Keskustelut Metsänomistus Pohjoisen keskenkasvuisia metsiä parturoidaan

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 41)
  • Pohjoisen keskenkasvuisia metsiä parturoidaan

    Tämän päivän Maaseudun Tulevaisuus kertoo uuden metsälain vaikutuksista Pohjois-Suomessa.
    Arvokasvunsa parhaimmassa vaiheessa olevia nuoria metsiä hakataan nyt odotettuakin enemmän aukoiksi tai niihin tehdään sarja pienaukkoja.
    Tällä menolla tukkipula tulee pian eteen ja Pohjois-Suomi tyhjenee viimeisistäkin puunjalostajista.
    Tämä oli kyllä hyvin nähtävissä metsälakia uudistettaessa, mutta ehkä se oli joidenkin piirien tarkoituskin.

  • MaalaisSeppo

    Jotkut eivät ymmärrä metsän arvokasvua. Jotkut taas eivät koron merkitystä. Äärimmäinen esimerkki tästä ovat pikavipit. Metsäpuolella rahat saa tilille helposti verrattuna pankkilainaan, vaikka pankkilaina voi olla edullisempi. Jotkut valitsevat tämän helpomman tien.

    Mitä tulee tähän keskenkasvusen puuston myyntiin ennen kuolemaa, että ehtisi vielä nauttia rahoista, niin en sitäkään ymmärrä. Jotenkin tuntuu, että ainakin metsänomistajissa on näitä tyyppejä, jotka haluavat viedä tuhkatkin pesästä ennen kuolemaansa. Mitenkähän on tilanne muiden omaisuuserien omistajien suhteen? Myyvätkö osakkeensa, asuntonsa ja muut vähän ennen lähdön hetkeä.

    Puun takaa

    Tuo MaalaisSepon pikavippi-vertaus on tosi hyvä.
    Parhaimmassa arvokasvussa olevan puuston myyntiä on erittäin vaikea perustella oikein mitenkään.
    Vajaatuottoiset tai muuten vialliset metsät ovat taas asia erikseen.

    metsänvartija

    Tukkipuuksi ja nurin, metsähallitus kasvattaa yhden tukin metsiä.

    Mittailee vaan mittasaksilla millon 19 cm täyttyy

    Puun takaa

    Metsän uudistamisen läpimittarajasta luovuttiin juuri metsähallituksen tuottovaatimuksen takia.
    Jostain syystä tätä tietoa on varjeltu kuin suurempaakin valtionsalaisuutta.

    Timppa

    Taitaa se Metsähallitus hakata kaikki Etelä-Suomenkin keskenkasvuiset metsänsä. Kuuntelin viime viikolla radiosta, että Uudellamaalla Metsähallitus istuttaa tänä vuonna 4000 hehtaarille 7 miljoonaa tainta. Järkevästi hoitaen pitäisi siis löytyä vähintään tuollaiset 250000-300000 hehtaaria, joille voitaisiin siis kestävästi hakata tuo määrä aukoksi. Mahtaako löytyä?

    jees h-valta

    MaalaisSepon ja puuntakusen kummasteluun vain senverran että ei kait se ole verrattavissa mihinkään ryöstöön tai tuhkatkin pesästä mentaliteettiin jos omaa omaisuuttaan muuttaa soveltuvilta osin rahaksi. Pohjathan jää jäämäpuustoineen. Kuten useilla varmasti on taimikoita ja nuoria metsiä jäämässä kuitenkin jälkipolville. Jos vielä uudistukset on hoidossa on aika mukava jälkipolvenkin alkaa ensimmäisiä tilejä vartoilla. Luonnollisessa järjestykessä eli oppii hoitotoimetkin samantein ennen rahan tuloa. Käydäänhän sitä koulutkin ennen tienaamisia. Tuo vain on sieltä ajalta hurskastelun luvatttujen vaihdevuosien.

    Puun takaa

    Jesse käsitti ainakin meikäläisen tahallaan tai sitten ymmärtämättömyyttään väärin.
    Jokainen tekee tietysti kuten haluaa, mutta juuri- ja juuri alle tukin paksuuden ja parhaassa arvokasvussa olevan metsän hakkaaminen aukoksi ei kyllä ole minkään laskuopin mukaan järkevää tilanteessa, jossa metsäpalstat menevät edelleenkin kaupaksi erittäin reilulla ylihinnalla.

    Puun takaa

    Jotain on silloin todellakin vialla, jos puu kasvaa paksuutta vain millin vuodessa.
    Sellaisen metsän minäkin laittaisin kumoon, jos mikään hoitotoimenpide ei auttaisi.

    jees h-valta

    Puuntakunen ei sitten varmaan tunne pohjoisen suomen olosuhteita yhtään minua enempää. Eikös tässä juuri siitä ollut aloittajalla kyse?
    Milli vuodessa ei todella ole siellä mikään kummajainen vaikka saahan sielläkin puuntakusen toimilla eli riihikuivaa rahaa metsään hakkaamalla metsän joinkuin kasvamaan. Mutta se onko järkeä alkaa takoa jälkipolville rahaa valmiilla kuosilla onkin sitten se erijuttu.

    Gla

    Pitkäparta: ”Onhan laskelmia, että metsää ei kannata hoitaa ollenkaan, vaan kasvattaa energiapuuta, joka kannattaa näissä laskelmissa parhaiten.”

    Juu, laskelmia on ja niitä on täälläkin käsitelty. Mitään tekemistä tuollaisilla laskelmilla ei kuitenkaan reaalimaailman kanssa ole.

    Yksi laskelmien tekijä sentään rehellisesti sanoi, että ne ovat sormiharjoituksia ja laskelmien tarkoitus on kehittää työkalua metsätalouden avuksi. Niitä ei siis sellaisenaan voi käyttää metsänhoitomenetelmien valinnassa. Toinen laskelman tekijä meni metsäpalveluja tuottavaan firmaan osakkaaksi ja käyttää laskelmiaan markkinoinnissa.

    Tarkennan vielä, että vain jälkimmäinen on tietääkseni tehnyt laskelman, jossa hoitamaton lepikko näyttää kannattavalta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 41)