› Keskustelut › Metsänhoito › ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 484)
1 2 3 … 35 36 37 … 47 48 49

  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Lähetetty: 18.12.2013, 16:56

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puun takaa 19.1.2014, 21:26

    Jesse ei taida oikeasti tietää, että Suomessa on aikaisemmin tehty runsaastikin näitä pienaukkoja ja yläharvennuksia.
    Kun uudistamissuunnitelmaan ei voinut kirjoittaa ”jatkuva kasvatus”, käytettiin nimeä ”suojuspuuhakkuu”.
    Suurin osa niistä meni pieleen tavalla tai toisella. Myrskyt ja hyönteistuhot veivät suojuspuut.
    Heinä ja pihlajat puolestaan valtasivat pienaukot.
    Onko Jesseltä mennyt kokonaan ohi tänä 70-80-luvuilla käytössä ollut hakkuutapa?

    Gla 20.1.2014, 05:01

    En minä ymmärrä, miksi Jessen jk-menetelmät olisivat jollain lailla parempia muuttuvassa ilmastossa kuin jaksollinen kasvatus. Jatkuvassahan ainakin kirjallisuuden mukaan tarvitaan voimakkaita hakkuita. Lisäksi pienaukoissa arkaa, mutta heikosti kasvavaa reunametsää tulee runsaasti. Lisäksi sinun kammoksumasi kuusi on jk:n voittaja.

    Luonnon huomioimiseen on jaksollisessa keinonsa, harsinta ei siinä suhteessa ole ratkaisu. Ja olethan ottanut huomioon mielipidettä aiheesta rakentaessasi sen, että sinun kuvissa laajalti esittelemä 10 ha palstan nykyinen puusto on syntynyt avohakkuun seurauksena. Ei harsinnnan. Tällä hetkellä sivulla 20 oleva kuvani pienaukosta kertoo menetelmän riskeistä. Kuvio on nyt perattu ja parimetrisessä koivikossa täydennysistutustarvetta on n. puolet alasta. Heinikkoon ei muuten puustoa tule. Ei, vaikka kuvio on aikanaan muokattu.

    Hiluxmetsuri 20.1.2014, 06:04

    Jk:ssa minua askarruttaa koko ajan se, että mänty ja koivu ovat valopuita. Ne tarvitsevat valoa ja tilaa kasvaakseen. Jotta ne saavat valoa ja tilaa, ei niitten vieressä tai yllä saa olla kasvua haittaavia muita puita.

    Jk:ssa siis koko ajan ikäänkuin kituutetaan alikasvua, josta sitten tulee jotain jos viereiset puut eivät ole sitä piiskanneet tai valon puute riukuunnuttanut?

    Oonko mä taas ihan hukassa biologian opintoineni?

    Puun takaa 20.1.2014, 06:37

    Et ole ollenkaan hukassa vaan juuri asian ytimessä.
    Kiduttamalla kasvatuksessa ei saavuteta mitään hyötyjä, vaan pelkästään haittoja. Aikaa kuluu hukkaan ja kasvatettava puuaines on huonompaa, vaikka täällä aivan toista väitetäänkin.
    Ei ole mitään järkeä kasvattaa samaan runkoon kitukasvuista ja nopeampikasvuista puuainesta. Tasainen kasvu taimesta päätehakkuuseen on parhaan puuaineksen tunnusmerkki.
    Jos halutaan laadukasta, hitaasti kasvanutta puuta, se pitää tuottaa karummalla maapohjalla, ei kiduttamalla toisten puiden varjossa.

    jees h-valta 20.1.2014, 08:13

    Jk ei sulje mitenkään männyn ja koivun kasvatusta. Ei ole pakko niiden niskassa kasvattaa mitään varjostavia kuusen praakeja.
    Laatua niille ainakin saa juuri sekametssässä. Nämä voimakkaat harvennukset joista Gla mainitsi ovat aika hupa juttu. Niitähän te täällä jaksollisessakin korostatte!
    Muistaakseni joku metsänvartijakin jostain neljänsadan loppukasvatusasennoista on täällä jauhanut. Eikö se jo ole aika harvaa sekin. Valiopuiden kasvatusta mutta sitä ei sitten millään saada jk:na aikaan vai. Samaan aikaan saadaan valoa juurelle. Oikea-aikaisia ne kieltämättä tulee olla jk:in.

