Keskustelut Metsänhoito ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 484)
  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

  • suorittava porras

    Tuolla edellisessä kommentissani on melkoisella varmuudella vastaus siihenkin kysymykseen , miksi Jessen työmaa jäi kesken.
    Korjuusuunnitelma oli tehty paikkansapitämättömän mt-suunnitelman pohjalta . Konemies näki , että hakattavaa ei ole ja läksi pois . Kuten minäkin esimerkkini kohteelta. Kukaan ei muuten kyseenalaistanut paikanpäällä tehtyä päätöstä . Siinä vain tuli pieniä hankaluuksia , kun tarinan työmaalle oli varattu vielä viikko aikaa ja uusi työmaa jouduttiin hankkimaan kovalla kiireellä. Selkeissä olosuhteissa tilanne olisi hahmottunut ajoissa.

    Puun takaa

    Olen tämän tainnut sanoa jo muutaman kerran ennenkin, mutta sanon sen silti: Jessen kannattaisi tutustua toimintaan myös Satakunnan ulkopuolella.
    Esim. meilläpäin metsänhoitoyhdistyksellä on ollut jo lähes kymmenen vuoden ajan muutaman sadantuhannen motin energiapuun vuosittaiset toimitussopimukset eri tahoille.
    Metsänhoitoyhdistyslain muutos tehtiin juuri tämänkaltaisen toiminnan, sekä muunkin puukaupan vakiinnuttamiseksi koko valtakuntaan.
    Eihän lakeja huvikseen muuteta. Ainahan muutoksilla jokin tarkoitus on.
    Mikä tässä on Jessellä niin vaikeaa ymmärtää?

    Puun takaa

    Muistaakseni Jesse kertoi, että hänen energiapuukauppojaan tehtiin ainakin osittain metsaan.fi -tietojen pohjalta?
    Ymmärsinkö oikein, ettei kukaan käynyt ennen kauppoja näillä kohteilla?
    Juuri energiapuukohteet ovat sellaisia, jossa tiedot saattavat heittää eniten.

    jees h-valta

    Kohteella käytiin jopa kahteen kertaan parin vuoden välein. Olen kertonut että tilannetta nk. seurattiin ostomiehen kanssa koska kohde tienvarressa jota hänkin ajelee varmaan viikoittain. Vuodella aikaistettiin siitä mikä eka käynnillä sovittiin.

    jees h-valta

    Toista eli Pohj.-Satak. tilusta katseltiin vain ohikulkien tieltä ja siinä on näkyvissä juuri sen palstan heikoin alue. silti kaupat tehtiin mukisematta ja hyvällä kantohinnalla. Ja suoritettiin kokonaan ja laadukkaasti.

    Pete

    Täällä on nyt kinasteltu kymmenin postauksin siitä, että miten asia on papereiden mukaan ja miten se on metsässä. Siis Jeessin metsässä. Avausviestistä ei ole puhuttu. Ehkä ei kannata puhuakaan. Jeessi voisi miettiä kannattaako joka ketjuun kirjoitella omakohtaisista akuuteista leimikoista. Ja muut voivat pohtia kannattaako Jeessin kanssa väitellä.

    Avaukseen liittyen, olen vakuuttunut, että tuohon SE:n julkaisemaan suuntaan ollaan menossa laajasti. Koneyrittäjät ovat hyvinkin alisteisessa asemassa urakanantajiin, mutta väitän, että tähän tulee pikkuhiljaa kyllä muutosta. Työvoimapula on jo nyt selkeä tosiasia. Jatkossa pitää metsässä saada entistä enemmän puuta entistä pienemmällä työvoimalla ja konemäärällä. Tuottavuuden on pakko nousta. Ja se tarkoittaa ennen kaikkea litrakoon suurenemista. Voi olla, että jotkut urakoitsijat erikoistuvat hoitohakkuisiin, mutta hoidolla tulee olemaan silloin hinta. Energiapuun korjuun tukitaoista on myös kirjoiteltu siihen malliin, että ”ei niitä kannata miettiä, muuttuvat Brysselissä, jatketaan nykyisin oletuksiin vaan”. Tätä en voi ymmärtää, jotkut siis tosiaan tekevät päätöksiä 10-30v päähän poliittisiin tukiratkaisuihin tukeutuen. Tässä ottaa minusta aivan selkeä riskin. Uskotteko todella nykyisen tukitason säilyvän?

