Keskustelut Metsänhoito ”Pois näkemäraivauksesta.”

  • Tämä aihe sisältää 484 vastausta, 33 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 484)
  • ”Pois näkemäraivauksesta.”

    Näin oli otsikoitu Stora Enson uusia ajatuksia ennakkoraivausten toteuttamiseksi.(Koneyrittäjä n:o 10 / 2013)
    SE:n tavoitteena on käyttää samaa raivausohjetta sekä energiapuuhakkuiden ennakkovalmistelussa että ensiharvennusmetsien raivauksissa. Tähän liittyy myös se , että koneella käsiteltävän rungon minimikooksi on määritelty 8 cm rinnan korkeudelta . Raivauksen toteutuksen ajankohta on vähintään 9 kuukautta ennen hakkuuta , jolloin lähes kaikki alle 8 cm rinnan korkeudelta oleva puuaines raivataan maahan tulevalta hakkuualueelta.

    Tämä on jo pitkään odotettu avaus raivaustoiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , kun voi päätellä muiden metsäyhtiöiden siirtyvän nopeasti samaan käytäntöön. Näkemä- / ,” kuulema -”/ pit`ollaraivausten aika on pian historiaa.

  • kuusessa ollaan

    Ylispuuksi muodostuneiden koivujen poisto on tarkka juttu. Ja lisääntyvän valon määrä voi pistää kuuset juromaan tai peräti kuivumaan.

    Pakkasella kuuset kärsivät pahasti oksien katkeamisista kaatovaiheessa, lumettomaan aikaan koivujen haarat ja paksut oksat raapivat kuusien juuria.
    Yksi parhaista hetkistä koneelliselle ylispuukoivujen korjuulle on kevättalven ensimmäiset suojakelit, omasta mielestäni.

    Ja koivujen poisto kuusikosta on parempi ratkaisu, kuin tehdä tukkikokoisesta koivu-kuusi sekametsästä koivikko…sellaista ihailen aina ohikulkumatkalla maapaikkaan. Kahden tukin kasvavat kuuset kaadettiin, jäljelle jätettiin kuitukoon kuusia ja tukkikokoisia koivuja – joista suurin osa hieskoivua. Lopputuloksena on latvoistaan kuivuva ja kituva venkura koivikko, kaupan päälle hiukan kalliokkoisella VT-pohjalla. Varmasti omistajalla oli tarkoitus kasvattaa koivuista valtavia ja kalliita viilutukkeja, käytännössä kasvu on tyrehtynyt ja männyn maapohja kasvaa klapiainetta.

    jees h-valta

    Puuntakunen vetelee kyllä päästään aivan älyttömiä. Tottakai jatkuva kasvatus toimii kotimaisilla puulajeilla kuten on toiminut niin kauan kun maamme on puupeitteinen ollut. Metsien keinollinen uudistustapahan on suhteellisen nuorta metsähistoriaa. Ennen luonto hoiti niin pienaukot kuin puulajien vaihtuvuudenkin. Nyt ihminen laidunnuksineen ja viljelyintoineen on saanut aikaan vitsauksia joista ei enää aivan hevillä eroon päästä. Mutta jk toimii kun matkitaan luontaista metsäluonnon elämää mahdollisimman pitkälle ja tarkasti. Lähellä oikeaa ollaan nykyajatuksissa mutta monipuolisempaa metsän rakennetta pitää vielä hakea. Kuusi on saatava hyvin pieneen vähemmistöön kun on niin tautinen riiviö.

    kuusessa ollaan

    Siis jos Suomen metsät olisivat täysin luonnontilassa olleita kautta aikain, kuusen osuus olisi aivan käsittämätön.
    Vain karuimmat paikat olisivat männiköitä, sekä metsäpaloalueet hetkellisesti lehtipuuta sisältäviä. Lehdoissakin kuusi valtapuuna.

    Järeä kuusikko, jossa on muutamia järeitä haapoja/koivuja, sekä metsäpaloista selvinneitä jättiläismäntyjä, olisi tosissaan 95% metsistä.

