› Keskustelut › Metsänhoito › ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 484)
1 2 3 … 16 17 18 … 47 48 49

  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Lähetetty: 18.12.2013, 16:56

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Leevi Sytky 5.1.2014, 20:45

    Omaisuudestaan on pidettävä huolta. Oli se sitten kiinteistöjä, tai vaikkapa metsää. On pyrittävä (kapitalismin perusperiaate) kasvattamaan omaisuuden arvoa. No, miten metsän rahallinen arvo saadaan nousuun?
    Vastaus: Kasvatetaan puuainesta, josta maksetaan eniten.

    Kun istutetaan/kylvetään, hoidetaan, saadaan aikaan hyvinkin lyhyessä ajassa puusto, jonka arvokasvu täyttää kaikki odotukset. Sijoitetun rahan arvo kasvaa, tapahtuu vaurastumista.
    Näin helppoa se on. Ei tähän kuvioon mahdu risut, ei missään nimessä.

    jees h-valta 5.1.2014, 20:53

    Pitää käyttää päätä puuntakunen. Ei noita ikivanhoja kannata kaivella vain minua mustamaalatakseen. Tunnustan että suhtauduin epäillen jatkuvaan kasvatukseen mutta oma funtsailu on siihenkin löytynyt ja kun on hyötynäkökohdat punnittu ei silloin vanhoja muistella. Kaikki pitää itselleen selvittää ja hakea hyvät kuviot joissa voi ottaa itseltään ennakkoluulot pois ja tehdä jotain uutta. Kannattaisi puuntakunen kokeilla sinunkin. Kuusenkasvatuksen puuntakusen systeemillä voin puhtaalla omallatunnolla edelleen tuomita. Koska täälläpäin suomea se on ainakin tuhoontuomittua. Juurikääpäisyyden vuoksi. Yrittelen noita luontaisia pienialaisesti lehtipuun ohessa joten se siitä ylispuukohteesta. Enkä niiltä liikoja vartoile siltikään. Ensiharvennus näyttää onko niistä jatkuvaa kasvatusmateriaa.

    jees h-valta 5.1.2014, 20:55

    Ja leeville vielä pikana senverran että ”risut” mahtuu ja niistä maksetaan jopa yllättävän hyvin. Kaikenlisäksi myös puunostaja hyötyy niistä mukavasti. Niin tukien kuin tavaran kauppahinnan puolesta.

    Leevi Sytky 5.1.2014, 21:03

    En mie Jessee moiti, toin vain omaa näkemystä esille.
    Jessen metodit synnyttävät keskustelua ja hyvä niin. Ainahan uudet ajatukset kannattaa huomioida. Niitähän Jessen nuppi on pullollaan.
    Vai miten sen nyt sanoisi…

    Puun takaa 5.1.2014, 21:16

    Minulla on noita jatkuvan kasvatuksen kokemuksia jo tuolta 70-80-luvuilta. Uskoin Lähteeseen silloin, mutta en usko enää.
    Voidaan sanoa, että juuri Erkki Lähde teki minusta jaksollisen kasvatuksen mannekiinin ja puun tehotuotannon kannattajan.
    Aliskasvoskuusikon säästäminen ja kasvattaminen ei ole jatkuvaa kasvatusta.

    Leevi Sytky 5.1.2014, 21:32

    Uskon kyllä täysin että Pihkaniska toteuttaa menestyksellisesti omaa metodiaan ja sehän lienee tuttua kaikille palstan lukijoille.
    Omassa mielessäni olen ajatellut Pohjanmaan olosuhteiden olevan edellytyksenä jk:n onnistumiseen. Ammattitaitoa unohtamatta tietenkin.

    Gla 6.1.2014, 05:37

    Jos raivaa puustoa liki 10-vuotiaassa kohteessa, on mielestäni kyseenalaista puhua varhaisperkauksesta.

    Muistaakseni palstallasi oli n. 10 ha aukko? Ilmeisesti raivasit sen kokonaan, mutta kolmasosa päätyi n. 20 vuotiaana leimikoksi. Tosin osa tästäkin jäi korjaamatta. Mitä lopulle 7 ha osalle kuuluu, milloin siinä on ensimmäisen leimikon teko ajankohtainen?

    Luontainen kuusikko muodostaa isomman riskin juurikäävän suhteen kuin istutuskuusikko. Emme tiedä, mutta oletettavasti edellinen omistaja on hakannut kuusivaltaisen puuston pois, joten pienialaisuudestaan huolimatta seuraavan sukupolven ennuste ei ole hyvä. Tosin tässä kohteessa asialla ei ole väliä, koska hieskoivuvaltaisesta puustosta ei tukkia tule kuitenkaan.

    Pete 6.1.2014, 12:33

    Jeessi ei ehtinyt muulta selittelyltään ottaa kantaa siihen, että onko tosiaan järkeä mennä yhdellä perkauksella vaikka kaksi oikea-aikaista saa samaan hintaan. Kahden perkuun mallissahan ”haaskuuseen” ei mene mitään, siinä vain kasvupotentiaali keskittyy harvemmille rungoille. Miten on jees?

    jees h-valta 6.1.2014, 13:34

    Glalle kerron mielelläni että on tullut hiesvaltaisesta tukkia kasvateltua ennenkin. se ei ole edes ongelma. Ongelma saattaa olla kuusikon syntyminen juurikääpäisen kuusikon perään luontaisena. Mutta sittenhän tuon ensiharvennuksella näkee.
    Enkä usko mihinkään kahden raivauksen samanhintaisuuteen. Kaikki ne joka tunnista palkkansa ottaa ketkä toiselle työstää.
    Eikä pointti oikeastaan siinä ollutkaan vaan laadun parhaan varmistuksen vuoksi kävin tosiaan koko kymmenen hehtaarin alan läpi kerralla. Nyt vain tehdään lisää leimikoita tietty heti kun eräs taas osoittaa ostelun haluja. Kunhan lomiltaan palaa.

    laurihääri 6.1.2014, 13:49

    Olen jo vanha mies ja joutunut palaamaan samoille linjoille Puun takaisen ja Leevi Sytkyn kanssa. Aika ja raha hoitavat tämänkin asian kaikkein parhaiten.

    Noita uskossa vahvoja jeessejäkin tarvitaan.

    Ilmeisesti hän on näitä nuoremman polven puunkasvattajia, joilla on vielä ihanteita ja uusia aatteita testattavaksi.

    Saattaa hyvinkin olla, että kunhan parinkymmenen vuoden päästä hoitoketjujen lopputulokset ovat näkyvissä heille on tullut päähän jälleen ajatuksia, joita joku sanoisi uusvanhoiksi. Näin on ainakin itselleni käynyt.

    Suomessa on metsänhoito onnistunut liian hyvin, kun puuta on tarjolla liikaa ja on varaa leikkiä yhteiskunnan ja konemiehen varoilla.

    Siitä ei kuitenkaan päästä yli eikä ympäri, että ilman tukiaisia ei alle kymmensenttisellä puulla ole nykyisillä korjuusysteemeillä kaupallista arvoa.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 484)
1 2 3 … 16 17 18 … 47 48 49