› Keskustelut › Metsänhoito › ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 484)
1 2 3 … 22 23 24 … 47 48 49

  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Lähetetty: 18.12.2013, 16:56

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • raivuri 7.1.2014, 21:15

    Suorittava täysin oikeassa. Joissain paikoissa noita länttejä on pakko tehdä, mutta pääsääntöisesti ei tarvetta.

    Ja Jesseltä kysyisin kuusikon päätehakkuista. Jos se kaikki on uudistamiskelpoista niin miksei kerralla? Parempi hinta, vähemmän säätämistä kaupan kanssa, saat ison kuviokoon joka on helppo hoitaa ja harventaa.
    Vai onko sittenkin niin että sitä kuusikkoa tarvii säästää e-puun kaupaksi saamiseksi? Ja jos näin on niin silloin ollaan heikoilla jäillä. Pitäisi harvennukset muutenkin saada kaupattua.

    jees h-valta 7.1.2014, 21:29

    Kaupan kylkiäiset ovat sallittuja metsäalallakin. Varmaan saisi ilmankin mutta yleensä nopeuttaa suoritusta kun se päätehakkuu ”nakuttaa” siellä vieressä. Eikä niitä koneita tietenkään turhaan siirrellä. Joten se niistä heikoista jäistä. Kun niitä ei edes ole.
    Isoja kuvioita ei hakata koska siitä ei ole mitään taloudellista hyötyä. Sekin on turhaa teoriaa jota viljellään koneketjujen toivomuksesta.

    Leevi Sytky 7.1.2014, 21:39

    Nyt Jesse päästelee jo aika paksua…
    Herätys!

    laurihääri 7.1.2014, 23:18

    Kyllä pittää olla lehmän hermot noilla ostomiehillä, kun kaiken maailman vedättäjien, naukumaijan poikien ja raivaussaha-allergikkojen kanssa joutuu kauppaa vääntämään!

    Ostin ensimmäisen metsäpalstani v. 1969, ja jo ekahakkuun jälkeen tuli valvovalta viranomaiselta suoranuottinen kirje: ”Antakaa taimikon raivaus jonkun ulkopuolisen tehtäväksi, ellette itse saa sitä tehtyä”. Käräjillä istuis, jos nyt sellaista postia lähettelisi.

    Sen jälkeen, kun hieskoivu hyväksyttiin kasvatuspuuksi, on valvonnasta tullut tyhjä ja tarpeeton muodollisuus. Kaikki kelpaa. Ei tule enää kirjeitä männyntaimikossa kasvavasta hieskoivusta.

    Mutta vaikka valvonta puuttuu muistuttavat nuo puun ostajat ja konemiehet silti ihmistä. Ne tekevät työtä. Ei niillekään saa hevostella.

    Veistä terotetaan kahta puolta, ja sen vuoksi olen ollut jo -80 luvulta lähtien yhden ison puufirman sopimusasiakas.

    Menee kaupaksi pienet ja suuret puut, hatelikot ja päätehakkuut arpomatta, olipa aika hyvä tai huono. Saa kunnolliset taimet, muokkaukset ja kaiken muun tarvitsemansa just tarvitessaan.

    Kun erillisiä palstoja on yli kymmenen pyritään hakkuita keskittämään vuosittain eri tiloille siten, että samaan laaniin kertyisi yli 500 m3 puuta.

    Ja kun kaikki pohjat on raivattu aikanaan, ei tarvitse risuja pinota.

    Gla 8.1.2014, 04:09

    Jees: ”Pete varmasti oikeassa että turhauttavaa on ennakkoraivauskin mutta kun kaikkia ei ole itse kasvattanut niin sitä vain sitten tehdään.”

    On totta, että metsässä edeltäjien jälki näkyy pitkään, niin hyvässä kuin pahassakin. Kun ennakkoraivaus etenkin päätehakkuuta varten on turhauttavaa, miksi puustoa ei itse hoitaisi niin, ettei tulevaisuudessa tarvetta ennakkoraivauksiin olisi? Jessen tapauksessa kuiva kesä nitistää itse kasvatetun alikasvoksen nuoressa metsässä, mutta muiden kasvattamana sitä päätyy aina päätehakkuuseen saakka. En ymmärrä.

