Keskustelut Metsänhoito ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 484)
  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

  • jees h-valta

    Mielestäni leimikko alkaa tuosta nyt järeytyä. Ja seuraava hakkuu odottaa ensiharvennuksen merkeissä aivan muutaman vuoden päässä. Euro tosiaan toimii hyvänä konsulttina. Minullakin. 3,6ha:ta hoidettiin kasvukuntoon ja tuhansissa tipahti rahaa tilille.
    Näiden ”mantrauskovien pussista olisi lähtenyt jokaisen vapaasti laurihäärin hehtaarikurssin mukainen kerroin. Eli taas ”mantralla” tuhansia keveämpi olisi olo. Mieluusti vastaanottoa kuin sitä ottolinjaa. Aika yksinkertaista matematiikkaa ja sopii siksi näin kakkosammatin puitteissa. Ei käy liikaa pollankaan päälle.

    jees h-valta

    Ms200, en nyt sinua sentään pyydä tuolla laskutoiminnalla päätäsi vaivaamaan. Ei se vain sovi kaikille.

    Leevi Sytky

    Oma mielipiteeni on kyllä se että energiapuutilit ovat toisarvoisessa asemassa. Ensisijainen tavoite täytyy asettaa puuston arvokasvun maksimointiin.
    Ja tähän on pyrittävä mahdollisimman pienillä kuluilla. Mikä lienee selvä asia kaikille; nopea viljelyn aloitus, hoitotöiden oikea ajoitus, terveyslannoitukset…

    Tähän tavoitetilaan ei sovi koneellinen pienpuun korjuu, runkojen ollessa alle jotain 80-100 litran luokkaa. Vaan raivaussahuu oikein ajoitettuna.

    laurihääri

    Olen Leevin kanssa samoilla linjoilla.

    Vain ainespuuta kasvatetaan ja ensiharvennuksessa pyritään 80 litran runkotilavuuteen ja vähintään 80 m3/ha kertymään. Kaikki taimikot ja metsänpohjat raivataan oikeaan aikaan.

    Metsä kasvaa parhaiten silloin, kun mykorritsoilla, mikrobeilla, alkueläimillä, madoilla, hyppyhäntäisillä ja kaikenmaailman änkyrimadoilla on hyvä olla, ja niillä on eloperäistä ravintoa riittävästi. Risusavotta on niitten ruoka-aitta.

    Puunkasvatus kannattaa tämmöisillä parinsadan hehtaarin pikkutiloilla vain silloin, kun isäntä tekee kaikki hoitotyöt ensiharvennukseen saakka itse, ja kuvittelee ymmärtävänsä mitä milloinkin tekee.

    Antaa sen r-sahan soida – myös niillä vanhemmilla kuvioilla.

    Gla

    Jees, vaikka oletkin hieskoivusta kasvattanut tukkia, tutkimus on osoittanut puulajin olevan tässä suhteessa epäedullinen muihin verrattuna. Lisäksi ohitit kysymykseni siitä, mitä tilan lopulle puustolle kuuluu kun 3,2 ha kelpasi leimikoksi, tosin lopulta vain osittain.

    Jees: ”Laurihääri tuossa noita raivuun hintoja jo kertoikin ja voin omasta puolesta kertoa että persnetolle olisi mennyt ja piiitkälle jos noita olisi alkanut maksaa. Nyt tuli puhdasta kantohintaa tilille.”

    Kannattavuuslaskelmassani oletuksena olikin se, että kun itse raivasit, lähes samalla vaivalla olisit ottanut 1500 runkoa enemmän pois. Tällöin olisit saanut järeyttää puustoa ennen hakkuuta, jolloin kertymä kuutioissa olisi ollut sama, kantohinta parempi ja jäljelle jäävä puusto arvokasvultaan parempaa. Voi olla, että ennakkoraivaus olisi tarvittu, mutta se on edessä joka tapauksessa ennen seuraavaa hakkuuta. Lisäksi raivata täytyy se osa, joka nyt jäi korjaamatta. Muuten se riukuuntuu liikaa ennen seuraavaa harvennusta. Se, mitä laskelmani ei ottanut huomioon, oli kuviokoon pirstoutuminen. Sinulla oli 10 ha aukko, joka puutteellisen raivauksen takia pitää jatkossa hakata osissa.

    Jees: ”Mielestäni leimikko alkaa tuosta nyt järeytyä. Ja seuraava hakkuu odottaa ensiharvennuksen merkeissä aivan muutaman vuoden päässä.”

    Aivan muutama vuosi tarkoittaa vähintään kymmentä vuotta. Kuvien perusteella koivikoilla on tilaa kasvaa, mutta kuuskikoissa voi tulla ahdasta. Rankasavotta on tarpeen lähivuosina.

    Toki puusto silti nyt järeytyy, eikä pointti tule edes ensiharvennuksella vielä vastaan. Mutta kun sitä seuraavassa ei tukkia olekaan, sitten totuus paljastuu.

    Jees: ”Euro tosiaan toimii hyvänä konsulttina. Minullakin. 3,6ha:ta hoidettiin kasvukuntoon ja tuhansissa tipahti rahaa tilille.”

    Mikä tämä 3,6 ha leimikko on? Pohjois-Satakunnan palsta vai? Voitko tarkentaa lukuja, kun 3,6 ha nuoren metsän hoitoa ja tuhansien eurojen tili kuulostaa toisiinsa liittymättömiltä asioilta?

