Keskustelut Metsänhoito ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 484)
  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

  • ola

    ”Ja mitä tulee haamu-urahakkuuseen, olen sellaista aikonaan tehnyt ketterällä koneella. Jälki on varmasti tasaisempaa ja laadukkaampaa, koska siellä missä pitkällä puomilla on hankala työskennellään, tehdään haamu-ura. Näin helposti tiheäksi jäävä kohta tulee harvennettua yhtä tasaisesti kuin muukin alue.
    Mutta kun siitä ei makseta yhtään enempää ja tehokkuudessa on pieni ero pitkäpuomisten hyödyksi.”

    Eiköhän tästä päästy taas siihen kysymykseen, että mitä siellä metsässä ylipäätään tehdään?

    Kerätään mittariin kuutioita, vai harvennetaan leimikkoa?

    Logistiikan järjestäminen niin, että siirron hinta jää alle 400e:n ei ole mikään amerikantemppu.

    Vanha sisun rohjon pääomakustannus on siinä 15-20t maksimissaan, verot ja vakuutukset n.1,5t päälle, ja huollot/korjaukset 1-2te. Aika kova rahantekokone, jos edes yksikin 400e:n siirto viikossa.

    ola

    ”Lisää logistisia ongelmia tarjotaan , kun leimikoiden kunnostus hakkuuta varten on jätetty tekemättä . Pahimmillaan leimikkoa käy ihmettelemässä useampikin yrittäjä , joka heittää pyyhkeen kehään. Sitkeästi kokeillaan , että kelpaisiko työmaa jollekin . Tässä tilanteessa on ainakin turha syytellä puunkorjuuyrityksiä toimimattomasta tai huonosti suunnitellusta logistiikasta . ”

    Hyvin toimivan korjuuesimiehen/hankintaesimiehen alaisuudessa ei tuommosia tapahdu. Tai jos tapahtuu, ois aika käydä yt:t.

    Tilalta toiselle siirtyminen on siirto. Ok, olkoon vaan. Ellei edes autoa tarvita, niin mistä tuo 400e?
    Tietojen lähettämisestä ja uusien vastaanottamisesta?

    Lisätään vielä kertaukseksi, että raivaus, jos raivausta tarvitaa, jne..

    kuusessa ollaan

    Ola kirjoitti;
    ”Eiköhän tästä päästy taas siihen kysymykseen, että mitä siellä metsässä ylipäätään tehdään?

    Kerätään mittariin kuutioita, vai harvennetaan leimikkoa?”

    Kyllä yrittäjätoiminnan tarkoitus on tehdä tulosta ja pyörittää yritystä kannattavasti?
    Jos metsäyhtiö ei maksa yhtään enempää pienemmälle haamu-urakoneelle ja himpun tehokkaammilla pitkäpuomikoneillakin tulos sijoitetulle pääomalle on luokkaa 1 %, ei kikkailuun ole varaa?

    Se, jonka pitää vaatia haamu-urakoneita virmojen käyttöön ja niille riittävän hyvät taksat, ovat kaikki metsänomistajat ja heidän pitää vaatia tätä asiaa metsäyhtiöltä. Metsäyhtiöt sitten voivat tarjouskilpailuissa asettaa ehdoksi haamu-urakoneen.
    Käytännössä suuri osa haamu-urakoneista onkin MHY-korjuupalveluilla, jotka etsivät metsänomistajien haluamia hakkuutyylejä, sen mukaan mitä asiakkaat vaativat.
    Kyllä yrittäjät laittavat sellaiset koneet, kuin yhtiö vaatii.

    suorittava porras

    Tuo runsas 400 euron siirtokustannus(hakkuukone + ajokone tark. 430€) /leimikko on pomittu Koneyrittäjä- lehden valtakunnallisesta tilastosta pari vuotta sitten . Tällä hetkellä luku on varmasti isompi . Tässä on luonnollisesti mukana kaikki siirrot . Yritysten toimintasäde on luokkaa 50 kilometriä ja laidasta laitaan saattaa kertyä sadankin kilometrin siirto . Arvatkaa v###ttaako , jos siellä toisella laidalla odottaakin raivaamaton leimikko ! (hakkuuohjeessa kuitenkin lukee , että raivaustarvetta ei ole) Ääritapauksissa virhearvion aiheuttama lisäkustannus ei jää 400:aan. Puhutaan huomattavasti isommista luvuista.

    ola

    Ai eikö metsäkoneyrittäjä olekkaan talkoissa?