    Pete

    Jos puhutaan avauksesta, niin minusta metsää todellakin kannattaa hoitaa niin, että koneellisessa korjuussa voi saada kunnon kertymän. Taimikoissa ratkaisut tehdään nyt 10-30v päähän. Em syistä johtuen uskon, että metsänomistaja pienentää riskiään kasvattamalla harvempia runkoja järeämmäksi. Energiapuun korjuun laatu on myös kiistatta heikkoa tasoa. Poikkeuksena tietysti Harjavalta ja Pohjois-Satakunta. En usko, että korjuun laatu voi parantua kuin paremmalla metsänhoidolla. Itselläni ei ole varaa siihen riskiin, joka energiapuuhakkuun sisällyttäminen kasvatusketjuun sisältää. Poikkeuksena kantavien maiden kylvömänniköt jotka varmaankin voidaan kasvattaa 300-3500kpl/ha tiheydessä yhdistelmäkorjuuna tehtävään ensiharvennukseen. Se, että Jeessi on nyt onnistunut mielestään hyvin Harjavallassa ei minua vakuuta niin, että menisin samaan malliin Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Esimerkkinä hienojakoisen maalajin kuusikot, kyllä minä toimin niin, että koneellisessa hakkuussa aikanaan ajouralle saadaan riittävästi hakkuutähdettä. Näin ei käy jos ongenvavatkin täytyy korjata jotta jotain kertymää tulisi.

    jees h-valta

    Mistähän pete tuon työvoimapulan luulee syntyvän metsäkoneiden kepitykseen?
    Joka vuosi koulutetaan ja joka vuosi on mahdollista palkata lähes rajattomasti sellaisia jotka ovat siirtyneet parempiliksaisiin konetöihin. Ei se ole systeemin eikä metsänomistajien vika jos työmarkkinat metsäalalla ovat tuulisia. Kausiluonteisuus tietää pakkolomia ja se tietää ettei nuori valmistunut koneenkuski kauan viihdy. Hakee välittömästi muihin töihin. Koska on vaikea rakentaa mitään omaa tulevaa näin reuhtovalla työmarkkinalla. Rikkana ettei kuitenkaan mikään huippuihmeellinen palkkauskaan. Epäsäännöllinen työaikakin vielä riesoina. Näitäkin tasaamaan olisi e-puusavotoista. Myös koneurakoitsijan luulisi kannattavan yrittää pitää ”jepeistä” kiinni vähän huonomminkin kannattavilla kohteilla ennenkuin päästää muille.
    Ja jos nyt pete kuitenkin kestäisit että minun kanssa väitellään. Kaikki vain eivät ole asioista samaa mieltä. On aika pyöristyttävää alkaa varoitella minulle vastailusta. Yrität ilmeisesti rajoittaa sananvaputtani kun et halua aiheesta keskusteltavan varsinkaan enää nyt kun olen ruvennut saamaan hiukan myötämielisempiäkin kommentoijia. Onhan se aina mukavampi vain hutkia kuin mielessään asiaa tutkia.

    jees h-valta

    Ja mitenkä e-puun tuet liittyvät metsänkasvatukseen 10-30vuotta eteenpäin?
    Jos e-puuhakkuu tehdään ei se palsta enää tukivedossa ole.
    Tuki on tehtävänsä tehnyt ja joku lämpölaitos saa jälleen energiajaetta.
    +tietysti metsänomistaja vielä kantorahatuloa kuten pitääkin koska on metsänsä tälle hakkuutavalle jo varhaisperkauksessa mitoittanut.
    Tämä päätös tehtiin jo lähes kymmenen vuotta sitten. Nyt seuraava hakkuu on aivan normihakkuita metsänkasvatusaikeiden mukaan. Nythän on vapaus valita myös kuinka kauan metsää kasvattaa.
    Jos tuntuu kasvattavan huonoa tai väärän lajin metsää voi silpaista päätehakkuun. Kierto eri muodoissaan on vapaavalintaista.

    Puun takaa

    Turhanaikaistahan tämä Jessen kanssa kinaaminen on, mutta selkeisiin valheisiin kyllä puutun vastedeskin.
    Jesse ei todellakaan ole kymmenen vuotta sitten varhaisperkauksissaan huomioinut energiapuun korjuuta, sillä
    kolme vuotta sitten hän ei olisi sallinut meidän toistenkaan kasvattaa ja myydä energiapuuta!
    Voidaankin sanoa, että Jessen puhuessa vastuu on kokonaan kuuntelijoilla.

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 484)