    Puun takaa

    Olen monesti ihmetellyt, miten sinällään ihan terveen kirjoissa olevilla ihmisillä saattaa ajattelu tehdä oudon mutkan juuri metsän kohdalla.
    Ollaan oltu valmiita maksamaan koviakin hehtaarihintoja metsästä, mutta hoidon kuluja kauhistellaan ja siitä pyritään jopa luistamaan.
    Sehän on sama, jos ostetaan uusi auto, mutta huollot katsotaankin jo liian kalliiksi, tai isolla rahalla ostetun asunnon yhtiövastikkeet ja remontit lähes ylivoimaisiksi maksaa.
    Ihmetystäni lisää erityisesti se, että metsä on niitä harvoja kiinteän omistuksen muotoja, jossa voi hyvällä hoidolla ja sijoitettuun pääomaan nähden pienilläkin summilla jopa tuplata tuoton.

    jees h-valta

    Hoidostapa ja hyvästä tässä minullakin kyse. Ja Glalle että se on yhteenlaskettu pinta-ala noista H-vallan toteutuneesta ja P-Satak. toteutuneesta. Molemmat ovat nyt hyvässä kasvutällissä eikä ole laiminlyöty hoitoa. Päinvastoin, P-Satak. palstastakin. Kun etukäteen kyselin asioiden hoitajaltani (metsäpalvelussa jota käytän), totesi ettei siellä vielä mitään hakattavaa ole. Kas kummaa, sieltä löytyi aivan normimäärä ensiharvennuspuuta kasalle.
    Ja Glan 1500 runkoa enemmän pois olisi tasan yhtäpaljon vähemmän e-puukasan sisältöä.

    Pete

    Jeessiltä on siis mennyt täysin ohi uutiset siitä, että kokoo Kemera-järjestelmää ollaan uudistamassa. Laki menee siis uusiksi tämän vuoden aikana ja 2015 on uudet säädökset. Aika selkeästi on ollut esillä se, että jatkossa tuettavia työlajeja on selvästi vähemmän ja että atimikonhoidon tuki kohdentuu nykyistä nuorempiin taimikoihin. Ja sekin on mennyt Jeessiltä ohi, että ministeriö on valmistellut esityksen pienpuun energiatuesta. Se on pysähtynyt Brysseliin, mutta antaa kyllä selkeä kuvan siitä millainen tukitaso mahdollisesti tulee olemaan.

    Ote MMM sivuilta:
    Alla kuvataan komission hyväksyttävänä olevan pienpuun energiatukijärjestelmän päälinjaukset:

    Tuensaaja olisi energian tuottaja eli sähkö- tai lämpölaitos

    Tuen voisi hakea kun pienpuuerä on siirtynyt laitoksen omistukseen

    Tukea maksettaisiin 5 € kiintokuutiometriä kohti

    Tuettavat pienpuuerät tulee ohjata sähkön- tai lämmöntuotantoon.

    Tuettavia eriä ei voi ohjata liikenteen biopolttoaineiden tai muiden bionesteiden tuotantoon.

    Tuettavien erien tulee olla lähtöisin nuoren metsän hoitokohteilta tai ensiharvennuksilta. Pienpuuerien korjuukohteille asetetaan jäävän puuston läpimitta, jonka tulee olla rinnankorkeudelta mitattuna alle 18 cm

    Sitä 5€/motti tukea ei siis voi ohjata suoraan metsänomistajalle eikä edes puuta ostavalle organisaatiolle/yritykselle. Se on sitten uskon asia kuinka tämä 5€/motti valuu metsänomistajalle.

    jees h-valta

    Ja puuntakusen viisastelu ei aivan kyllä nyt lyö ”korville” jos ja kun hän sitä luulee. Asioita voi ja pitää osata tehdä muullakin kuin yhdellä tapaa.
    Tylsäksi se huushollikin aina samoilla tapeteilla tapiseerattuna käy. Sama se hiukan metsässä on ja siellä sentään raamit ovat mielestäni paljon laveammat jossa kokeilla uusia ulottuvuuksia. Teoreettinen kannattavuuslaskenta on hienoa mutta vielä hienompaa on toteuttaa metsää omalla tavallaan ja haastaa vähän muitakin ”kalkkilaivan kapteeneja” samalla.

    Pete

    Itse suosimani kasvatusketjut eivät perustu teorioihin vaan noin 15 vuoden omakohtaiseen kokemukseen. Lisänä edellisten sukupolvien tekemiset ja tekemättä jättämiset joiden seuraukset näkyvät selvästi. Metsissä tulee muutenkin liikkuttua ns. silmät auki ja kiinnostusta kun on, niin muisti on pitkä. Naapureiden tekemiset jäävät kyllä mieleen niin kuin tienvarsimaisematkin. Veikkaisin, että Jeesmiehen oppositiokin täällä perustaa väitteensä puhtaasti omiin kokemuksiinsa. Harva meistä virallisia metsänhoitosuosituksia kaivaa esiin kun hoitotöitä suunnittelee.

    Enempi teorian puolelle menee esimerkiski hieskoivun kasvattaminen merkittävältä osin tukkipuuksi. Olen yrittänyt, ja edellinen sukupolvi on, mutta kun ei vaan onnistu. Hakkuussa saatu tukkiprosentti sen kertoo. Ja ei ole ollut yrityksestä kiinni, alueella koivutukin ostajia enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. On hienoa, että ”metsää saa toteuttaa oamlla tavallaan”. Tulokset sitten vaan näkee myöhemmin…

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 484)