    Näinhän se on, pitää yrittäjänkin pysyä leivässä. Eli liian kalliit koneet…:D

    Ostajat ne kusettaa meitä kaikkia, ja saa tahtonsa mukaan. Puun hinnatkin liikuttavan yksimielisesti kaikilla tarjoajilla samat, ja vuosi vuodelta huonommat.

    Onko tullut mieleen vaatia ostomieheltä tietoa raivaustilanteesta? Suorittavan portaan jutut kuullostaa siltä että joku tiimistä on kenkää vailla. Jos olen itse luvannut suorittaa raivauksen, on sen edistymisestä kysytty viimeistään päivää ennen koneen tuloa.

    100km siirrolla saa sisullakin jo 400e:n velotuksen aikaiseksi, mutta ei tuon tyylin siirroissa ole järkeä. Meilläpäin ostetaan parhaillaan talven 14-15 puita. Ei voi mitenkään olla etteikö laidalta toiselle ajelua saa lopetettua. Vaikka oltais notta pohjanmaalla.

    kuusessa ollaan

    Olalle tiedoksi, että kun energiapuuta alettiin korjata suuremmassa määrin, konekalusto oli kyseisillä leimikoilla ehdottomasti edullisimmasta päästä. Ja kun niilläkin kannattavuus ei kestänyt suurempia remontteja ilman budjettien kaatumista.. niin ihan uusia koneita ei ole ollut järkevää (mahdollistakaan) ostaa.

    Kun kannattavuutta ei ollut 50 000 € koneilla, tuskin on ollut 500 000€ koneillakaan?

    ola

    Ok.

    Kannattavuus paranee kun tehdään pelkkiä päätehakkuita.

    kuusessa ollaan

    Monissa maailman maissa ei tehdä lainkaan harvennuksia, vaan uudistetaan kerralla kaikki puusto. Ja tehokkaasti.

    Pohjoismaisen metsänhoidon ideahan on ollut laadukkaan puun tuottaminen, nyt kilpailemme sillä muita vastaan…mutta tässä taas karataan alkuperäisen aiheen ulkopuolelle.

    suorittava porras

    Kiitokset Riikiän Mikolle ja Metsälehdelle artikkelista ”Tavoitteena jouheva korjuu” viimeisimmässä Metsälehti makasiinissa . Asiaa oli käsitelty monipuolisesti ja aiheeseen oli perehdytty kunnolla.

    On erinomainen asia , että toitte esille raivauksen voimakkuuden kokonaistaluodellisen vaikutuksen laskuesimerkein . Nämä asiat on tiedetty ja tunnistettu sorittavassa päässä , mutta viestiketjussa on ollut aukkoja eikä tieto ole tavoittanut kaikkia tahoja . Nyt yksi aukko on ansiokkaasti tukittu ja tieto saatu etenemään sinne , missä päätökset tehdään .

    Näitä laskuesimerkkejä soisi käytettävän myös energiapuiden korjuun yhteydessä , jotta toimimattomat käytännöt saataisiin pois pilaamasta työmuodon mainetta ja kannattavuutta. Paksumpaa puuta ja vähemmän poistettavia runkoja on tavoitteena silläkin puolella , jotta homma saadaan pyörimään kunnolla.

    jees h-valta

    Suorittavalta suorastaan huvittava toivioajatus. Kyllä e-puu saadaan mukavasti paaliin hiukan pienempänäkin. Ja erityisesti juuri niin.

Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 484)