› Keskustelut › Metsänhoito › ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 484)
1 2 3 … 45 46 47 48 49

  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Lähetetty: 18.12.2013, 16:56

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 25.10.2014, 15:53

    Kemera lakia pitäisi muokata siten että pienpuuntuki joutais lähteä ja tuki voimaloille jotka saavat hankkia minkälaista tarvitsevat. Sitten pienpuulle kilowattihinta todellisten kulujen mukaan ilman yhteiskunnan tukea niin asia korjaantuisi itsestään.

    On yhteisten verovarojen tuhlausta paalata risukkoa yhteiskunnan tuella. Jokainen sen tietää mitä energiaa ”heinäpaalista” saadaan. Helppoa se on sanoa että yksi heinäpaali vastaa 100 litraa löpöä mutta ennen kuin se on voimalaitoksella niin kolminkertainen määrä on palanut tekoon ja kuljetuksiin.

    oksapuu 25.10.2014, 16:28

    Jep jep, nyt voimalat tarvitsee kivihiiltä että ei muutakun hakkuulle…

    suorittava porras 26.10.2014, 15:24

    #”Kyllä e-puu saadaan mukavasti paaliin hiukan pienempänäkin. Ja erityisesti juuri niin.”#

    Joopa joo… mukavasti , mutta ei kannattavasti . Eipä taida löytyä vielä laitetta , joka tuossa touhussa hankkii hintansa ja tuottaa vähän voittoakin. Jos paalaushommaan on olemassa vain muutama proto ja nollasarjan kone ei vielä lähimainkaan tarkoita sitä , että työmuoto yleistyisi merkittävästi .

    …tietysti , jos Jesse voisi valaista mielipidettään laskuesimerkillä , jossa kaikki tekijät on huomioitu , voin anataa vähän siimaa tässäkin asiassa . Oma ja muutaman muunkin mielipide on , että on tuhoon tuomittu yritys tarjota kolmasosaa kalliimpaa työkonetta tekemään työtä , joka tulee halvemmillakin koneilla liian kalliiksi. Kahdeksan sentin rinnankorkeusläpimitta on näiden halvempienkin laitteiden vaatiman puuston järeyden ehdoton perälauta . Laskelmat osoittavat , että tätäkin lukua olisi hilattava reilusti ylöspäin. Leimikon keskijäreyden poistettavien puiden osalta tulee olla yli 70 litraa , jotta korjuu kannattaa edes välttävästi.

    jees h-valta 26.10.2014, 18:49

    Onkohan silloin kun ensimmäisiä motoja alettiin metsissä käyttää selvitetty kannattaako tuo?
    Jostain kumman syystä asiat koneenkehityksessä yleensä kulkevat juuri niin että ensin tehdään koneet ja aletaan niitä käyttää ja senjälkeen jatketaan kehitystyötä niin teknisellä kuin taloudellisellakin puolella. Suorittava olisi itse tuolla asenteellaan ollut työtön jo pitkään jos hänen sanaansa moton alkuaikoina olisi kuunneltu. Koska kehitystyö olisi todennäköisesti lakannut siihen. Kone vain siitä tuli ja metsurit on nyt kortistossa ja suorittava voi nyt pullistella että vain suuri on kaunista.

    jees h-valta 27.10.2014, 10:19

    Jopa koneyrittäjät ovat samaa mieltä kanssani että kansalliset luonnonvarat on hyödynnettävä. Ja kun tämä e-puunkin tarina on kalustotarpeiltaan moninaisen vaihteleva käsite ei tarvita mitään kansallisia kustannuslaskelmatalkoita vaan homma pyörimään ja haketta kasaamaan rekkojen lavoille. Laskennassa on aina mahdollisuus laskea tarkoitushakuisesti ja siksipä en siihen kisaan vaivaudu edes mukaan.

    Metsuri motokuski 27.10.2014, 10:55

    Tuohon konekapasiteettiin varmaan vaikuttaa myös nykyiset leimikkorakenteet. Nytkin meillä on työnalla sellainen leimikko jossa ylispuunpoistoa, aukkoa, harvennusta ja ensiharvennusta e-puuksi. Kaikki tehdään samalla koneella. On luonnollista että koneenkoon määrittää sen mikä on isoin puuaines jota hakataan.

