Keskustelut Metsänhoito ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 484)
  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

  • Leevi Sytky

    ####

    En ymmärrä, miksi maan kasvuenergiaa pitää tuhlata ennen hakkuuta maahan raivattaviin puihin.
    Lähetetty: 16 min sitten
    Lähettäjä: Puun takaa

    ####

    Niinpä. Ja eihän se energian tuhlaus tuohon jää. Otsa vaahdossa saa tehdä myöhästynyttä taimikon hoitoa.

    jees h-valta

    Nyt en aivan leevin aivoituksia ymmärrä. Kuka vaahtoaa ja mitä myöhästynyttä?

    suorittava porras

    Muistutan Jessen mieliin tuon avaustekstini . Se kuva , jota kehotin katsomaan kertoo , että Finsilvassa toimitaan jo nyt SE:n suunnittelemalla tavalla . Energiapuutakin korjaillaan vain yhtiön haltuun joutuneilla heikolle hoidolle jääneillä kohteilla , jos sielläkään . Näyttää olevan käytäntö , että annetaan metsän kasvaa sellaisenaan niin kauan , kun sieltä todella löytyy riittävästi puuta korjuun kannattavuutta ajatellen . Vasta sitten raivataan ja sen jälkeen tehdään hakkuutoimenpiteitä. Risujen kanssa ei näperrellä.

    jees h-valta

    Kyllä M-Group ”näpertelee” risujsen kanssa ilmeisesti aivan tarpeeseen. Aika mukavaa liksaa maksavat ja saavatkin kemeroiden myötä. En yhtään ihmettele jos haluavat niitä ostaa. Aivan konkreettista ja järkevää. Ovathan kokoajan investoineet polttolaitoksiin ja toimittavathan he aivan mielettömät määrät muidenkin laitoksiin. Hienoa, työllistävää toimintaa koko kannolta laitokseen- ketju. On hienoa kun on tekijöitä eikä turhan itkijöitä.

    Puun takaa

    Miksiköhän Jesse on nyt kääntänyt rintamasuuntansa 180 astetta, eli täysin omia aikaisempia mielipiteitään vastaan?
    Mikä sai miehen muutumaan jatkuvaksi kasvattajaksi?
    Et aikaisemmin pitänyt haavalle uudistamista mitenkään kalliina tai työläänä.
    Mitä oikein tapahtui?

    jees h-valta

    En pidä sitä puuntakunen vieläkään työläänä. Vaihtelu voisi virkistää sinuakin joten lakkaa jässittämästä sitä samaa tylsää ”mantraasi”. Se on muiden keksimää metsänkäsittelyä ja vierastan tuollaista toisten ”kopsaamista”. Jk:ta en aio toteuttaa minkään vallitsevan kaavan mukaan vaan sovellan vapaasti oman maun ja tarpeen mukaan. H-haapaa olen toteuttanut alkusuunnitelmani mukaisen määrän ja olen siksi muuttamassa aukkohakkuusta enemmän peitteelliseen kasvatukseen. Kuten olen maininnut: Metsä elää ja minä sen mukana. En sido itseäni ahtaaseen kaapuun vaan annan palaa suht mieltymysten mukaan.
    Siihenhän on lakikikn nyt syvään kumartamassa. Käyttäkää nyt vihdoin onnellisten metsänomistajien ”munaa”. Voisi pipo lakata kiristämästä.

    Timppa

    Kuule Jesse sinä kirjoitat niin paljon, ettet ennätä lukea toisten kirjoituksia. Jos olisit lukenut, niin olisit oppinut monia asioita. Useimmat ovat kertoneet joistakin kokeiluistaan. Onnistuneista tai sitten ei. Molemmista ovat oppineet. Metsän kiertoaika on normaalisti 60-100 vuotta, joten ei metsänkasvatusoppeja kannata joka vuosi muuttaa.

