Keskustelut Metsänhoito ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 484)
  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

  • metsänvartija

    Aivan oikein.

    P-W.Hannikainen metsänhoito-oppi metsänystäville vuodelta 1903.

    jees h-valta

    Koittakaa ny edes. Jos vaikka edes jo tälle vuosituhannelle. Kyllä aika taantumukselliselta toiminnalta tuntuu jos jotain 1900- luvun alkupuolen juttuja vieläkin jaksetaan ihannoida. Kyllä nämä nyt on aivan uusia ajatuksia ja jk:n on aivan eri maaailmaa kuin teidän harsintanne. Silloin ryöstettiin aina parhaat puut päältä ja sen ymmärtää mitä se pitkän päälle tekee. Nythän voi käyttää laajamittaisesti niin ylä-kuin alaharvennustakin. Silloinhan ei muuta tarvittukkaan kuin rakennusmateriaa.

    raivuri

    Jesse mitä hakkuutapaa luulet käytettävän kun kuitenkin suuri osa haluaa metsästä irti juuri sen hetkisen parhaan mahdollisen tilin?

    Tulevaisuutta ei voi ennustaa ilman jonkin näkoistä tietoa menneestä. Ei toki pidä olettaa toimittavan samoin, mutta siihen on riski ja mahdollisuus olemassa.

    Gla

    Jees: ”Kyllä aika taantumukselliselta toiminnalta tuntuu jos jotain 1900- luvun alkupuolen juttuja vieläkin jaksetaan ihannoida. Kyllä nämä nyt on aivan uusia ajatuksia ja jk:n on aivan eri maaailmaa kuin teidän harsintanne. Silloin ryöstettiin aina parhaat puut päältä ja sen ymmärtää mitä se pitkän päälle tekee. Nythän voi käyttää laajamittaisesti niin ylä-kuin alaharvennustakin.”

    60-luvulla haluttiin eroon taantumuksellisuudesta ja alettiin arkkitehtien mieliksi rakentaa tasakattoja. Tekniikan piti olla niin kehittynyttä, että rakenne on turvallinen. No, ei ollut, kun edelleen oli pakkasia, jotka jäädyttivät kattokaivot ja tuulia, jotka kastelivat seinät.

    Ihan sama pätee metsässä. Puut kasvavat täällä niissä olosuhteissa, joissa ne ovat kasvaneet tuhansia vuosia, mikään ei ole muuttunut. Edelleen kuusi on ainoa, joka kasvaa puolivaloisassa paikassa, muut vaativat valoisan paikan.

    Hakkuumenetelmät ovat motojenkin aikana hiukan kehittyneet, mutta mitään periaatteellista eroa ole ole lopputuloksessa.

    Mitkä ovat sinun kokemuksesi erirakenteisesta kasvatuksesta? Luontaisesti uudistunut ja siten hiukan erirakenteiseksi kasvanut taimikko ei mielestäni ole vakuuttava raferenssi, koska teettämässäsi hakkuussa pyrittiin tasarakenteisuuteen.

    Puun takaa

    Ei tuo Jessen mainitsema yläharvennuskaan mikään uusi keksintö ole.
    Sitä on tehty niin kauan kuin puita on metsästä tarvittu.
    -70-80-luvuilla meillä tehtiin runsaasti yläharvennuksia.
    Jos taas tekee samaan metsään ylä- ja alaharvennuksia, lopputuloksena on hyvin tasarakenteinen metsä.

    Juippi

    Jessenkin kannattais tosiaan päivittää tälle vuosituhannelle ajatuksiaan. Kun mo tekee hakkuun ja ajelee tien varteen, siinä ne risut tulee raivattua samalla eikä litratilavudenkaan kanssa oo niin nuukaa mutta jos ei oma aika enää piisaa pitää siirtyä ihan toisiin systeemiihin. Ei miljoonavehkeitä oo tarkotettu risusavottaan eikä keräileen nökösiä pitkin maakuntaa, sen tajuamiseen riittää jo pelkästään ajatus minkä verran polttoaine tai palkat on muuttunu tämän vuosituhannen aikana

    laurihääri

    On se kumma, kun nuo jessekujalat luulevat meidän pitempään metsää kasvattaneiden ihan tahallaan pyrkivän huonoon taloudelliseen tulokseen.

