Keskustelut Metsänhoito ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 431 - 440 (kaikkiaan 484)
  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

  • Caballista

    Sampo esitteli ajokoneensa jo vuoden 2012 Metkossa. Ja mahtuu niihin haamu-uriin vaikka traktorilla keräämään puut.

    ola

    Kyllä tuo 400 tuntuu myös aika rajulta ”keskiarvolta”. On korjuuesimiehessä vikaa jos ajeluttaa eestaas.

    Saatat olla kuitenkin oikeassa tuon tilarakenteen suhteen, ja useamman erityypin hakkuun ahtamisesta samalle reissulle. Toisaalta, tuosta ainakin itse osaan lukea että olet samaa mieltä tarpeettoman järeistä koneista harvennuksilla.

    On selvää että ennakkoraivaus on suoritettava aina, kun on tarve. Säännönmukainen raivaus on typerää. Toisaalta jos raivaus ei ole säänönmukaista, niin silloin päätös raivaamisesta tai tekemättä jättämisestä on aina jonkun tulkinta asiasta, ja se joku kun ei ole hakkuun suorittaja, niin toisinaan tuossa tarpeen arvioinnissa tulee virheitä. Väittäisin että siitä jouontaa tuo pakottava tarve tehdä turhiakin raivauksia.

    Meikäläisen palstoilla ei 10cm rinnaympärys läpimitan puita raivaussahalla kaadeta ja poljeta maahan. Ei nyt, eikä jatkossa. Ellei pienet puut pysy kourassa, niin ei tartte vaivautua muihinkaan hommiin. Poikkeuksena tietysti myöhäinen taimikonhoito. Niissä koivut tuppaa olemaan tuota edellämainittua järeysluokkaa….:D

    suorittava porras

    ”Jos alle 10cm:n 1,3d ei kannata koneella kerätä, niin silloin koneet on vaan liian kalliita. Näin ehkä aavistuksen provosoivasti kärjistäen”

    Ennakkoraivaus on tehtävä oli koneen koko tai merkki mikä hyväänsä.
    Peitteisyys on ongelma yhtälailla pienille kuin isoillekin koneille.

    Onko muuten olemassa varmaa tietoa siitä , että pienillä koneilla syntyy vähemmän korjuuvaurioita työsekenneltäessä vastaavissa olosuhteissa isompien laitteiden kanssa ? Tämä myytti on kaikenkokoisilla koneilla puuta korjanneena hyvin helppo murtaa.
    Isommalla voi tehdä , mitä tahtoo , mutta pienemmällä vain , mitä pystyy.

    Se miksi on siirrytty yleisesti isompiin koneisiin , johtuu leimikkorakenteesta. Suomalainen keskimääräinen metsätila on pieni. Tästä johtuu , että samalla korjuukerralla on tehtävä esim. pieni aukko , pienialainen2 harvennus ja pieni ensiharvennus. Jokaista hehtaarin , tai alle , olevaa palstaa varten ei kannata kuljetella eri kokoluokan laitteita samalle työmaalle . Parin kuution kuusi ja 50 litran kuiturunko on siis pystyttävä käsittelemään samalla koneella . On hyvä muistaa , että koneketjun keskimääräinen siirtokustannus on
    runsas 400 euroa / leimikko.

    Mitä risusavotoihin tulee , niihin riittää raivaussaha , se Sampokin on liian kallis niihin hommiin.

    jees h-valta

    On se kyllä kumma kun koneita on yleensä koneketjussa useita ja sitten (kumma kyllä) kaikki isoja. Kun ja jos sitä konekalustoa hiukan suunniteltaisiin eikä vain käytäisi isoilla kierroksilla ja vähintään puolentoistapromillen änkyrässä niitä esittelyissä kuolaamassa. Tuntuu vain ettei tuo siirtelykustanne voi olla pääsyy vaan tahdostahan tuo on kiinni. Meillä kaupanalalla saattaa iso rekka tuoda pienen viiden kilon paketin eikä maksa meille mitään.
    Eli tukkuri maksaa kun sattuu sopevasti samalle heittoreitille. Logistiikka taitaa olla tuntematon käsite metsäalalla ja koneurakoitsijoilla. Niitä harvennuksia voisi niputtaa samalle pienemmälle ja hakea sillä ne säästöt. Myös ostolle voisi jotain koulutusta järjestää mitä kannattaa niputtaa ja mitä ei.

    Timppa

    Löytyisikö Jesselle jostain firmasta paikka? Osaa hoitaa nuo logistiikat niin hyvin. Luulisi, että noin taitavasta miehestä oikein kilpailtaisiin.

    kuusessa ollaan

    Jees kirjoitti;
    ”Sampo-Rosenlewin tiloissa ja sain tutustua heidän aatoksiinsa harvennuskoneista. He eivät hyväksy pitkäpuomisia kauas yltäviä raskaita koneita ollenkaan harvennuksiin. Minkääntyyppisiin. Heillä on kaksi versiota harvestereita ja molemmat nimenomaan aivan tarkoituksella hyvän lyhyen näköyhteyden kourankäsittelyyn suunniteltuja. Vaikka joskus on noista haamu-urista kritisoitu on sillä hyvä puolensa. Päästään paljon paremmalle kaatoetäisyydelle ja saadaan tasaisempi harvennustulos. Kun yleensä kaukaa noukitut ovat sieltä huonoimmasta päästä eli yleensä taajoja. Sitten taas uran vieri nypitään liian harvksi. Ja ajourakin tarvitaan leveämpi. Heiltä nimittäin tulee tuotantoon myös ajokone joka toimii heidän motojensa ajouralla. Kapeampi ja 45 asteen kulmaan kääntyvä.”