    Gla 20.1.2014, 09:02

    Voimakkaat harvennukset otin puheeksi, koska sinä sanoit niitä neuvottavan välttämään. Kuitenkin jk edellyttää voimakkaita harvennuksia, joten ainakaan tuosta piirteestä ei ole jk:lle etua.

    Aika kauas ollaan muuten eksytty näkemäraivauksesta. Vieressä on jk:lle otsikoitu keskustelukin.

    Timppa 20.1.2014, 09:35

    Jesselle pari sanaa metsänkasvatuksesta.

    Olen tuonne lukijan kuviin lähetellyt otoksia laatumänniköistä, joista runkomäärä/ha on 400+- jotain. Se on varsin sopiva tiheys esimerkiksi kuivahkon kankaan päätehakkuuta edeltävälle männikölle. Syntyy runsaasti arvokkainta tyvitukkia ja kokonaiskasvu on lähes sama ,vaikka tiheyttä olisi enemmän. Ja kuten kuvistakin näkee, näkemäraivausta ei tarvita, koska alla ei tälläkään tiheydellä kasva muuta kuin mustikkaa.

    Usein tosiaan sieltä sekametsästä saadaan etenkin rehevillä mailla parhaat männyt. Kannattaa kuitenkin huomata se, että tämä onnistuu vain, jos metsä on täystiheä. Muussa tapauksessa ei tapahdu riittävää karsiutumista. Syntyy siis ”räkämäntyjä”.

    jees h-valta 20.1.2014, 10:46

    Jos sekoilen varmaan minäkin niin eipä Timppa aivan putkeen mennyt sinullakaan. Jos karsitumista tapahtuu vain täystiheässä metsässä niin mites se ”valopuu” mitä täällä vaikerrettiin siellä pimmeen hämyssä toimii. Mielestäni karsiintuminen tapahtuu jo ensimmäisen parinkymmenn vuoden aikana riittämiin kunhan se kasvatetaan riittävän tiheänä. Sen jälkeen voi antaa valoa ja tilaa kyllä tarpeen mukaan mutta ottamalla myrskytuhomahdollisuus huomioon.

    Henri Pesonen 20.1.2014, 10:58

    Tuo olis hyvä homma että vähintään 9kk ennen hakkuuta raivaus, minut on kyllä hälyytetty monesti ennakkoraivuulle kun kone on jo leimikolla. Mukava raivata kun kone huohottaa niskassa.

    Gla 20.1.2014, 11:37

    Jees: ”Mielestäni karsiintuminen tapahtuu jo ensimmäisen parinkymmenn vuoden aikana riittämiin kunhan se kasvatetaan riittävän tiheänä. ”

    Tuo on totta. Ja tiheää metsää on jaksollisella menetelmällä kasvatetussa taimikossa. Harsintametsä ei ole tiheä, mutta valosta on silti puutetta. Valitettavasti se kohdistuu nuorien puiden latvuksiin, ei alimpiin oksiin kuten laatupuun kasvatuksessa pitäisi. Latvuksen valon puutteesta kärsivä valopuu kasvaa heikosti ja rungoltaan moneen suuntaan vääräksi.

    Muistathan vielä, että sinun tiheikkökasvatuksesi ovat syntyneet avohakkuun, ei harsinnan seurauksena. Alikasvosta ensi kesänä alkaa tulla, mutta se on raivaustarvetta aiheuttavaa vesasyntyistä lehtipuuta, ei talousmetsän kriteereillä arvioituna kasvatuskelpoista puuta.

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 484)
1 2 3 … 35 36 37 … 47 48 49