    Nuorena pitää olla kokeilunhaluinen ja radikaali, mutta jos sitä on vielä vanhana on jotakin jäänyt oppimatta. Olen minäkin ollut nuori, ja kokeillut kaikenlaista. Kylvänyt kuusensiementä hieskoivikkoon, polkenut sinne pottitaimia, istutellut muokkaamattomaan maahan, ja todennut, että kylläpä maistuivat tukkimiehentäille.

    Kasvattaminen on kasvamaan saattamista ja luonnon auttamista, joskus järeilläkin toimilla.

    Mutta mitäpä tämä kiistely minulle kuuluu. Omilla rahoillaan saapi jokkainen tehä niinkuin hyvä tulloo.

    Puun takaa

    Pyrin nyt laittamaan kuvapalstalle sopivin väliajoin kuvia vähän eri tyyppisistä jatkuvan kasvatuksen kohteistani.
    Yllättävän vähän niitä on täällä yleensä ollut, samoin kuin niiden motti- ja tuottotietoja.
    Rohkeasti vain kaikki mukaan!
    Ainakin yksi kuva tulee olemaan aika härski:
    Toisella puolen tietä on samanikäiset jatkuvan kasvatuksen kohde, ja toisella puolella istutettu, hyvälaatuinen tukkikoivikko.
    Leimikoiden arvo on tällä hetkellä koivikon hyväsi 4-5-kertainen!

    laurihääri

    Tämä metsänkasvatus poikkeaa kaikesta muusta siinä, että sihti on pitkä.

    Joku hyvin onnistunut rauduskoivikko tai istutuskuusikko on hakkuukypsä jo 40 vuotiaana, mutta yhtä hyvin siihen saattaa mennä sata vuotta tai enemmän,

    Noilla kujaloilla riittää kyllä kermankuorintaa ja opetuslapsia vielä vuosikymmeniksi, sillä ajanhenki on nyt semmoinen ja ”kansa vaatii” uutta ajattelua.

    Ja samaan aikaan tällainen papparainen suree, että olis pitänä, olis pitänä…

    Mutta kun ei usko, niin ei usko – muuta kuin keppikokemusta.

    jees h-valta

    Glan tasakattovertaukset ovat kyllä aiheeseen aika tasapäisiä vetoja. Mielestäni juuri jaksollinen on sitä samaa helppoa ”tasakattoisuutta” koska tavallaan samaa virhettä myös toistetaan. Pyritään yhden asennon huipputuottoon vaikka olosuhteet kasvatukseen kokoajan muuttuvat. Ei ilmeisesti sitten Glan mielestä mikään ole muuttunut vaikka meitä jatkuvasti varoitellaan hyvinkin radikaalisti muuttuvasta ilmastosta. Ja kehotetaan myös metsäpuolella ottamaan tämä huomioon. Ei ole otettu ja sama meno jatkuu ja tyrmäävät luonnotuhot senkun pahenee. Isot aukot saavat reunapuuston täyteen shokkiin isolta alalta ja siihen sitten iskee kaikki kovimmalla voimallaan. Tänne Lounais-Suomeen kehotetaan varomaan voimakkaita harvennuksia juuri isojen myrskytuhojen vuoksi. Jk:lla voi aika paljon suunnitella ympäristöläheisemmin ja pienaukoilla turvallisemmin metsänkäsittelyn. Mikä sitten on pitkän päälle edullisin tapa sen vasta jälkipolvet tietävät. Muuttuvan ilmaston selviytyjät sen sitten kertovat. Ne ”tehotykit” ovat silloin aika hiljaisia.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 484)