    Isompi sampo on aivan samanlainen keskiraskas pitkäpuomikone, mitä muiden valmistajienkin koneet.
    Toisekseen, Sammon ajokone ei ole yhtään pienempi kuin Komatsun tai Deeren pienin ajokone, eli ei ole haamu-urilla liikkuva.

    Ja mitä tulee haamu-urahakkuuseen, olen sellaista aikonaan tehnyt ketterällä koneella. Jälki on varmasti tasaisempaa ja laadukkaampaa, koska siellä missä pitkällä puomilla on hankala työskennellään, tehdään haamu-ura. Näin helposti tiheäksi jäävä kohta tulee harvennettua yhtä tasaisesti kuin muukin alue.
    Mutta kun siitä ei makseta yhtään enempää ja tehokkuudessa on pieni ero pitkäpuomisten hyödyksi. Sampo ja Logbear ovat ainoat haamu-urakoneet tällä hetkellä markkinoilla, Sampokin jo lähes liian leveä (230 cm sillä yleisemmällä leveällä rengastuksella)
    Kunnollinen haamu-urakone on 2 metriä leveä ja kääntyy 45-60 astetta, tällöin puuvalintaa ei tarvitse tehdä haamu-uran muodostamiseksi.

    jees h-valta

    Kuusessa ollaan puhuu omiaan. Isompi Sampo ei ole yhtä pitkällä puomilla varustettu vaan ulottuvuus jää muistaakseni noin kolme metriä muista. Ja ajokoneesta vielä vahvemmin omiaan koska Sampo tuo vasta uuden koneen markkinoille. Yksi oli vasta protona pihalla. Siinä juuri tärkeät ominaisuudet mahtua heidän harvesteriensa uralle ja kääntyä haamu-urille. Eli 45 astetta. Muilla sitä ei ole.

    suorittava porras

    Vähän outoja on joidenkin käsitykset toimivasta logistiikasta . Näin maalaisjärjellä ajatellen yksinkertaisin tapa niputtaa leimikoita on , että tilan kaikki samaan kauppaan sisältyvät korjuukohteet käsitellään yhdellä kertaa . Eri maanomistajien kohteita on huomattavasti hankalampi niputella kokonaisuuksiksi . Myös tilalta toiselle siirtyminen on siirto !

    Lisää logistisia ongelmia tarjotaan , kun leimikoiden kunnostus hakkuuta varten on jätetty tekemättä . Pahimmillaan leimikkoa käy ihmettelemässä useampikin yrittäjä , joka heittää pyyhkeen kehään. Sitkeästi kokeillaan , että kelpaisiko työmaa jollekin . Tässä tilanteessa on ainakin turha syytellä puunkorjuuyrityksiä toimimattomasta tai huonosti suunnitellusta logistiikasta .

    Konekantaa on kasvatettu tehokkuuden lisäämiseksi .
    Toisella puolen , osassa metsänomistajapiiriä , tehdään kuitenkin kehitystyö turhaksi . Korjuuolosuhteita ei saada kohdalleen ja hyvinkin kasvukykyisillä mailla tuotetaan vain risukkoa. Puuston tilavuuden kasvattaminen hoitotoimia tehostamalla pitäisi kuitenkin olla kaikkien tavoitteena .

    Taimikoiden kiduttaminen risukoissa ei edistä tätä tavoitetta lainkaan . Tämä toimintatapa ainoastaan vähentää tuottoja ja lisää kustannuksia myöhemmässä vaiheessa.
    Raivaussahaankin on tartuttava varmasti ennen jokaista korjuutapahtumaa .

    kuusessa ollaan

    En taatusti puhu omiani.

    http://www.sampo-rosenlew.fi/upload/esitteet/1066_2013_web.pdf

    Ja olen omin silmin nähnyt kyseisen ajokoneen ja istunut jopa ohjaamossa. Proto oli jo Metkossa 2012 esillä ensi kerran, on vain puimurivalmistus tainnut lykätä markkinoille tuloa.
    Kääntökulmaa Komatsussa on 42 astetta, eli eipä ole suuri ero!

    Pähkäilijä

    http://www.sampo-rosenlew.fi/fi/tuotteet/metsakoneet/harvesterit-/sr-1066-.html#2

    Ulottuvuus/Räckvidd/Reach 9,5-10,5 m

    mille se 3 metriä jää?

    Työpaino/Arbetsvikt/Weight at work 13000-16000 kg

    ei eroa tuossakaan muiden firmojen pikkumotoihin…

    EDIT

    Profin kääntösäde on 50 astetta

Esillä 10 vastausta, 431 - 440 (kaikkiaan 484)