    Ainakin meikäläisen etenemistapa on se, että koko ajan seuraa, miten homma toimii. Suurta kuviota ei ole tosiaan tarpeen muuttaa, mutta jatkuvasti hienosäätöä kylläkin. Olen kyllä oppinut, että olla tosi painavat perustelut, jos lähtisin keksimään vaikka uudenlaista pyörää. Tietysti siihenkin voi aikaansa kuluttaa, jos rahat ja vaimo sen sallivat. Tämähän on vapaa maa. En siis lähde keksimään uutta tapaa toimia metsässä, kun vanhakin toimii luotettavasti. Enkä tunne kenenkään pakottaneen itseäni tällaiseen ajatteluun. Kyllä se lähtee aivan omista havainnoista.

    jees h-valta

    Timpan arvio on väärä. Luen muiden kirjoitukset lähes kaikki jotka vain pikkaisenkin ovat aihepiiriä joka kiinnostaa minua. Eihän ihmisiässä kummoisia vielä muuteta mutta suuntaa voi hakea aina oman elämäntilanteen ja varallisuustilanteenkin mukaan. Nyt olen siinä vaiheessa ettei nyt aivan jatkuva raskas ”tykitys” ole juuri nyt niin tarpeen vaan voin hiukan hengähtää uudistusten suhteen ja koittaa ainakin nuorista kasvatusmetsistä hakea aineksia jatkuvaan kasvatukseen. En minä kaikista sitä väkisin yritä vaan tiedän kyllä mitä niistä haen. Yksi kuusikko on jo varma tapaus ja yhden männikön alla oleva alikasvoskuusikko saa kasvaa olkoon sitten jk:ta tai kaksivaihetta. Aivan sama. Tässä lomilla kuljen enemmän tuolla P-Satak. palstalla ja katselen sen kuusikoita sillä silmällä. Siellä on viisi-kuusikymppistä sekä männikköä että kuusikkoa useita hehtaareja joista ainakin osassa oletan kasvatuksen suuntausta voivan vielä muuttaa. Jos ei sitten aukkolabyrintiksi esim. Hyvällä tuumailulla eikun toimeen. Mutta nyt pittää huilia välillä. Nähdä hienoja jk-metsiä. Tietää sitten mitä lähtee haeskelemaan. Joku ostopalstakin kesän korvilla voi olla ohikäymätön jutska.

    jees h-valta

    Ei tuo ms200:n arviokaan aivan perätön ole. Kyllä rahakin metsästä kelpaa ja siksi pitää tehosteita aina silloin tällöin katella.
    Kumma on ajatusmalli sitten arvostelijoilla jos ei ymmärrä talousajattelua harrastaa metsän kasvatuksessa. Minulle se on kyllä aivan selvää että kaikkia palstoja mietitään käsittelyjsen suhteen maksimaalista rahan tuottoa hakien. ELÄESSÄNI eikä mitään perikuntakasvatusvastuulla.

    raivuri

    Tuottoahan sieltä metsästä haetaan. Tämä vaan on todettu juttu, että se jatkuva ei kannata pitkää aikaa. Ekat kaksi hakkuuta varmasti tili ja mieli on hyvät. Täällä on vähätelty vanhoja kokemuksia. Biologia ei valitettavasti muutu sadassakaan vuodessa.

    Yritän hakea sitä hyvää tulosta jalostetuilla taimilla/siemenillä, taimikonhoidolla ja lyhyehköllä kiertoajalla. Nyt perustettavat koivikot voidaan todennäköisesti hakata 30v. Kuusikot noin 50v.

    Toki metsätalouden pitää muuttua ajan mukana. Omaankin pakkiin on pakko löytää jotain uusia keinoja. Syrjässä voi jatkaa aukoilla, mutta kaikenlaiset rajoitukset (esim. maisemaluvat) omalla kohdalla haittaavat metsänkasvatusta. Yhteensä noin 35 ha tuota aluetta. Kunnan virkailijan riviväleistä oli jo hieman luettavissa, että jk-lupaa olisi mahdollisesti tulossa. Jossain on luvan aukoksi saanut, toisaalla taas ei. Siellä on sitten harvennettu 90-v metsää yms.

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 484)