› Keskustelut › Metsänhoito › ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 484)
1 2 3 … 40 41 42 … 47 48 49

  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Lähetetty: 18.12.2013, 16:56

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 2.2.2014, 18:45

    On se hyvä että yksi motonkuljettaja on varuillaan jo lähes ennustajaeukkojen marinoistakin. Taneli oikeassa, aina puutavara on sopivaa kun se tarkkaan hakataan. Kuljettajien murheet sen pareen kuin moton mittalistatkaan ei paljon nykykuidun hanurihinnan ja e-puun samanarvoisuuden kanssa hääläytä. Aivan sama vaikka polttaisivat lanssille jos eivät saa kuljetettua tai haketettua.

    Metsuri motokuski 2.2.2014, 19:01

    Meillä ne narisee jatkuvasti myös tuosta lyhyestä kuidusta. Pitäisi vaan tehdä sitä pitkää tavaraa. Olen sanonut herroille että niin kauan kuin matriisissa on lyhyet mitat niin niitä myös käytän. Minulle on ihan sama vaikka kottikärryillä vievät laanista. Eivät ole ainakaan vielä matriisia muuttaneet.

    Pähkäilijä 2.2.2014, 19:24

    Lyhyttä on käytetty apumittana, on tuo jo metsäajon kannalta parempi jos tavara on 5 ku 2.7 metristä (mäk & kok), kuusen kanssa on vain 2 mittaa ku menee hiomoon, siinäkin 3 metrinen on apumitta et pääsee 1,5 metrin välein jakamaan.

    Jos kuidusta tehtäs 3 metristä niin sitten latva on mitä on ku pelivara puuttuu.. 3 metrinen on 3 metristä eikä 2.5-3.5 metristä… Onneks ei enää tehdä 2 metristä tääl pohjolassa 😉

    kuusessa ollaan 2.2.2014, 19:29

    Vaikka kolmosen teko kuullostaa siltä, että saanto paranee, on asia toisin kuin vapaamittaisen n. 5 metrisen teossa…Eräs kotimainen konevalmistaja aikoinaan teki koneeseen ohjelman, joka kuutioi kahdella tavalla ja vapaamittaisella saanto oli parempi. Kuskinkin pitää sitten apteerata kuitu, eli 5,4 osuudesta kaksi 2,7 metristä, vaatii kuskilta tarkkaavaisuutta. Latvassa automaattiapteeraus on hankalampaa, kapeneminen vaihtelee enemmän kuin tukkiosassa.

    Mutta, jos vapaan katkonnan keskipituutta aletaan nostamaan ja esimerkikis kahta 3,3 metristä ei pitäisi tehdä sen vuoksi, silloin kolmosen teko antaa paremman saannon.

    Korpituvan Taneli 2.2.2014, 19:35

    Yksi näkökulma noihin kuidun pituuksiin on kuorinta ja hakkaaminen hakkeeksi, siis kemiallista tai mekaanista kuiduttamista varten.

    Aikanaan se kaksimetrinen oli siellä hankalaa monella tavalla, ei palata siihen.
    3 metrinen on molemmissa aika hyvää tavaraa. En tiedä onko nyt juuri tullut uusiin laitteisiin muutoksia, mutta vielä muutama vuosi sitten pelkkä rankapituinen tavara hankaloitti kuorintaa. piti olla kolmosta joukossa.
    Hakkuun ohjaaminenkaan ei suju kovin näppärästi pitkällä puulla, mutta se on jo nykyisillä vehkeillä kohtuullisesti hallussa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 2.2.2014, 19:42

    Eihän tässä nyt ollutkaan kysymys 3 m vs vapaa rankamitta, jossa yläräraja 5,4. Vastakkain olivatkin kolmosen salliva rankamitta tai vähintään ka 4,8 rankamitta. Ja sitten kuljetuksessa joku huomautti että pelkkää kolmosta mahtuu enemmän autoon.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras 2.2.2014, 20:38

    Mutta palataanpa asiaan….

    Metsälehti n.o 2

    Korjuujälki ei lähelläkään kiitettävää

    Metsäenergian korjuujälki on parantunut, mutta laatu heittelee edelleenkin liikaa.

