Keskustelut Metsänhoito ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 484)
  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

  • raivuri

    Isommassa kuljetuskalustossa piilee pieni ongelma. Tulee varmasti hidastamaan investointeja. Miten se saadaan kääntymään metsätiellä, kun nykyinenkin on hankalaa? Tai miten huonontuva tieverkko kestää nuo rekat?

    kuusessa ollaan

    Pituudethan näissä uusissa yhdistelmissä ei muutu (ne tosipitkät puurekat on pohjoissuomen oma kokeilu), nyt yritetään saada samaan mittaan enemmän tavaraa kyytiin -> pankkojen muotoilulla, 4,8 maksimikorkeudella ja juurikin puutavaralajien mittoja muuttamalla. Tosin kantavuutta syövät alle tulevat kaksi lisäakselia…
    Suurin hyöty lienee sorarekoissa, joissa mitat eivät ole olleet rajoittava tekijä.

    suorittava porras

    Vielä vähän noista rekkojen painoista ja korkeuksista….
    Nykyisten rekkojen / 7 akselia painoraja nousi 64 tonniin ja rekkojen maksimikorkeus 4,2 metristä 4,4 metriin .(Metsälehti 2 /2014)

    Kuitukuormaa ei siis saada tonnien osalta täyteen ilman edellä mainittua pöllin keskimitan kohottamista 4,8 metriin .

    Tuossa raivausasiassa ollaan tekemisissä saman tuottavuuskysymyksen kanssa . Nykyisellä modernilla metsäkoneella ei kannata tehdä pieniä puita , varsinkaan peitteisissä olosuhteissa . Tähän haasteeseen pitäisi metsänomistajienkin pystyä vastaamaan kehittämällä ”tuotettaan” nykyvaatimusten mukaiseksi. Enää ei tarvita heinäseipäitä eikä aitatolppia . Sen kokoluokan puiden kasvattamiseen on turha tuhlata maan kasvuvoimaa . Mitä aikaisemmin raivaus tehdään sitä enemmän kasvatettavat puut hyötyvät ja ennakkoraivauskaan ei näin toimien ole ongelma.

    On todella harmillista , että leimikoita jää tänä päivänä ostamatta tai kesken , kun olosuhteet eivät ole kunnossa. Tämä puolestaan tietää lisää puutavarajunia idän suunnalta. Puuta kyllä kasvaa maassamme , mutta sen saaminen tehtaalle tulisi monissa tapauksissa kalliimmaksi , kun hankkia junalasteittain vastaavaa tuotetta ulkomailta.

    Korpituvan Taneli

    Suorittava tuntuu elävän illuusioissa, että aina kun hakkuu- tai ajokalustossa tahahtuu muutos tai uudelleenohjelmointi, niin puutavalajien ja ostotoiminnan pitää heti hypätä uunille ja sanoa: ”Kyllä herra koneuraitsija.”

    Koita nyt ymmärtää että edustat palvelusektoria, jonka pitää mukautua kysynnän ei omien halujensa mukaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä

    http://kuvaton.com/k/Y5J7.jpg

    aikaisemminkin laitoin tän kuvan mutta kertaus on opintojen äiti. Vanhanmalliset pankot, 4+4 akselinen auto omapaino kaikkineen 25 tonnia, kuusikuitua kyydissä 43 tonnia, kuitu pituudeltaan 4,5 & 3 metristä, ois tuonne viel enemmän mahtunu mut tonnit tuli täyteen, mitä sit mahtuu ku pankkoja korotetaan 20 senttiä?

    suorittava porras

    Nämä päätökset kuormakokojen kasvattamisesta eivät ole lähteneet yrittäjien puolelta , vaan teollisuuden . Monille on kenties tullut yllätyksenä , että kuormaan lastattavien pölkkyjen keskipituutta on kasvatettava , jotta saadaan painon suhteen täysiä kuormia . Tähän on kuitenkin mukauduttava niin yrittäjien , kun metsänomistajienkin .
    Näitä koneiden katkontaohjelmia ei tehdä korjuuyrityksissä vaan puuta jalostavan teollisuuden järjestelmissä . Yrittäjät vain soittelevat niistä nuoteista , joita eteen annetaan .