    Eiköhän nyt meidän metsämme ole eniten kaikkia puulajeja kasvavia, sillä me ihmiset olemme muuttaneet kasvupaikkoja väkisin ”väärille puulajeille”.

    jees h-valta

    Ei perustu mihinkään tuo väite kuusessa ollaan.
    Kyllä luontaiset metsäpalot hoitaa kuusikot rangoiksi ja lehtipuu valtaa aina paloalueet. Ukkoset on kesällä ja havupuut palaa. ei lehtipuut kovinkaan helposti. Pohjois-Satakunnassa meni vielä vuonna-59 laajat metsäalueet juuri havupuumetsiä palorangoiksi.
    Vieläkin lehtipuun osuus luontaisesti uudistuneissa on huomattava vaikka ihminen on siellä sorkkinut jo kymmeniä vuosia raivaus-raiskausintoiluineen.

    jees h-valta

    Mitään ikimetsiä ei synny luontaisessa ekosysteemissä. sen on ihminen toimillaan aiheuttanut.

    metsänvartija

    Jatkuvan kasvatuksen ideologiaa on vaikea ymmärtää.

    Metsänvartija hoitaa niinkuin luontokin, alhaalta, useasti ja varovasti.

    Näin saavutetaan maksimituotos ja järeyskin joidenkin runkojen kohdalta.

    Apuharvennuksia, puhdistushakkauksia.

    jees h-valta

    Riittävän pitkälle kun mennään luonnonmukaiseen ei ole kuin epämääräistä rytöä jossa isot loppupeleissä kuolee ja tuhoutuu ja sieltä epämääräisestä korpirytöstä muutama onnellinen latva pääsee hetken nauttimaan pienaukon valosta. Kunnes metsäpalo laittaa kaikki tuhkaksi jättäen kelorankoja pystyyn sinne tänne.
    Ja lehtipuu nousee ottaen piiiitkäksi aikaa valta-aseman ja pitää sen niin kauan kun kuolee pystyyn ja sen alle muodostunut läpitunkematon havupuusto jälleen rytöttyy ja ei koskaan nouse isoksi kuin sattumatapauksissa joku harva hehtaarille. Mutta ihminen kun sammuttaa palot ja hoitaa metsän tulee ikimetsiä näiden siitä asennosta unohtuneiden metsien peruna. Mutta tämä on sitä pipertäjien ”luomua” jota voi vain hävetä että noin s….nan tyhmiä vielä maa päällään jaksaa hyysätä. Kun mennään riittävän kauan näitä nk. luonnonsuojelumetsiä tulemme näkemään ettei siellä liikahda lehtikään eikä ainakaan onnellinen ihmisolio havisteluvimmassaan.

    kuusessa ollaan

    Jees kirjoitti;
    ”Mitään ikimetsiä ei synny luontaisessa ekosysteemissä. sen on ihminen toimillaan aiheuttanut.”

    Ihmisen käsittelemät metsät (joita 99,9% ovat suomen metsät) eivät kuulu ikimetsiin, eivätkä ihmisen käsittelemät metsät ole koskaan luontaista ekosysteemiä.
    Tutustuppa nyt ihan rauhassa todelliseen luonnon aiheuttamaan uudistustapahtumaan(eli kiertokulkuun) ja esimerkiksi lehtipuiden selviytymiseen suurissa metsäpaloissa, ne eivät ole ennen ihmisen toimia olleet mitään parin hehtaarin tussauksia. Niistä paloista jää eloon vain vahvimpikaarnaiset männyt.
    Ja metsäpaloja on ollut harvoin, silloin on syntynyt parisataavuotiaita kuusikoita. Ja kuuset tiheydellään tappaneet lähes kaiken lehtipuuston. Aikoinaan 80luvulla olin hakkaamassa tälläisiä koskemattomina erittäin kauan (yli 150 vuotta) olleita kohteita, niissä ei ihminen ollut vaikuttanut kiertokulkuun.

    suorittava porras

    Korjuun ongelmat ovat enemmän taloudellisia , kun teknisiä. Pienten puiden keräily ei ole taloudellisessa mielessä järkevää . SE:nkin puunhankinnan tavoite on saada järeämpää puuta korjuuseen. Uskon muillakin yhtiöillä olevan sama tavoite.

