› Keskustelut › Metsänhoito › ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 484)
1 2 3 4 5 … 47 48 49

  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Lähetetty: 18.12.2013, 16:56

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 19.12.2013, 09:10

    Kerrataan nyt vielä , että näkemäraivauksesta ollaan luopumassa siksi , että siitä ei oikeasti hyödy kukaan. Raivattavien risujen ja riukujen läpimittarajan nostaminen puolestaan johtuu siitä , että alle 8 sentin raippojen käsittely ei lyö , eikä tule koskaan lyömään leiville. Näiden olemattoman pienpuisten kohteiden saanto on ollut vähäinen ja monesti palstaa ei olisi ollut järkevää kuormittaa koneellisen puunkorjuun merkeissä , jos olisi nähty metsä puilta.

    Teollisuuden esitys nostaa raivattavan puuaineksen läpimittarajaa johtuu mahdollisesti myös sertifiointiehdoista. Pieniläpimittaisten kohteiden korjuuvaurioiden osuus on ollut aivan liian korkea ja monin verroin normaalin ainespuuhakkuun jälkeä kehompi. Yli puolella korjuualoista on ollut huomautettavaa ja lähes puolella alueista korjuujälki ei ole ollut edes välttävä. Työn jälki paranee selvästi , kun puut ovat järeämpiä ja niitä on vähemmän (= metsänhoitosuositusten mukainern tiheys) . Yhtiöt tuskin haluavat pilata mainettaan korjaamalla puuta jo alkuaan epäonnistumaan tuomituilta kohteilta.

    Se , että joku on vielä hetki sitten markkinoinut toimintaansa ostamalla raivaamattomia leimikoita , ei tarkoita sitä , että sama toimija toimii samoin vuoden tai parin kuluttua. On paremminkin ollut kyse kokemattomuudesta . Onhan noita koneitakin markkinoitu sopivina raivaamattomaan metsään , esim Fixteriä vielä pari vuotta sitten . Maksoivat jopa bonusta 50 senttiä kuutiolle , että pääsivät töihin . Viimeisimmissä konemainoksissa kehutaan koneen tuotosten tuplaantuneen . Tämä johtuu siitä , että käsitellään keskim 80- litran puita …. raivatuilta kohteilta .

    Timppa 19.12.2013, 09:18

    Minulle tämä keskustelu on kovin outoa. Meillä harvennetaan sekä nuoria että vanhempia metsiä yli 10 ha joka vuosi. Ainoastaan yhdessä koivikon ensiharvennuksessa keskusteltiin mahdollisesta näkemäraivauksesta. Sitäkään ei tarvinnut tehdä, kun hakkuu tehtiin talvella, jolloin puskien lehdet olivat varisseet.

    Eihän oikein hoidetussa kuusikossa ole ensiharvennusvaiheessakaan aluskasvillisuutta käytännössä lainkaan. Jossain tuoreen kankaan ensiharvennusmännikössä kyllä jonkun verran kuusta, kuten tuolla edelläkin todettiin.

    Ratkaisevin tekijä on kyllä ajallaan tehdyt perkaukset. Toinen on kyllä aivan varmasti maapohjan taimettumisherkkyys. Meillä se on yleensä pieni. Ei meilläkään motokuskit kuitenkaan helpolla pääse. Maastot ovat yleensä erittäin kivisiä. En tiedä kummasta tykkäävät vähemmän, puskista vai kivistä.

    suorittava porras 19.12.2013, 09:31

    Ajallaan hoidetuissa mestsissä ei raivausta kovinkaan usein tarvitse tehdä , joten varsinaisille puuntuottajille raivaus ei ole ongelma . Se on tehty silloin , kun metsän tila on niin vaatinut . Valitettavasti näitä oikeita puuntuottajia on hädin tuskin 20 prosennttia metsänomistajista ja puunkorjuussa on toimittava äänekkään harrastelijaenemmistön ehdoilla.