    Jees: ”Mutta voisi olettaa että säännöllisesti puuta myyvä ja konekalustoa ja kuljettajia työllistävä saa myös jonkinasteista palveluakin.”

    Toki aliurakoitsijan pitää oma tonttinsa hoitaa, mutta muuten tällaisten puheiden jälkeen ei kannata ihmetellä, jos metsänomistajan asema herättää kateutta. Perinteisesti myyjät kartellia lukuunottamatta joutuvat kilpailemaan siitä, kuka kilpailukykyisimmin tuotteensa markkinoille tuottaa. Ostajalta palvelua peräävät myyjät putoavat ensimmäisenä.

    Jees: ”Isoja kuvioita ei hakata koska siitä ei ole mitään taloudellista hyötyä. Sekin on turhaa teoriaa jota viljellään koneketjujen toivomuksesta.”

    Leevi sen jo suoraan sanoi, mutta varsin yksinkertaisella laskutoimituksella tuon asian merkityksen voi itsekin todeta. Ehkä syy on pisa-tutkimuksessakin saaduista viitteistä oppimistulosten heikentymisestä, kun isommat kaupat kuitenkin kiinnostaa niin metsässä, putkikaupassa kuin missä tahansa urakoinnissa.

    Nippelikauppaakin tarvitaan, mutta niiden varaan harva yritys voi liikevaihtotavoitteita ja kannattavuutta perustaa.

    kuusessa ollaan 8.1.2014, 06:37

    Jees kirjoitti;
    ”Isoja kuvioita ei hakata koska siitä ei ole mitään taloudellista hyötyä. Sekin on turhaa teoriaa jota viljellään koneketjujen toivomuksesta. ”

    Noh, kyllä ne 70-80 lukujen metsuritkin tykkäsivät isoista palstoista, parhaimmillaan sai olla samalla taukopaikalla parikin viikkoa.

    Eikä koneyrittäjäkään pistä hanttiin, jos ei tarvitse kuskata joka päivä konetta lavetilla – vaikka lavettikuljetuksesta mahdollisesti saa korvauksen, kuljetettava kone ei tuota mitään.

    Ihan tiedoksi myös, että jeesmiehelle tutun metsäyrityksen eräs aluepäällikkö totesi taannoin julkisessa tilaisuudessa ehdottomasti suurimman haasteen tulevaisuuden puunkorjuun kannattavuudessa olevan kuviokokojen pieneneminen. Sillä puuvirran epätasaisuus hankaloittaa tehtaiden toimintaa, se on etenkin nyt ”joulukelirikon” aikaan nähty, autot keräilee pieniä eriä mahdollisesti kantavilta varastopaikoilta.

    jees h-valta 8.1.2014, 08:11

    Heh, täällä tartuttiin täkyyn juuri kuten epäilinkin. Konemiesten ja metsurien yms. sidosryhmien mielipide on varmasti se että pitäisi olla isoja kuvioita hakkuilla. Metsänomistajan ominaisuudessahan minä tämän totesin, hei HALOO!
    Ja se on jo nähty tämänkin puunmyyntiuran aikana että alle sadan motin erä on vasta se joka vaikuttaa hintaan jotain hunontavasti. Aina ei sekään. Riippuu hiukan kuinka hyvin onnistuu vedättämään ja kuinka hyvä päivä ostajalla on. 100-500 mottiin mennään tasaisessa varmassa menossa,ei muutoksia hinnassa. Tuhannen mottia tuo ehkä lähes kolme euroa jos on erityisen haluttu puulaji ja hiukan pulaa siitä. Kuten täällä usein mäntytukki kulkee hyvin ja siinä iso erä voi vaikuttaa maksimi-tuon. Mutta sitten taas kun mennään sopimusasiakkaan arkeen kuten joku tuossa ylläkin, tilanne tasoittuu eli saat sen vuodenvaihteessa kun verrataan paikkakunnan leimikoita ja vedetään korjaus siihen. Mottimäärä näkyy silloin vain puutavaralajeittain ja vertaus siihen ja hyvänmielen tasinnat päälle.
    Aivan yks hailee onko yhdessä lanssissa 30 vai 500 mottia. Yhtään enempää et rikastu. Ja tämä on vain sitä kokemusta joka on tullut parkytävuotisen JOKAVUOTISEN kaupanteon pohjalta. Ja vuotuinen puunmyynti on hiponut 500-1000 mottia välillä.