    Raivaamattomuus kostautuu

    ”Hostikka pohtii, että korjuujäljen suuren vaihtelun takana on monia tekijoitä.
    Lähtötilanne voi olla toivoton. Jos on ennakkoraivaamaton ja selvästi ylitiheä kohde, niin laadukkaan korjuujäljen tekeminen on epätoivoista.
    Hän kehottaa sekä metsänomistajia että puunostajia katsomaan peiliin, sillä pahimpiin ennakolta raivaamattomiin kohteisiin konetta ei yksinkertaisesti pidä viedä.”

    On hyvä , että myös syyt heikkoon korjuun onnistumiseen vihdoin kerrotaan . Vielä muutama vuosi sitten yksiselitteinen vaurioiden syy oli vain motohakkuu . Halaistua sanaa ei mainittu siitä , mitkä leimikon olosuhteet olivat .

    Tästä asiasta otin yhteyttä tarkastuksia johtavaan viranomaispäällikköön . Kehotin tarakastajia menemään hiukan pintaa syvemmälle korjuujälkiä syynätessään ja tutkimaan vähän olosuhteitakin ja että onko edes mahdollisuuksia tehdä työt vaatimusten mukaisesti vallinneissa olosuhteissa . Nyt on siis menty pintaa syvemmälle , ja todettu , että puutteet ennakkoraivauksessa ovat merkittävä vaurioita lisäävä tekijä.

    Erään toisen yhteydenoton jälkeen suunnattiin tarkastusten painopistettä voimakkaasti energiapuuhakkuisiin. Oli nimittäin olemassa vahava epäilys , että juuri sillä toiminnan lohkolla ongelmat olivat pahimmat . Enää ei tarvitse epäillä . Tämän ruljanssin tuloksena energiapuukohteetkin on raivattava ennakkoon .

    Korpituvan Taneli 2.2.2014, 20:50

    Kyllähän se raivaus on toki tärkeää, kunhan pysytään kohtuudessa ettei rahaa raivata maahan.

    Muistan toki muutama vuosi sitten kun oli joku metsänomistajien retkeilypäivä ja olimme sitten katsomassa Metsäliiton hakkuutyömaata. Oli vähän vaihteleva, raivaamaton leimikko. Siitä oli juuri se tihein puska käsitelty. Puuskahdin: ”Kyllä tällaisten kohteitten raivaus pitäisi säätää lailla pakolliseksi.” Senverran oli vaakasuoraa ja kohollan olevaa, mutta juuresta kiini pysynyttä puuta. Toinen reuna siitäkin leimikosta meni ihan nätin näköiseksi, vaikka ei ollut sekään raivattu, mutta kun oli harvemmassa keppejä.

    Olen ainespuuhakkut raivannut. Energiapuuhakkuita on ollut kaksi.
    Ensimmäinen oli oikein rytöinen peltokuvio. Silloin kuitenkin oli ns kokopuu(osapuu) hakkuu ja siltähän lähti kaikki risu. Jäävien puiden ympärille vähän jäi. Turha sitä olisi ainakin ollut raivata.
    Toisessa olikin sitten karsittu ranka kyseessä. Ostomies mainosti että raivausta ei vaadita, mutta muutamat pahimmat ojanvarret minä kuitenkin raivasin. Jälki kohtuullinen, mutta olisi kyllä parantunut, jos olisin pienimmän puun raivannut.

    Että ei se raivaus niin vierasta ole, mutta tyhmää on tehdä sellaista työtä. jonka ostomies toteaa turhaksi.
    Nyt vain tämä 8 sm raivausraja ja lähes 5 metrin kuidun keskipituus ovat tämän hetken ylilyöntejä, jotka aikanaan unohdetaan. Onhan noita ylilyöntejä ollut ennenkin. Esim. se 4 cm tyviläpimitta karsitulla rangalla. Täytyy kuitenkin muistaa että sekin oli ostajien puolelta tullut höynäyhdys. Myyjä myy sitä mikä ostajalle kelpaa. Niin yksinkertaista se on.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä 3.2.2014, 05:19

    Ylilyöntejä tai ei, ostaja on laittanut ostoehtonsa ja katsoo saako tarpeeksi puuta ostettua. Jos saa niin tietää että näillä ehdoilla puu tulee edullisemmin tehtaalle. Jos alkaa puupula vaivata niin leikkaavat tuotantoa jota nyttenkin on liikaa…

    jees h-valta 3.2.2014, 07:57

    Tällä erää tuotannon leikkauset ovat taaksejäänyttä ja kapasiteetin jopa lisärakentaminen ei ole poissuljettu sekään. Joten turha sillä yrittää pelotella.

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 484)
1 2 3 … 40 41 42 … 47 48 49