    Energiapuuhommat puolestaan karkasivat käsistä täysin , kun tukien avulla alettiin vauhdittamaan toimintaa , joka ei alkuunkaan ollut kannattavaa. Luotiin kovia odotuksia siitä , että risustakin saa rahaa ja tottakai tämän uskon vallassa oli kehitettävä koneita kyseiseen tarkoitukseen , tukien voimalla näitäkin. Nyt sitten ihmetellään täydellisen mahalaskun jälkeen , mitä on tapahtunut. Ei ole tapahtunut muuta , kun että talouden lait on päässeet unohtumaan ja nyt kärsitään toteutumattomien haaveiden krapulasta .
    Toisille tilanne on vielä pahempi . He joutuvat miettimään ,kuinka selviydytään ahdingosta , joka johtuu investoinnista tuottamattomiin koneisiin.(=nipistimet , joukkokäsittelylaitteet , keräävät kourat , kuormainvaakat. Ketjussa eteenpäin löytyy vieläkin pahempia hukkainvestointeja.)

    Kukaan ei muuten kiellä tekemästä OMAKUSTANTEISESTI pienempääkin puuta . Vieraalla teetettynä leikki on kuitenkin kohtalaisen kallista.

    Maamme metsäteollisuuden kilpailukyky maailman markkinoilla ei ole itesestään selvää. Sen eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. Korjuukustannukset ovat merkittävä kuluerä , joten keinoja niiden alentamiseen on syytä kaikkien pohtia. Puutavaran järeys ja korjuuolosuhteet vaikuttavat erittäin paljon tuottavuuteen ja kulurakenteeseen. Tästäkin syystä metsiä on hoidettava nykyistä paremmin ja tarvittavt ennakkoraivaukset tehtävä ilman suurempaa ihmettelyä.

    suorittava porras

    ”””e-puun hakkurimoto otti ne koivut sieltä PYSTYSSÄ ylös kuusikosta.”””

    Toimintaperiaate on hyvinkin tuttu , mutta tuo ”hakkurimoto ” on vähän vieraampi käsite tänä päivänä . Sen lajin cipsetit ja bioenergyt /(Valmet) ovat olleet raudan osalta uusiokäytössä jo useita vuosia. 🙂
    Sulattoon menivät nekin konetyypit , kun vaadittiin mahdottomia . Liian pieni puuaines(=Jessen onkivavat) koituivat näiden pystystä puuta hakettavien koneiden kohtaloksi.

    Tuo puiden pystyssä liikuttelu ei todellakaan ole minullekaan mitään outoa puuhaa. Keräävää kaatopäätä olen käyttänyt jo yli 10 vuotta sitten . Silloin tein pääasiassa poimintahakkuita kookkaissa taimikoissa , joiden ylispuiden poistaminen oli ongelmallista muilla välineillä . Tuolloin testattiin laitteita ja menetelmän toimivuutta.

    Joukkokäsittely mäntymetsässä onnistuu myöskin kohtalaisesti , mutta sekametsiin en menetelmää suosittele.

    Kokonaisuuden kannalta järkevintä on kasvatella ne puut sen verran kookkaiksi ( min. n, 100 litraa/runko) , että mitään lisälaitteita ja härpäkkeitä ei tarvita toimintaa hidastamaan ja korjuukustannuksia kasvattamaan. Ajokoneeseenkin tarvitaan keppimetsissä puntari ja sen lisäksi lehmän hermoilla varustettu kuljettaja , joka pystyy kiikuttelemaan puut kasalle edes suunnilleen mittauslain edellyttämällä tavalla , ja että punnitus tapahtuu näin ollen riittävän tarkasti . Olemattomien keppien kanssa puuhastelussa tärväytyy hirvittävästi kallista aikaa.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 484)