Keskustelut Metsänhoito ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 484)
  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

  • Leevi Sytky

    Niinpä, nyt vain arvaillaan minne uusi sellutehdas tulee. Heh heh!

    jees h-valta

    Mikäpähän mahtaa nin naurattaa?

    Leevi Sytky

    Että mikäkö naurattaa?
    No, kai kun oon mielissään. En yksinomaan sellutehtaasta, on vain hyvä päivä muutenkin.

    raivuri

    Puuta myydään tällä hetkellä niin kovalla tasaisella syötöllä, että ostaja katsoo voivansa hieman tiukentaa ehtoja. Pitkään jatkunut ensiharvennusten ja taimikonhoitojen laiminlyönti pitää huolen kuidun riittävyydestä tässä maassa. Ostajaa ei haittaa vaikka joku kalikka jäisikin metsään. Onneksi hyvin hoidetuissa metsissä ennakkoraivuun tarve ei oo kovin korkealla.

    Pähkäilijä

    Valkeakoski, Kemijärvi tai Kaskinen vois olla hyvä paikka uudelle sellutehtaalle, alueilta vois löytyä vielä osaavaa työvoimaa.

    suorittava porras

    On muten mielenkiintoista nähdä , mitä seuraa , jos keskimitta ei täyty. Seuraako siitä yrittäjälle niin suuret sanktiot , että taksa
    laskee . Tämäkin on täysin mahdollista . Kyseisellä keinolla on ajettu varsin monta laatutekijää nopeasti kohdalleen .(loppukäyttäjän tavoitteet)

    Kauan tuskailtiin koivun kohdalla kolmosen kuidun kanssa . Ei enää , rankaa on käsitelty jo pidemmän aikaa. Pituus 5,4 metriä. Sama , kun mäntykuidulla. Kuusen osalla on pituuksissa vielä käyttäjäkohtaista hajontaa .

    Korpituvan Taneli

    Sellutehdas haaveille on oma ketju ”Muuta metsästä” osiossa.
    Haaveillaan siitä siellä yhdessä. Tässä ketjussa on jo tarpeeksi raivattavaa…..

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras

    Taneli: ”Nyt vain tämä 8 sm raivausraja ja lähes 5 metrin kuidun keskipituus ovat tämän hetken ylilyöntejä, jotka aikanaan unohdetaan.”

    Nämä eivät suinkaan ole ylilyöntejä , vaan kehityksen tulos. Viimeaikaisilla Finsilvan työmailla on raivattu yleisesti kymmenen sentin rk läpimittaan asti. Siitä on jopa kuvamateriaalia lukijoiden kuvissa tähän keskusteluketjuun liittyen. Tänäkin päivänä harvensin edellä kerrotulla kaavalla raivattua työmaata. Kuva oli kuukauden takaiselta savotalta.

    Taneli muisteli näkymiä MG:n hakkuupalstalta joitakin vuosia sitten. Kunka monta vuotta tästä tapahtumasta on ? Omilla työmaillani kokeiltiin näkemäraivausta n 4 vuotta sitten ja varsin pian todettiin , että se ei vastaa tarkoitustaan . Muutos raivausten tehostamiseksi on ollut voimakasta kahden viimeisen vuoden aikana . Yhtenä merkittävänä syynä tähän on ollut korjuujälkien tarkastuksista saadut heikot tulokset . Yhtiöiden sertifikaatit ovat uhattuina , ellei korjuujälki parane .

    Tästä voisikin heittää jatkokysymyksen. Kuinka käy jatkuvan kasvatuksen- ja energiapuuhakkuiden , kun niitä tehtäessä korjuuvaurioiden määrä ylittää yleisesti sertifiointi ehdot ? Raivaus auttaa näissäkin , mutta tehdäänkö sitä riittävän voimakkaana ?

    Korpituvan Taneli

    Se retkeilyleimikko, josta kerroin, oli kyllä ihan rehellisesti täysin raivaamaton.

    Varsinaisista korjuuvairioista, ainakin minun metsässäni 95% on tullut ajokoneen tekeminä, siksi että ajourat on liian kapeat ja mutkaiset. Se 5% on tullut siitä että monet motomiehet yleensä eivät saa paripuuta pois, muuta kuin leimaamalla sen jäävänkin.

    Tässä viimeisimmässä hakkuussa, joka oli pääosin energiapuuhakkuuta, korjuuvaurioita oli minimaalisesti. Alueesta raivasin kuitenkin vain ihan pahimmat ojanvarret.
    Korjuuvauriot estyivät kun sanoin motomiehelle, että teet sitten sellaiset ajourat ettei ajomiehen tarvitse reunapuita leimata. Oma osansa oli motomiehen taitavuudellakin. Hän sai jopa ne paripuutkin poikki ilman jäävän puun leimautumista.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Onneksi Taneli korjasi kuitenkin tuon että saa sitä paripuunkin pois ERÄÄT motokuskit. Kuten kuvistani myös näitte. Eri asia sitten on mitä järkeä sen poistamisessa on. Aika luonnoton ja turha koska kasvuissa ei mitään mainittavia huippuja ole sille jäämälle tiedossa.
    Seuraavassa hakkuussa se nojottava kuitenkin poistetaan. Ja hyvä niin. Kun sille tuppaa loppupeleissä käymään että se vain kallistuu lisää kun sen poistetun juurakko lahoaa ja tulee lisää painoa ennestäänkin kaltolle oksaisuuspuolelle. Tasapaino-ongelma.

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 484)