    Koneyritykset toki palvelevat , mutta ensisijaisesti niitä tahoja , jotka maksavat korvauksen työstä. Jos metsänomistaja katsoo katkonnan olevan hänen kannaltaan sopimatonta , on hänen otettava yhteyttä puutavarayhtiöön . Tätä ennen on kuitenkin syytä katsoa tarkkaan kauppasopimuksen liitteeksi kirjallisina annetut MITTA -ja LAATUOHJEET . Näistä ilmenee , mitä mittoja tehdään , vaaditut keskipituudet ja minimirungot /mita sekä eri tavaralajien laaturajoitukset . Ne ovat yhtenevät koneeseen ohjelmoitujen hakkuuohjeiden kanssa. Jos näistä on poikettu , on syytä vaatia hyvät perustelut tai korvauksia.

    Heitin tuon kuitupuiden keskipituuden muutoksen esille siksi , että siihen osattaisiin varautua , en siksi , että haluaisin millään muotoa vinoilla asian tiimoilta. Minun ja muiden koneenkuljettajien on kuitenkin pakko tehdä saamiemme ohjeiden mukaan halusimme tai emme.

    6 m3

    Metsälehti n.o 2

    Korjuujälki ei lähelläkään kiitettävää

    Metsäenergian korjuujälki on parantunut, mutta laatu heittelee edelleenkin liikaa.

    Raivaamattomuus kostautuu

    ”Hostikka pohtii, että korjuujäljen suuren vaihtelun takana on monia tekijoitä.
    Lähtötilanne voi olla toivoton. Jos on ennakkoraivaamaton ja selvästi ylitiheä kohde, niin laadukkaan korjuujäljen tekeminen on epätoivoista.
    Hän kehottaa sekä metsänomistajia että puunostajia katsomaan peiliin, sillä pahimpiin ennakolta raivaamattomiin kohteisiin konetta ei yksinkertaisesti pidä viedä.”

    (Koko ”illuusion” voi lukea uusimmasta Metsälehdestä)

    Virheet korjasin.

    Korpituvan Taneli

    En minä puuautosta muuta ymmärrä kuin että suuri ja monesti jopa ruma. Tässä vain tuotiin esille sekin vaihtoehto että kun tehdään kolmimetristä, niin siihen puuautoon saadaan sopimaan enemmän kiintomotteja.
    Mutta se kolmimetrisen tekohan merkitsisi sitä että puu tulisi tarkemmin hyödyksi käytettyä ja sehän ei palveluhenkiselle motomiehelle passaa. Vallankin kun on vielä hiukan lukkarirakkautta metsänomistajan edunvalvonnan suuntaan, ainakin omasta mielestään.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    6 m3

    Taneli: ”En minä puuautosta muuta ymmärrä kuin että se on suuri ja ruma”

    Mutta heittelet kommenttia ”mutu-tuntumalla”?

    suorittava porras

    Sen , minkä mittaiseksi puu katkotaan , määrää ostaja , ei motokuski. Jos kuidun päämitta katkontamatriisissa on esim 5,4 metriä , sitä tehdään ja lopusta , mitä sattuu tulemaan .Tavoitteellinen keskipituuskin on asetettu toimeksiantajan taholta ja sitä on noudatettava.
    Sama tilanne on , jos se päämitta sattuu olemaan 3 metriä . Tässä tilanteessa ei valitettavasti ole tilaa tunteille. Tarve ratkaisee 🙂

    Mitä tuohon lukkarinrakkauteen tulee , olen näitä viestejä laatimalla halunnut , että metsänomistajien puolella olisi tietoa nykyisistä ja tulevaisuuden vaatimuksista ja tämän tiedon avulla olisi mahdollista varautua mahdollisiin muutoksiin . Silloin on myöhäistä , kun palstaa ei sen korjuukelvottomuuden takia aloiteta tai se jää kesken. Sama tilanne on , jos vasta hakkuun jälkeen ihmetellään outoja pituuksia ja paksuja latvuksia hakkuutähteiden joukossa . Kannattaa todellakin lukea se puukauppasopimus tarkkaan (liitteineen) , että tietää , miten ja missä muodossa puut korjataan. Tuo viattomalta tuntuva ajoneuvojen kokonaispainojen kasvattaminen (jota autoyrittäjät lähes yksimielisesti vastustivat) muuttaa väistämättä monia totuttuja käytäntöjä .

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 484)