Keskustelut Metsänhoito ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 484)
  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

  • suorittava porras

    Jees :
    ””Kuusi on saatava hyvin pieneen vähemmistöön kun on niin tautinen riiviö.”

    🙂 Vähän on Jessen jalka kapsanut tiealueen ulkopuolella , jos moista esittää. Mitä nyt itse olen runsaa 35 vuotta metsille ”katkaisuhoitoa” antanut , on lehtipuuaines ollut monin verroin havupuuta tautisempaa . Sitä se on ollut ihan luontaisesti , erityisesti haavan ja hieskoivun kohdalla (katso esim. lukijoden kuvista viime kesältä ). Havupuiden laatu on kärsinyt kuitenkin enemmän metsissä tapahtuneista ihmisten tekemistä virheistä , mitääntekemättömyys suurimpana niistä.

    PS: Esittämäni ajatukset perustuvat useamman miljoonan rungon ”otantatiedostoon” eri maakuntien alueella omalla kohdalla 🙂

    Timppa

    Kyllä se näin on Jesse. Havumetsät hallitsisivat ikimetsiä. Tietoakin on, ettei niitä metsäpaloja yhtenään ole karuillakaan mailla.

    Karuilla mailla mänty valtaa alan eikä se metsä ole erityisen tiheää. Meikäläisen puuhamaa on jaettu tilasta, jonka mailla oli 1911 suuri metsäpalo. Osaa siitä ei koskaan ennätetty hakata, koska taimikko oli tiheää ja hidaskasvusta. 50-60 vuoden iässä alkoi vahva luontainen harveneminen. Omistusmuutosten seurauksena osa alueesta päätyi lopulta valtiolle luonnonsuojelualueeksi. Silmämääräisen arvion mukaan sen puumäärä on likimain sama kuin vieressä olevan kahteen kertaan harvennetun männikön. Puiden koko luonnollisestikin pienempi. Lehtipuuta hyvin vähän. Ainoastaan siellä täällä joku kuoleva koivu. Uutta taimikkoakaan ei luonnollisestikaan juuri ollenkaan.

    Kuusikon kehityksestä löytyy esimerkki Muuramen Kuusimäen luonnonsuojelualueelta, joka syntyi vanhalle kaskimaalle.

    jees h-valta

    Kuusessa ollaan mutta tammia ja tuhansia vuosia vanhoja on kaivauksilta löytynyt.
    Kymmenien tuhansien hehtaarien metsäpalot jotka saattoivat roihuta alkukesän ukkosista syksyn sateisiin antoivat lehtipuulle suojaisan ja lämpöturvatun kasvun paloalueiden maastoon. Pienilmasto oli kostea ja kuuma kuin viidakossa kasvukauden. Myös erittäin hyvin rauhassa pohjiin ja pohjia myöten palanut maa antoi nopean sykäyksen lehtipuulle. Siitä ensimmäinen kierto jonka alle silloiset lähes kaikki lehtipuulajit ryökäisivät. Kuusi tuli tietysti alipuustoksi ja sekarytöähän siitä syntyy kun lehtipuusto moninaisessa muodossaan jää päälle. Tammi vanhaksi kasvaessaan hallitsi omilla alueillaan ja piti pintansa hyvin alispuustolle. Karuissa pohjissa mäntyä kyllä vanhaksikin varttui.
    Kuusi pääsi harvoin siitä sekarojusta irti ja isoksi kasvamaan. Yleensä palot kerkesivät ennen. Esim. Timppa nyt kertoilee lähes tämän päivän ja vuosien ”ikimetsistä”.

    Puun takaa

    Jesse ei kirjoituksistaan päätellen ole koskaan käynyt suomalaisissa ikimetsissä. (niitäkin onneksi on)
    Suosittelen käymään, niin pääset kiinni todellisuuteen.

    suorittava porras

    Pikkuisen kauas lipsuu Jessen tarinat näkemäraivauksesta ja raivauksesta yleensä. Johtuuko tämä kenties siitä , että osa energialeimikosta jäi puiden pienuuden takia hakkaamatta ? Kohdevalintaa tehdään muuallakin , kun SE:lla 🙂

    jees h-valta

    Taisi siinä joku muukin jostain jk:sta yrittää jotain vääntää. Ei tee kesää vaikka sekin moto varmasti nyt ”huilaa” kuten suorittavankin. Olihan sitä toki kiire joululomille jo marraskuulla. Käsittäähän sen. Ja sitä on nyt sitten kiva jatkella kun ei taida olla kiire enää metsään. Tuottaa se koneisto nin pirusti pareen kun seisoo verstaan nurkalla. Eikä tartte turhia palkkojakaan vastaanottaa kuskinkaan.

    jees h-valta

    Mutta oli se Grouppi sentän senverran rehellinen ettei yrittänyt tukia hakea koko alasta. Oliko nyt 2,6 ha:a ilmoitettu jos en pal väärin muista. Ettei siitä sitten aivan hehtaariakaan tekemäti jäänyt.
    Ja helppo kytkäistä seuraaviin.

    suorittava porras

    Tuosta Jessen vastausryöpystä tuli mieleen , että tuleva talvi jää lyhyeksi . Sen vuoksi soisikin leimikoiden olevan raivauksenkin osalta kunnossa , jotta mahdollisimman monen asiakkaan puut saadaan korjattua. Jo nyt on selvää , että korjuuaikataulut muuttuvat varsinkin raivaamattomien tai heikosti raivattujen kohteiden osalta . Sama pätee myös tulevaisuudessa .

    Nyt on hyvä aika ja keli kunnostella jo ensi talven leimikoitakin. Kaikki alle 8 senttiset nurin ! Siitä se lähtee!

    Ja Jesselle sen verran , että meidän firmassa on tapana pitää jouluviikko lomaa ja, kun sattui olemaan vielä viikko pitämätöntä kesälomaa , taukoa kertyi pari viikkoa . Nyt sitten pistellään puuta nurin täyttä häkää ja vilkuillaan hartaasti yläilmoihin , että tulisi pakkasta 🙂

    Pähkäilijä

    Vielähän tässä on hyvät raivauskelit kun on hyvät veneilykelitkin sisäjärvillä. Joulukuun alkupuolella näytti ettei saada routaa tänäkään talvena mutta vieläpä sitä ei tiedäkään.

    Talvikuvioiden hakkuuaika kutistuu aika onnettomaksi mitä 10 vrk ennustettakin katsoo ei muutosta ole luvassa.

    jees h-valta

    Minulla on tulevatkin e-puukohteet kovilla pohjilla mutta kun se ei kerran kannata niin annetaan ”poikain” lomailla.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 484)