    Lukijoiden kuvissa sivulla 45 (15.12 -12 ) on pari kuvaa täysin mitääntekemättömästä raivauksesta , jota myös olen kuullut kutsuttavan näkemäraivaukseksi.(Liekköhän osunut Enson miesten silmiin , kun jotain on vihdoin alkanut tapahtua )

    jees h-valta 19.12.2013, 10:09

    Mielestäni paras moton kuljettaja on ammatillisen koulutuksen saanut ja työharjoittelussa kokeneemman kanssa työhönoppinut. Ei ole vanhoja ”lumia” painolastina vaan ennakkoluulotonta ja osaavaa työstöä. Olen sellaisen kyydissä jonkun tunnin istuskellut.

    satapii 19.12.2013, 11:01

    Olen tänävuonnakin ennakkoraivaillut yli kymmenen hehtaaria sellaisia kuvioita, joiden taimikonhoito on ollut tekemättä tai ei ole tehty riittävän voimakkaana.

    Lähtökohta raivaukselle on millaisen metsän haluan hakkuun jälkeen?

    Kasvatettavien puiden ympäriltä kaadan maahan jopa yli 10cm puita, koska jos niitä yrittää motolla korjata, kolhiutuu myös kasvatettava puu.

    Poistettavien puiden ympäriltä poistan vain risukon puun ympäriltä.
    Jos kasvaa lähekkäin useampia ja näkisin että kaikki on hakkuussa poistettavia, niin voin jättää ryhmään useamman rungonkin.

    Koivikossa koetan jättää alle myös kuusia, jos ei haittaa liikaa harvennusta. (ainakin jos koivut ovat hieskoivuja ja poistetaan harvennuksessa)

    Paras motomieshän on metsuri, joka on kouluttautunut motokuskiksi.
    Ensiharvennushan on erittäin tärkeä tulevien hakkuiden kannalta.
    Poistetaan lengot, kaksihaaraiset, alle jääneet ja poikaoksa-/paksuoksaiset rungot.
    Puulajiksi koetetaan valita mahdollisuuksien mukaa mäntyä ja raudusta jos maalaji ei ole kovin viljava esim.VT
    MT:lle Kuusta ja raudusta.

    satapii 19.12.2013, 11:54

    Tuosta parhaasta motokuskista voi tietysti olla eri näkemyksiä, riippuen kenen kantilta katsoo.

    Metsäkoneyrityksen kannalta:
    Paljon puuta nurin ja nopeasti. Ajourat riittävän leveitä. Kuidut ja tukit riitävän kohollaan, että ajokonemies ne varmasti löytää, jos vaikka lunta sataa päälle 10cm. Tietysti hakkuun tekeminen niin, että ei särje kallista konetta.

    Metsäfirman kannalta:
    Katkonta metsäfirmaan päin, Kaikki tukit priimaa ja eipä alle 18cm latvaläpimittaa tukeista juuri löydy. Lumppeja ei tehdä vaan lahopölli, jos vähänkin lahovikaa. Kuidut 3m ja tikkuja ei tehdä kuiduksi vaan jätetään metsään.

    Maanomistaja kannalta:
    Jäävä puusto tasaisesti harvennettu pohjapinta-ala suositusten mukainen, pystyyn jäävät puut suoria, kasvuvoimaisia sekä vähän korjuuvaurioita. (riippuu tietysti paljon millainen on ollut ennen harvennusta).
    Tehty puutavara apteerattu siten, että tukkisaanto on hyvä. Uskallettu poiketa metsäyhtiön apteerausohjelmasta käsin.(Lumppeja on uskallettu tehdä lahosta sekä lyhyitä pätkiä kaaksihaarojen ja paksujen poikaoksien kohdilta.)
    Latvaläpimittaa 18-20cm ei havutukeissa juuri löydy.(pääosin 15-17cm tai yli 21)
    (jos on pitkä tukki esim. 52 tai 55 voi olla 18-20cm, ei olisi tullut kuitenkaan kahta lyhyttä tukkia jos taas kaavamaisesti katkottu 49 ja latva 18-20cm menee tukkia kuituun)
    Lievä lenkous tai poikaoksa voi pakottaa tekemään lyhyen tukin ja latva esim 18-19cm.

    Ajourat onnistuttu havuttamaan riittäväsi ja ei pahoja painaumia eikä puissa vauriota ajourien varrella.
    Taimiainesta on onnistuttu säästämään siellä, missä sitä on ollut.
    Ojat ja tiet auki. Ajokonekuski on kerännyt kyytiin koivukuidun täyttämistään ojista.
    Mahdolliset luontokohteet huomioitu hakkuussa. PEFC tai FSC kriteerit.
    Kesähakkuissa lahontorjunta-ainetta levinnyt tasaisesti kantopinnalle.

