› Keskustelut › Metsänhoito › ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 484)
1 2 3 … 42 43 44 … 47 48 49

  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Lähetetty: 18.12.2013, 16:56

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 3.2.2014, 20:50

    Tasakokoisesta puustosta on vaikea saada epätasaisen kokoista mutta joillain sekin näköjään onnistuu.

    raivuri 3.2.2014, 21:10

    Nyt kun täälä on tapana haukkua toisten lukemisen ymmärtämistä niin pitäähän se itsekkin kokeilla. Jesse luitko edes viestiä johon vastasit?

    epätasainen puusto=epätasaisen kokoinen puusto
    OK.

    kuusessa ollaan 4.2.2014, 06:48

    Pahus kun en ehtinyt kuvaamaan lähiseudun esimerkkiä hoitamattoman nuoren kohteen hakkuusta…puusto 10mä/30ku/50ko/10muuta. Hakkuu vain kuitupuuksi, sillä vain yksi kuvio oli tämäntyyppinen ja energiapuuta ei otettu muilta kuvioiltakaan.

    Ennakkoraivuu oli tehty ”miedosti”, eli vain pienet risut kaataen. No, jäljelle oli jäänyt erittäin tiheä, rk n.10 senttisestä tasakokoisesta puustosta muodostunut kuvio. Hakkuukone (keskiraskas 11 metrin nosturilla) saapui kuviolle, yritti tehdä hakkuuta epätoivoisesti. Kuljettaja yritti saada jäämään puustoa tiheään asentoon, eli käytännössä puuväliksi vain 2 metriä. Koska maasto oli kaltevaa, vierekkäisten runkojen ottaminen oli silminnähden vaikeaa, sillä kaikkien (omasta mielestä) jäävien puiden ympärille jäi runkoja pystyyn.

    Vaikka kuvio ei ollut suuri, yrittäjä avasi käytännössä vain urat ja otti satunnaisia runkoja urien väliestä, niistäkin tuli juuri ja juuri yksi 5 metrin ranka. Kuusista tuli vain lyhyttä rankaa, sillä lehtipuut olivat estäneet niiden latvakasvut.
    Loppujen lopuksi yrittäjän hermostuttua kuvioon, vei koneensa pois, sillä perusteella, että hakkuusopimuksen mukaan kuvio piti olla raivattu. Kuukauden kuluttua saapui toinen paikallinen yrittäjä, joka teki kuvion loppuun tuntityönä. Rehellisesti sanoen, jos raivuu olisi tehty hiukan rajummin, harvennusta olisi voitu siirtää 10 v eteenpäin ja kertymä olisi ollut paljon suurempi. Nyt kuvio on erittäin epätasainen puustoltaan(tarkennuksena, puuston tiheys vaihtelee suuresti kuvion sisällä, osa liian harvaa, osaa ei harvennettu lainkaan).

    kuusessa ollaan 4.2.2014, 06:51

    Lisäsin tarkennuksen tuohon kommenttiini;

    ”puuston tiheys vaihtelee suuresti kuvion sisällä, osa liian harvaa, osaa ei harvennettu lainkaan”

    Tilanne on siis sama, kuin motoharvennusten yleistyessä hakkuissa uranvarret jäivät liian harvoiksi ja urien väliset alueet tiheiksi, nostureiden muututtua voimakkaammiksi ja pidemmiksi tilanne on parantunut selkeästi.

    suorittava porras 15.2.2014, 21:49

    ”Kuusessa ollaan” kertoi havainnollisesti ongelmasta , joka syntyy , kun raivauksen voimakkuus ei ole riittävä . Aiheutuu runsaasti lisätyötä , kuluja ja mielipahaa . Lopulta kohde voi lipsahtaa tarkastuksessa laadultaan kehnoon luokkaan. Energiapuutyömaistahan alle puolet onnistuu edes välttävän tasoisesti , mikä johtuu pääasiassa puutteista raivauksen tasossa.

