Keskustelut Metsänhoito ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 484)
  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

  • metsänvartija

    Jokaista metsikköä voi tietysti kasvattaa eri tyylillä, energia kuvio, järeä valiotukkipuu kuvio, huonolaatuinen kuitupuukuvio jne.

    Yhdistelee eri kasvatusmalleja metsätilalla. Nythän siihen kohta on vapaus.

    Pähkäilijä

    Taneli,

    ei tuossa taida olla kyse siitä että ei pystytä korjaamaan vaan on tultu tilanteeseen jossa kaikkea tarjolla olevaa puutavaraa ei tarvitse ostaa ja ostetaan vain se minkä kokonaisedullisemmin saa kannolta tehtaalle ja silloin käsiteltävän puun litrakoko kasvaa.

    kuusessa ollaan

    Taneli kirjoitti;
    ”- Sellu yms kuitupuut. Sellupuun alamitaksi on vakiintunut 6 cm. Siihen konekorjuu ei sitten näköjään enää pysty. Pystyi kyllä vielä 5 vuotta sitten. Paitsi ettei saanut silloinkaan karsittua kunnolla koivun latvaa.
    – Energiapuu karsimaton ranka, tyviläpimitta 4 cm. Ei siis ilmeisesti kykene enää. Kykeni vielä 5 vuotta sitten.
    – Energiapuu karsittu ranka 4 cm 3m korkeudelta. Ei kykene siihen mitä ostaja lupaa. ”

    Koneella onnistuu vaikka 3 sentin läpimittaan karsiminen, mutta silloin se on kannattavaa kun vedetään isomman rungon latvaa läpi. Näin on toimittu aina ruotsin puolella, jossa latvaläpimitta ei ole ollut niin tarkkaa.
    Mutta kun aletaan tekemään runkoja, joista tulee vain yksi pieni kapula, silloin kouran tilttaus kaatoasentoon-kaatosahaus-rungon syöttö läpi-katkaisusahaus on liian hidasta. Vaikka sitten otettaisiinkin joukkokäsittelynä useampi runko kerraallaan. Eikä se joukkokäsittelylaitteisto ole ilmainen, koneyrittäjäliitto laskeskeli paljonko kuutiohinnan pitäisi olla, jotta investointi maksaisi itsensä. Tuotoksen pitäisi nousta 15-20% jotta homma kannattaisi. Mutta joukkokäsittelyä on tarkoituskin saada maksettua 60+ litraisilla rungoilla, vääristynyt käsitys on ollut vallalla sen kaikkivoivasta hyödystä joka risukossa…

    kuusessa ollaan

    Pahin moka energiapuun kohdalla oli heti alkuun puhua ”RISUPAKETISTA”, joka on johdattanut kaikki harhaan.

    Korpituvan Taneli

    Tässä siis kävi niin, että teollisuus ja voimalaitolset olisivat alkaneet hyvksyä pienemmänkin puun, mutta palveleva organisaatio ei ollutkaan valmis siihen, eikä ottanut kehittymistä tosissaan. Se alkoikin vaatia entistenkin sellupuumittojen nostamista. Niin että sellainen palvelusektori meillä täällä koneellisessa puunkorjuussa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    kuusessa ollaan

    Ei, vaan yksikertaisesti hommalle on käymässä samalla tavalla kuin ruokohelpille…energiaa kuluu enemmän valmistuksessa kuin mitä lopputuotteesta saadaan ulos.
    Kuten on käynyt myös Talvivaaralle, kun nikkelin hinta on laskenut, louhinta ja rikastus on ollut kannattamatonta ja kassa on huvennut.

    Palvelualttiudesta homma ei ole kiinni!

    suorittava porras

    Vielä itse aiheeseen.
    Suhtautuminen raivauksen tarpeellisuuteen vaihtelee katsantokannasta riippuen melkoisesti. Haastatelluista (SE) koneenkuljettajista ennakkoraivaamattomia työmaita , jossa ei olisi ollut raivaustarvetta, ei muistanut kukaan hakanneensa. Yrittäjät vastasivat samaan kysymykseen , että noin viidesosan työmaista olisi voinut tehdä ilman ennakkoraivausta. SE:n korjuuhenkilöt olivat sitä mieltä , että komasosaa kohteista ei olisi tarvinnut raivata ennakkoon.

    Mitähän mieltä metsänomistajat asiasta lienevät ? Ainakin tällä palstalla tunnutaan uskovan , että ennakkoraivaus on pääosin tarpeetonta:) Saattaa kuitenkin käydä niin , että ne , jotka eivät seuraa kehitystä , voivat joutua jatkossa seuraamaan sivusta mestäkaupallista toimintaakin. Kaikki leimikot eivät välttämättä käy kaupaksi.

    reservuaari-indeksi

    Kuusessa olijan mainitsema ”risupaketti”, taisi olla kepulaisten keksintöjä. Siinä se taas nähtiin kun oikein ”kotimaisella energialla” ruetaan lyömään päätä seinään.

    On kai tuo kaikille selvää että niitä kalliita koneita ei sinne tyhjän takia laiteta (pl. Harjavalta).

    Tämä broblematikka koskee hyvin vähän valveentuneempien puuntuottajien hakkuita. Enempi niitä muita 80% (lähde: mutu) savotoita, joissa ongelmia varmasti on.

    Suorittava porras osaa varmaan kertoa, miten iso ongelma todellisesti on? Ettei vaan yleistettäisi….

    raivuri

    Kyllähän metsässä pitää kuskin nähdä! Muuten on mo:lla valittamista jäljestä aivan varmasti.

    Hyvällä ja riittävän reilulla taimikonhoidolla saadaan tämäkin ylimääräinen työ ainakin tuoretta karummilla pois. Rehevillä pohjilla ei ennakkoraivauksesta tulla pääsemään eroon ennen kuin kuljettajille kehitetään laserlasit 🙂

    Omilla mailla suurinta työtä tuottaa tuoreen kankaan männiköille puskeva ”kuusiseinä”. Sekä suometsät, joita onneksi aika vähän.

    suorittava porras

    Taneli:

    ”Tässä siis kävi niin, että teollisuus ja voimalaitokset olisivat alkaneet hyvksyä pienemmänkin puun, mutta palveleva organisaatio ei ollutkaan valmis siihen”

    Mistähän johtunee voimalaitoksien into päivittää laitteistojaan kivihiiltä käyttäviksi . Yhtenä syynä olen nähnyt mainittavan puun liian korkea hinta . Eihän se sitä kannolla ole , mutta onkivavan vahvuisen tavaran korjuukustannuksista karttuu kestämättömän suuri potti. Olen joskus maininnut yrittäjien todenneen korjuukustannusten olevan satasen luokkaa / kuutio (keskim 20 litran runkokoolla) tienvarressa. Tähän haketus , varastointi ja kaukokuljetus päälle , niin aika kallista lystiä näin maalaisjärjellä ajatellen. Tästäkin syystä ne raivaukset on päätetty ulottaa aina 8 cm:n rk- läpimittaan asti. Syy on siis puhtaasti taloudellinen , ei halu miellyttää korjuuyrittäjiä ja heidän työntekijöitään.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 484)