    Ei ole kovinkaan kustannustehokasta että nämä parin hehtaarin e-puu metsät jätetään hakkaamatta ja sitten raahataan pienempi kone jostain muualta parin tuurin vuoksi. Yritys jossa olen töissä on kokoajan kasvattanut koneiden kokoa juuri em. asian vuoksi.

    jees h-valta 27.10.2014, 11:41

    Varmasti näin onkin jos muutakin hakataan mutta varsinaiset pelkät e-puukohteet olisi tarkoituksenmukaista suorittaa kokonaan omalla koneketjulla jolloin niitä myös aktiivisesti ostettaisiin. Nythän sekametelinä kiinnostaa tosi heikosti edes ostoa. Isokin Loggset näytti toimivan e-puukohteella oikein hyvin ja nosteli nätisti koivunippuja ajouralle kuusikon yli. Omakohtaista kokemuspohjaa.

    MaalaisSeppo 27.10.2014, 12:48

    Taas toistetaan tätä höpinää, että pienpuun energiatuki pitäisi poistaa. Tarkoitetaanko, että se pitäisi antaa järeälle puustolle? Tätähän teollisuus ainakin vastustaa.

    Nythän energiatuki on sama kaikelle alle (muistaakseni keskikoko 13 tai 16 cm puulle), jos runkoja poistuu riittävästi/ha. Eli saman saa 100 litran puusta/kiinto kuin pienemmästä puusta. Kilowattitunnit ratkaiskoot, kuten tähänkin asti.

    Jos joku sulppuaa kannattomattomasti pienikokoista energiapuuta, eikä osaa hinnoitella työtään, niin ei se ole tukisysteemin vika.

    Parempi energiatuki suomalaiselle työlle, kuin rahan valuttaminen ulkomaiseen kivihiileen.

    Kaataja 27.10.2014, 13:43

    Komppaan Jesseä siinä, että ei varmaan ole tarkoituksenmukaista ostaa uutta Skorppioonia metsään, jossa olisi raivaussahalle tarvetta.

    Nettikoneessa myydään kunnostettuja ajokoneita alle 20k€ hintaan, siihen kun ostaa muutaman tonnin giljotiinikouran, niin ei pitäisi olla kovin kallis investointi.

    Sitä en osaa sanoa, kuinka suuret käyttökustannukset ovat, mutta kyllä niitä risuja nyt aika äkkiä niputtaa jos ne eivät ole luokkaa 2cm kannolta.

    Mutta onhan näissä jo ajetuissa koneissa hieman epämukavampaa työskennellä, kuin puolen miljardin arvoisissa tekniikkaihmeissä!

    suorittava porras 27.10.2014, 17:22

    Laitahan nyt Jesse niitä laskelmia kehiin .Kannattavuuslaskelmia nimittäin . Ihan kansakoulupohjalta pitäisi noin ysinkertaiset jutut pystyä selvittämään . Jos kulut on jatkuvasti isommat , kun tulot , ei toiminnalla ole tulevasuutta . Tästäkin ketjusta löytyy aineistoa laskelmiin ja viimeisestä Makasiinista myös .

    Raivausrajaa ei olisi nostettu kahdeksaan senttiin , jos tätä pienemmän puuaineksen korjuu olisi ollut kannattavaa .

    Ja toistan vielä , että esimerkkitapauksen ensiharvennuksen runkoluvun pudottaminen 2600 rungosta 1600:aan raivaamalla rklpm 8-9 senttisetkin nurin tuotti metsänomistajalle paremman rahallisen tuloksen lisääntyneestä raivaustyöstä huolimatta.

    Moto ei todellakaan ole raivaussaha eikä siksi muutu . Esimerkkitapauksessa 2600 rungon lähtötiheys vaatisi koneelta ja kuljettajalta yhden työvuoron lisää ja tämän tuotos olisi korkeintaan 15 kiintoa puuainesta . Jos työn tuntihinnaksi määritetään laitteesta riippuen esim 80- 120 euroa , voi Jessekin yksinkertaisin laskutoimituksin määritellä , paljonko hakkuu maksaa kuutiota kohden. Näin kalliille puulle tuskin löytyy ostajaa , kun ei löydy työkustannuksiltaan halvemmalekaan.

    …mutta onneksi Jessellä on Valtra ja moottorisaha .
    Niillä on käyttöä , eivätkä kustannukset merkitse mitään . Harrastushan on hyvä , kun se maksaa paljon ja sen parissa kuluu runsaasti aikaa. : )

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 484)
1 2 3 … 45 46 47 48 49