    Täytyy vielä muistuttaa , että tänä päivänä leimikoiden raivaus pitää olla tehty ennen hakkuun aloittamista. . Varsinkin vanhenevissa kaupoissa tuntuu esiintyvän ongelmia raivausten toteutuksessa. Se hakkuukone todellakin jättää työmaan korjuutoimet hautumaan , jos raivaustarvetta on , vaikka korjuuohjeesta voisi päätellä toisin . Ei ole kovin kauaa tapauksesta , jossa isännälle jäi viikonloppu aikaa raivata muutama hehtaari jo useamman vuoden hakkuuta odottanutta leimikkoa . Taru ei kuitenkaan kerro , ehtikö hän suoriutua urakastaan , vai siirtyikö hakkuu vieläkin seuraavaan vuoteen.

    jees h-valta 15.2.2014, 22:49

    Suorittavan tulkinnat eivät edusta edes välttävää tasoa e-puukohteiden hakkuutuloksien seurannan tulkinnan suhteen.
    Puolessa kohteista oli huomautettavaa ja vain kuudessa prosentissa katsottiin korjuun epäonnistuneen. Ei tuo nyt aivan kauhealta kuullosta ja näytä kun kohteita on vasta tehty muutama vuosi eikä työhön ole minkään tasoista koulutusta edes järjestetty.
    Turhaa rdamatisointia kun homma toimii tyydyttävällä tasolla. Pitää muistaa että tyytyväisiä hakkuusuoritteeseen on kuitenkin paljon ja minäkin niiden mukana. Jos raivaustarvetta on se PITÄÄ näkyä kauppakirjassa ja jos ei niin suorittava saa uhota mitä haluaa. Joku sen kuitenkin silloin suorittaa muu kuin metsänomistaja. Jos joku alkaa pitkittää on kaupoilla aina määräaikansa ja sen jälkeenhän kauppa raukeaa. Ei siinäkään puut ostanut osapuoli ole kovin vahvoissa asemissa jos mo haluaa kärjistää vaikka käräjille asti.
    Uskon että ennemmin teettää hakkuun jollain muulla koneurakoitsijalla uudella sopimuksella.

    suorittava porras 16.2.2014, 15:27

    Olen Jessen kanssa yhtä mieltä siitä , että raivaustarve pitää näkyä kauppakirjassa . Koneenkuljettaja ei kuitenkaan tiedä , mitä siinä kauppakirjassa lukee , joten hän tekee johtopäätökset hakkuun toteuttamisesta leimikolla vallitsevien olosuhteiden mukaan . Jos työskenetelyolosuhteet leimikolla eivät täytä yrittäjän ja puutavarayhtiön välisiä sopimusehtoja , odotetaan niin kauan , että ehdot täyttyvät. Hölmöintä tässä on , että yrittäjille aiheutetaan ylimääräisiä kuluja , kun leimikolla joudutaan käymään turhaan (= satoja euroja / kerta) . Nämä kulut tosin alentavat sitten viiveellä kantohintoja , kun yhtiö joutuu maksamaan turhasta operaatiosta.

    Raivauksen toteutukseen palatakseni , olen kauan ihmetellyt suositusta , jossa kehotetaan jättämään ojien varret raivaamatta . Tämä tunuu varsin kummallisellta , koska monesti juuri ojien penkereillä kasvaa eniten puuainesta , isoa ja pientä . Mielestäni juuri siellä raivaus on erityisen tarpeellinen toimenpide .

    Hakkuutoiminta keskeytyy todennäköisimmin juuri rassattaessa puita ojanvarsitiheiköistä . Ketjuja sahataan piloille pusikon seassa piileskeleviin kiviin ja hakkuukoura muuttuu suihkuavaksi ”öljylähteeksi” letkunliittimen napasahtaessa poikki tiheikön uumenissa tapahtuneen kolhiutumisen vuoksi . Tässä tilanteessa voi ojaan ja sitä myöten isompaan vesistöön joutua kymmeniä litroja hydrauliikkaöljyä . Alueet , joilta puuta korjataan on siis raivattava kokonaisuudessaan paitsi kasvun edistämiseksi , myös puutavaran korjuun yhteydessä tapahtuvien ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi .

    ola 16.2.2014, 17:02

    En nyt valitettavasti jaksanut kahlata koko ketjua läpi. Joku on jo varmaan ehtiny kysyä:

    Minkälainen koneketju, tai monikossa koneketjut, suorittavalla portaalla on?

