Keskustelut Metsänhoito ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 484)
  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

  • jees h-valta

    On niillä Taneli täällä LVI-kaupassakin eroa onko isompi kauppa vai pienempi sellainen. Ja se ero on että isot on väännetty viimeistä katesenttiä myöten loppuun eli kaupan saat kun pistät hiukan persneton puolelle ja toivioelät siinä uskossa että saat jostain ”pummattua” jonkun kohdan hiukan alta lipan että saat edes plus-miinusnolla-kaupan. Iso on kaunista, ostajalle.

    jees h-valta

    Ja pitää muistaa että minähän juuri keskitän. Eli jäsenpalvelusopimus hoitaa sen puolen aivan automaattina. Ei minun isoja kuviokokonaisuuksia ole mitään hyötyä keskittää. Kaupat minun kannataa kyllä keskittää. Päinvastoin, saatan tehdä juuri hankalia uudistusarpeeseja jotka eivät sovi vapaa-ajankäytön mahdollisuuksiin.

    jees h-valta

    Sitäpaitsi palstalaiset täällä jauhavat ristiin minkä kerkiävät. Koska ostajan etu on myös myyjän etu?
    Eikö kauppa nyt perustu aina siihen että itketään kaupan huonoutta että saadaan mahdollisimman edullinen kauppa aikaan? OSTAJAHAN näin yleensä tekee, ja on tehnyt maailman sivu!

    Korpituvan Taneli

    Hiukan paremmin ymmärrän nyt tuon tilkkutäkkikaupan, jos omasta bisneksestä on tuollainen kokemus.

    Minulla on vain sellaisiakin kokemuksia, että huonommatkin harvennukset ja energiapuusavotat muuttuvat, edes sen verran kiinnostaviksi, että saa tarjouksen, juuri sillä että alaa on kunnolla.
    Päätehakkuun käyttö harvennuksen syöttinä onnistuu kyllä näille kolmelle isolle, mutta pikkusaha ei sitä risukkoa osta, vaikka samalla saisi päätehakkuutakin. Tietysti ostaakin, kunhan sitten saa sen päätehakkuun harvennuksen hintaan.

    Vaikka en erityisesti olekkaan kiinnostunut koneyrittäjän homman taloudellisuudesta, mutta on se tosiasia, että ne hänen kulunsa ovat vaikuttamassa kantohintaan. Jos koneita kuskataan pikku nökkösen takia, niin taatusti koneurakoitsija saa jonkinlaisen siirtokorvauksen ja kuka sen maksaa? Älä luule että puunostaja ottaa sitä omalle kontolleen, ei tokikaan. Kyllä se on kantohinnasta pois oli sitten minkälainen sopimusmyyjä tahansa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Niin ja näin. Nyt sain lähes tuplan hintaa lisää e-puusavotalle vaikka oli 2,2 ha:a pienempi kuin edellinen. Tämä oli isomman päätekaupan kylkiäismyyntinä toisin kun H-vallan 3,2ha. Puusto taisi olla suht saman tasoista paitsi mäntypitoisempaa.

    Pete

    Puumarkkina ei Suomessa toimi. Tästä johtuen pienelläkin leimikolla puun hinta on jokseenkin sama kuin suurella. Näyttää olevan jokseenkin sama tarjoaako myyntiin 200mottia tai 600 mottia. Jossain 1000motin kieppessä menee raja, että hinta ei juurikaan enää motteja lisäämällä kasva. Valitettavasti noita pieniä täkyjä kyllä tarvitaan, jotta saa harvennukset hyvin menemään. Harvennuksen kauppaa tosin helpottaa kummasti kuvion iso koko ja hyvät korjuuolosuhteet. Eli hyvin hoidettu ensiharvennusleimikko menee kaupaksi sellaisenaankin.

    Markkina ei toimi myöskään tukin laatuhinnoittelussa. Erityisen hyvää laatua ei kannata tuottaa. Tärkein laatukriteeri on järeys ja tietysti riittävä suoruus. Oksaisuus ei haittaa ellei ole sitten tosi karvaista. Sellainenkin korjataan kuitenkin tukkina jos vain on suoraa ja järeää.

    Iso kuviokoko on kuitenkin erittäin hyvä tavoite kaikkein muiden hoitotöiden osalta. Iso kuviokoko hyvällä rajauksella (jos se on mahdollista) vähentää myös tuulenkaatoja vierimetsissä vaikka helposti ajattelee asian olevan täsmälleen päinvastoin. Iso kuviokoko alentaa kustannuksia uudistamisessa ja raivauksissa. Ainakin oma kokemus on tämä.
    Nyt kun lakikin sen virallisestikin sallii, niin pieniä kasvatusmetsäsuikaleita ei todellakaan kannata jättää aukkojen viereen.

    Timppa

    Kuule Jesse kyllä se niin on, että kummankin etu on pienet korjuukustannukset. Markkinat määrittävät miten tuo etu jaetaan. Jos kulut ovat suuret, eivät markkinat tuo rahaa enemmän myyjälle kuin ostajallekaan.

    jees h-valta

    Kyllä se Timppa vain niin on että ne kolme suurta tekevät harvennuksia aivan mielellään ja toki ottavat siihen rinnalle päätehakkuunkin samantein jopa mielellään. Se mistä ne firmat (kolme isoa) tienaavat mekin jo tiedetään. Eli kuitupuusta tehty sellu ja e-puusta tehty energiajae. Niin hupaisaa vain elämä on piskuisessa suomessa. Tukki ei tuota mutta sitäkin ostetaan ja kiroillen sahuutellaan aikoja parempia (heille, ei puunmyyjälle) vartoillessa. Hakkuukulut ovat se pieni erä ja puunhinta kuituna se toinen pieni erä. Silti siitä vuollaan runsaasti eurovaluuttaa.

    jees h-valta

    Ja peten kaas pääpiirteittäin jostain aivan samaakin mieltä mutta en siitä etteikö puumarkkina toimi. Toimiihan se ja loistavasti. Puunostajan ehdoilla kuten aina ja meidän pilkunviilaukset ovat aivan kosmetiikkaa siinä markkinoilla. Ei vaikuta taseeseen eikä juuri muuhunkaan.
    Eikä myös korjuukulutkaan. Eihän täälläkään puunosto nauku.
    Ja ennätyksiä hipovia määriä ostavat nytkin. Puujalka voi paksusti nk.

    Nimetön

    Jesseä taas viedään niinku koulukiusattua, jesse vastaan muu mailma.
    Ei ole ihme vaikka jesse välistä hyppii niinku bambi autonvaloissa, esim. tuo vertaus, iso puukauppa, iso kattila kauppa. Mieti vähän kuka on se joka viimekädessä päättää syntyykö kauppaa ja kuka yrittää hyötyä isosta kaupasta.

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 484)