    jees h-valta 8.1.2014, 08:15

    Ja Glan on turha ruveta minulle kaupanteon perusteita opettamaan.
    Nippelikauppa on parhaiten katetta antavaa kauppaa. Silti isoja kauppoja tarvitaan numeroita nostamaan ja joskus niissäkin lykästää joku plussakaupaksikin.

    Korpituvan Taneli 8.1.2014, 08:28

    Olen tätä ketjua nykyisin lukenut, milloin huvittuneena, milloin tylsistyneenä jankkaukseen.
    Poimimpahan nyt pari asiaa, joita voisi vaikka kommentoidakkin.

    Jees H-valta:
    ”Isoja kuvioita ei hakata koska siitä ei ole mitään taloudellista hyötyä. Sekin on turhaa teoriaa jota viljellään koneketjujen toivomuksesta. ”

    Voin kyllä kertoa ettei ole pelkästään konemiesten keksintö, että isot kuviot tai kuviokeskittymät ovat kiinnostavampia ostossa.
    Eikö kattila- ja putkikaupassa ole mitään eroa sillä ostaako joku yhden pienen pannun ja sen liitännät vanhaan verkkoon tai sitten toisaalla tehdään kokonainen lähiö jossa on 6 pannuhuonetta, kussakin 2 kattilaa, plus sitten talojen kaikki muut putkityöt?

    Jo se että on samaan kauppaan tarjota samanlaisia kuvioita kahdelta toisistaan erillään olevalta tilalta, vaikuttaa kaupan kiinnostavuuteen ja hintaan. Vaikka koneetkin joudutaan kesken savotan lavetilla toiseen paikkaan siirtämäänkin, niin silti keskittäminen on etu.
    Minäkin olen pohtimassa viimeisten uudistushakkuitteni niputtamista, vaikka ne sitten istutuksessa joutuisinkin parille vuodelle jakamaankin. kyllä ne hakatuksi tulisivat kuvio kerrallaankin, mutta ne keskittämisedut jäisivät saamatta.

    Toinen asia jota sorkkasen on tuo KEMERA uudistus:
    Turha on Jeesiä ja muita pelotella KEMERAn muutoksilla ja esittää tarkkoja vuosilukuja ja päivämääriä.
    Kuten Jees sanoo pitää mennä asiassa toteutuma edellä. Jokainen täällä tietää, että viimeisen vuosikymmenen aikana on KEMERAa uudistettu koko ajan ja esitetty varmoja päivämääriä.
    Historian päivämäärät ovat tarkkoja ei tulevaisuuden.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 8.1.2014, 08:41

    Kun Jees H-valta kehuskeli pitkällä puun myyntiurallaan, niin ilmoitan vain että minun kannanottoni perustuu noin 51 vuoden myyntihistoriaan. Puu määrillä en niin kovasti voi pröystäillä, mutta juuri pienet kokonaispuumäärät ovat opettaneet sitä keskittämisen autuutta.

    Johan se isäukko aikanaan ihmetti, mutta myhäili silti tyytyväisenä, kun tein ensimmäisiä puukauppojani ja sain parempia kauppoja kuin hän. Syy eroon oli se että ne kaupat olivat 6..7 kertaa suurempia kuin hänellä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 484)
1 2 3 … 22 23 24 … 47 48 49