    Varmaankin ainakin metsänomistajillla tullut mieleen että nykyiset yleisimmin käytössä olevat koneketjut on niin sanotusti perseestä. Ainakin omasta mielestä yrittäjät ajavat liian arvokkailla ja suurilla koneilla harvennuksia. Ei mikään ihme että suorittavalla taholla on mielipide työnsä mielekkyydestä, jos puolen miljoonan ketjulla lähdetään risusavottaan.

    Jos vaikkapa verrataan maatalouteen, niin harvempi uudella koneketjulla ajava viljelijä pääsee rehuohran kasvattamisella +merkkiseen tulokseen.

    Jos alle 10cm:n 1,3d ei kannata koneella kerätä, niin silloin koneet on vaan liian kalliita. Näin ehkä aavistuksen provosoivasti kärjistäen.

    jees h-valta 16.2.2014, 17:39

    Olan mielipide tärkeä huomio ja siihen on helppo yhtyä kun kävin tässä viime viikolla Sampo-Rosenlewin tiloissa ja sain tutustua heidän aatoksiinsa harvennuskoneista. He eivät hyväksy pitkäpuomisia kauas yltäviä raskaita koneita ollenkaan harvennuksiin. Minkääntyyppisiin. Heillä on kaksi versiota harvestereita ja molemmat nimenomaan aivan tarkoituksella hyvän lyhyen näköyhteyden kourankäsittelyyn suunniteltuja. Vaikka joskus on noista haamu-urista kritisoitu on sillä hyvä puolensa. Päästään paljon paremmalle kaatoetäisyydelle ja saadaan tasaisempi harvennustulos. Kun yleensä kaukaa noukitut ovat sieltä huonoimmasta päästä eli yleensä taajoja. Sitten taas uran vieri nypitään liian harvksi. Ja ajourakin tarvitaan leveämpi. Heiltä nimittäin tulee tuotantoon myös ajokone joka toimii heidän motojensa ajouralla. Kapeampi ja 45 asteen kulmaan kääntyvä.
    Uskon että näillä koneilla tullaan tulevaisuudessa harvennuksia enemmän tekemään. Myös polttoaineen kulunki paljon nykyisiä pienempi. Koneet myös edullisempia kuin nämä Ponsset ja John Deeret.

    Metsuri motokuski 16.2.2014, 18:21

    Kyllä se on jesse niin että ne Sampon koneet ja korjuuidea on ihan p….stä. Niillähän homma menee niin että ensiksi tehdään ajoura sitten väliin haamu-ura ja taas ajoura. Ylimmääräinen ura tulee ajourien väliin. Nykyisillä kaikila motoilla päästän samaan ajourien laitojen harvennustiheyteen kuin sampollakin. Itselläni on siitä kokemusta kun olin näytöksessä hakkaajamassa samassa leimikossa sampon kanssa. Itse olen sitä mieltä että pienin kone harvennuksille on vähintän ponssen ergo kuusi pyöräisenä H6 :n kouralla (en aja itse tuollaista). Kone on vakaa ja pitkällä puomilla päästään suuren ajoura väliin. Osaavissa käsissä se soveltuu niin ensiharvennukselle kuin päätehakkuuseen. Urakoitsijan kannalta kun nykyään on leimikoissa niitä kaikkia sorttia. Samaan kauppaan tulee niin aukkoa, 2-harvennusta, ensiharvennusta ja jopa energiaa. Mennä sitten pienellä koneella noihin päätehakkuisin tai väljennyksiin. Ei onnistu.

    Noihin motojen hintoihin sen verran että hinta ei ole ongelma kunhan vain leimikoita löytyy. Yllättävää vain on että noita isojen ja pienten motojen hintaero ei ole suuri. Sampon hinta pyörii siinä vähän alle 300 tuhannen ja ergoja alkaa saamaan jo yli 350 tuhannen. Ja jos hinta alkaa huimata niin voihan sitä hyvällä käytetyllä aloittaa. Jos hyvästä käytetystä isosta maksaa jonkun Sampon hinnan niin onhan kuitenkin käytetävyys eri luokkaa ja loppujen lopuksi se ioskin menee lähes samoista väleistä kuin se pinempikin. Ajokone ne uravälit määrittää.

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 484)
1 2 3 … 42 43 44 … 47 48 49