnistuvat samalla kalustolla . Metsänhoidossakin on järkevää pyrkiä edellä mainittuun tavoitteeseen . Erikoiskoneet lisäävät korjuun kokonaiskustannuksia ja tulevat kalliiksi lopulta kaikille tahoille.

    Metsuri motokuski 28.10.2014, 11:05

    Sillei kun raivaatte että ne puut jotka menee raivaussahan 200 mm terällä kertasahauksella niin nurin. Loput saa jäädä. Siitä ylöspäin olevat rungot ovat helppoja käsitellä joukkokäsittelyllä. Samalla puuston keskijäreys ei mene niin alhaiseksi että korjuukustannukset eivät nouse mahdottomaksi.

    Näin olen itsekkin ennakkoraivaukset tehnyt ja todennut myös että silloin koneellakin puinti onnistuu hyvin.

    jees h-valta 28.10.2014, 11:37

    Heh, pitääkö sitten jättää pystyyn jos ei mennytkään kertalaakista?
    Minä ainakin yleisesti ottaen jos ennakkoraivausta teen noudatan sitä ohjetta jonka olen viimeksi saanut. Ja jos ei uusia ohjeita ostavalta tule niin kyllä se rinnankorkeudelta alle kymmensenttistäkin jää.

    jees h-valta 5.11.2014, 12:22

    Ehkei tosiaan kannata lakaista kovin järeää maihin. Kyllä e-puu taidetaan vastakin tehdä vain alle 16 cm:n rinnankorkeusmitan tavarasta. Tuet tuppaa kehittymään tuohon suuntaan näitä aikoja jälleen. Eli lyhykäinen oli suorittavan ilo kun taidetaan palata pääpiirteittäin vanhanmallin kemeroihin.

    jees h-valta 5.11.2014, 17:49

    Sinähän siinä nuolaisit jo ennen kuin tipahti suorittava!
    Käytännössä ollaan palaamassa ennen 2012 vakiintunutta kemeraa koskeviin ehtoihin joten aika varmasti saat hakata päätäsi vaikka minkä kokoiseen mäntyyn mutta tappio tuli koko laajuudessaan.
    Isot metsäteollisuuden toimijathan tätä ajaa jotta homma pysyy kuitu kuituna ja pienpuu energiana. Ja kaikkia tarvitaan joten sormia vain notkistelemaan ettei kangistu kalkkiviivoilla-eikun hyrdaulivivuilla.

    suorittava porras 5.11.2014, 19:26

    Edelleenkään tukien mahdollinen muuttuminen ei vaikuta avaustekstin paikkansapitävyyteen . Fakta on myös , että alle 10 senttisiä raippoja ei kannata keräillä . Sen on moni karusti joutunut kokemaan . Viimeisimmässä Metsälehti Makasiinissa oli asia jopa varsin aukottomasti perusteltu laskelmien muodossa.

    Tarkennetaan vielä , mitä teollisuus on oikeasti mieltä tukien kohdistamisesta .

    Lainaus MT tänään :

    ”Metsähakkeen tuotantotuen ulkopuolella ollaan rajaamassa muun muassa sellu- ja biotuotteiden raaka-aineeksi kelpaava puu.
    Tätä on vaatinut esimerkiksi Metsäteollisuus ry, joka ei hyväksy järeälle puustolle maksettavaa tukea (MT 5.11.). Järjestö esittää, että tuki pitäisi rajata läpimitaltaan KESKIMÄÄRIN alle 16 senttimetriseen puustoon rinnankorkeudelta mitattuna.”

    Jos puhutaan keskimäärin 16 senttistä rungoista tai vähän alle , ei ole kyse enää Jessen kukkakepeistä. Korjuukustannukset määräävät hyvin pitkälle sen , mistä jatkossa energiaa kerätään.

    Puun takaa 5.11.2014, 19:28

    Älähän nyt Jesse vallan riehaannu.
    Esityshän oli vain, ettei energiapuuharvennukselta pystyyn jäävän puuston keskiläpimitta ylittäisi 16 cm.
    Eikös se ole ihan järkevää.

    rekkamies 5.11.2014, 20:04

    Puun järeys vaikuttaa myös kaukokuljetuksen kustannuksiin. Yhä enemmän myös energiapuuta ajetaan karsittuna rankana normaalilla puuautolla. Mitä pienempää puuta, sitä vähempi kuutioita mahtuu kyytiin.

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 484)
1 2 3 … 46 47 48 49