    Kyllä motokuskille koulutus ja käytännön kokemus ilmanmuuta on tärkeä, mutta myös näkemystä pitäisi olla ”kuin hoitaisi omaa metsäänsä”.

    suorittava porras 19.12.2013, 12:24

    Näin vuosi sitten :
    ”Järkeä energiapuun korjuuseen minimikokoa kasvattamalla”

    lyhyt lainaus :

    ””Alapuolella olevista luvuista käy selkeästi ilmi , että alle 100 mm rk läpimitaltaan olevien puiden keräily on silkkaa ajan ja resurssien haaskausta. Kun teosta maksetaan vain kilojen mukaan riippumatta käsiteltävästä runkomäärästä ei ole lainkaan sama millaisia kohteita korjataan

    Alle viiden kuution tuntituotokset koneella vievät varmasti vararikkoon. Pieniläpimittaista puuta tehtäessä tämä mahdollisuus on aina lähellä. Haluaisin nähdä sen kaverin , joka saa kasalle tunnissa 5 kiintoa puuta 40mm läpimittaisista ja 4 metriä pitkistä rasseista. Niitähän ei ”tarvitse” keräillä kun 1665kpl tunnissa 9 metrisiä ”vain” 830 kpl, nämä on tosin katkaistava kertaalleen keskeltä.

    40mm paksu(ohut) ja 4m pitkä raippa on tilavuudeltaan 3 litraa ja näitä menee 333kpl kiintokuutioon ,

    40mm/ 9 metrisen tilavuus 6 litraa , joita mennee 166 kpl kiintokuutioon

    70mm/4m tilavuus 10 litraa ja 100kpl/m3

    70mm/9m tilavuus 19 litraa ja 52kpl/m3

    100mm/4m tilavuus 20 litraa ja 50kpl/m3

    100mm/9m tilavuus 38 litraa ja 26kpl/m3 ””

    Lieneekö EG:n organisaatiokin laskelmissaan päätynyt samoihin johtopäätöksiin, kun ovat omien sanojensa mukaan taklanneet ulos ostoslistalta läpimitaltaan alle 8 sentin rungot . 🙂

    jees h-valta 19.12.2013, 13:33

    Energiapuun osuus puunmyynnissä on kasvamaan päin ja muistaakseni jotain 800 000 kuutiota v.2007 ja tällä hetkellä jo kolme miljoonaa kuutiota vuodessa.
    Kyllä siinä on järkevää hioa konekanta ja kuskit sille sopivaan muotoon ja koneketjulle yksi erikoistunut juuri näihin.
    Noita kannattavuusjuttuja on edes turha tämänhetken koneilla laskea.
    Kyllähän noissa vähän norsu posliinikaupassa tulee mieleen.

    metsänvartija 19.12.2013, 14:28

    E-puun kavatuksessakin kannattaa pyrkiä mahdollisimman suuren tuotokseen. Kiertoaika lyhyt (30 v?).

    Leppä, haapa, koivu puulajeina. 2 raivuuta-päätehakkuu.

    Uudistaminen jälleen lehtipuulle/kuuselle.

    Oleellisin eli metsämaa ainakin pysyy kunnossa ja viljelykuusikkoon verrattuna e-puulla saa kaksi päätehakkuu tiliä.

    Tässäkin kannattaa kekityyä vain päävaltapuiden kasvattamiseen, metsiä kierrellessä huomaa että lehtipuu pusikot kasvaa tiheänäkin hyvin. Mutta puuston pitää olla ehdottomasti päävaltapuita.

    raivuri 19.12.2013, 16:05

    Kuulostaa tuo 8 cm kyllä aika isolta??? Siinä menee ihan jo kunnon runkoja hukkaan. Ite oon jätettävien tyviltä tuommosia raivannut, mutta muualta 5 cm rajana. Eikä ole koskaan valitettu, vaikka aina ei ole priimaa ollut. Mutta tärkein tässä jutussa on pointti siitä, että liian pientä ei kannata harventaa. Siitä seuraa vain ongelmia.

    Enkä edes ennakkoraivaa kun tarpeen mukaan, ehkä 25%. Toki hoitamattomat erikseen. Onneks en oo SE:n kanssa juuri asioinut, koska ei pärjää täällä hinnassa eli ei tarvii tutustua heidän ohjeisiin.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 484)
1 2 3 4 5 … 47 48 49