Keskustelut Metsänhoito Pohjanlahden rannikolla jo ennemmän taigapunkkia kuin perinteistä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)
  • Pohjanlahden rannikolla jo ennemmän taigapunkkia kuin perinteistä

    STTN: mukaan
    ”Siperian puutiaista eli taigapunkkia esiintyy paikoin jo enemmän kuin yleistä puutiaista, arvioidaan Turun yliopistosta. Yliopiston tutkimusryhmälle on lähetetty tähän mennessä lähes 5 000 punkkinäytettä, joista puolet on tutkittu.

    Alustavien tietojen mukaan taigapunkkia esiintyy erityisesti Pohjanmaalla Perämeren pohjukkaan asti mutta myös Pirkanmaalla ja Savo-Karjalassa.”

    Kyllä tämä on ikävä ötökkä. Täällä rannikolla meillä on parin-kolmen kilometrin vyöhyke merestä alkaen täynnä punkkia. Nimenomaan rehevillä alueilla. Sinne ei voi mennä mettähommiin ennen elokuuta. Kokemusta on, että vaatteissa oli enemmän kuin 10 punkkia. Itse en ole saanut puremaa mutta rouvalla oli yksi pureutunut selkään. Onneksi ei tullut mitään pahempaa. Sitten kun tulee muutaman kilometrin sisämaahan, punkkia ei juuri ole (vielä).

    Häijyähän tämä on mutta positiivista on, että hirvikärpästä en ole vielä päässyt näkemään. On niitä etelässä ja idässä ja pohjoisessa mutta ei vielä meillä. Meiltä rannikolta lähtee hirvet evakkoon aina jahdin aikana ja pudottavat kärpäskotelonsa vähän idemmäksi. Nyt taitaa muuttua, kun näyttää olevan paljon hirvenjälkiä.

    Mites teillä palstalaiset. Oletteko pystyneet elämään noiden puutiaisten kanssa ja oletteko säilyneet terveenä?

  • Puuhastelija

    Toissa vuonna oli kaksi punkkia niskassa, eri reissujen jälkeen. Eivät purreet. Nuo on ainoat punkkihavainnot mitä olen tehnyt. Täältä mereen on kymmeniä kilometrejä. Punkit vielä suhteellisen harvinaisia täälläpäin.

    hiliman

    Puolenkymmentä punkin puremaa tuli keväällä, kun niiden määrä oli enimmillään. Tämä on ensimmäinen vuosi, kun noista on ollut haittaa täällä pohjois-savossa.

    Metsälehden juttu punkeista vähätteli mielestäni niiden mukanaan tuomia ongelmia. Vuosittain uusittavaa rokotetta pidettiin mm. helppona suojautumistapana. Rokote ei edes suojaa borrelioosilta, vaan aivokuumeelta. Lisäksi se ei ole mitenkään edullinen.

    Punkeista saattaa muodostua hirvikärpäsiä pahempi ongelma, sillä hirvikärpasistä päästään kyllä eroon, kunhan järki voittaa hirvipolitiikassa. Punkkejen hävittämiseen ei taida olla keinoja 🙁

    Metsuri motokuski

    Ja punkeista päästään kun pienpetojen määrää vähennetään ja samassa rytäkässä hoidetaan yli suuret rusakkokannat.

    Anton Chigurh

    Helsingin sanomissa (11.07.2015) kertoo turun yliopiston punkkiprojektitutkija eero vesterinen:

    ”Puutiaiskannat ovat moninkertaistuneet vuosituhannen vaihteeseen nähden.”

    Vuosituhannen vaihteessa alkoi myyrätuhovastaava henttosen ideoima ja johtama pääasiassa kettuun kohdistuva erikoistehostettu pienpetojentappokampanja, johon osallistuvat lähes kaikki (yhteensä vain 30000) myyriä pääravintonaan käyttävien pienpetojenmetsästyksenharrastajat.
    Luken (entinen RKTL) ylläpitämä riistaweb kertoo karua tarinaa (jota he eivät ymmärrä): kettujen määrän kertova runsausindeksi on ollut vuosituhannen (vuonna 2000) vaihteessa 100, mutta jo 2007 enää 53. Siitä sankarit ovat sen saaneet laskemaan edelleen.

    Mitä alemmaksi kettukanta saadaan sitä enemmän on puutiaisia ja niiden myyristä välittämiä tauteja (tärkeimpinä borrelioosi ja TBE).

    Metsuri motokuski

    Elä pelkää AC kyllä niitä supikoiria ja kettuja löytyy. Raivuullakin supinpojat pyörii jaloissa ja samoin ketun pojat. Ei ne punkkien määrä myyrien paljoudesta johdu. Tänäpäivänä ketut, kauriit, supit ja rusakot ovat täynnä punkkeja joten sieltä ne tarvittavat väli-isännät löytyy.

    jees h-valta

    Löysin tässä Satakunnan mökin pihatieltä viime viikonloppuna muutaman päivän ikäisen kauriin vasan. Nätti ”pikkupambi” makasi hiukan pitkäksi venähtäneessä nurmikossa. (pidän pihaan menevän tien nurmikkona nimenomaan huomiosta että se ruokkii hienosti eläimiä, varsinkin syyspuolella kun luonnossa vähemmän uutta nurmea)
    Kaikin puolin siisti, ehjä, eikä mitään purema, eikä repimäjälkiä.
    Tuoksuikin vielä aivan raikkaalle riistalle mutta kuolinjäykkä kyllä oli.
    Tuli mieleen että mitähän kaikki nykyriesat tekevät juuri vastasyntyneihin karvallisiin kuten juuri kova emojen punkkirasitus.
    Olisi varmaan tutkimuksen arvoinen asia. Voi olla että liika alkaa olla liikaa luonnossakin. Tämäkin ehkä oli jopa poikkeuksellisen pieni vasa. Painoa ehkä 1,5kg ja jalat varsinkin minusta jopa oudon lyhyet.
    Kun ne yleensä ovat vartaloon nähden suhteettoman pitkät niin tällä ne oli kuin jäniksen jalat.

    MaalaisSeppo

    Otin lähipiirin painostuksesta punkkirokotuksen, kun lähialueella on tätä aivokuumetta. Ajattelin laittaa rokotuskulut (2×50 €) verotukseen.

    Kaksi punkkia on raivaushommien jälkeen tarvinnut irroittaa.

    A.Jalkanen

    ”Ei ne punkkien määrä myyrien paljoudesta johdu. Tänäpäivänä ketut, kauriit, supit ja rusakot ovat täynnä punkkeja joten sieltä ne tarvittavat väli-isännät löytyy.” Arvelen, että punkkitautiriskin ennustaminen ihmisellä on valitettavasti monimutkaisempi asia.

    Prof. Heikki Henttonen, Metsälehti nro 11 4.6.2015:

    ”Borrelia-bakteerit ja aivokuumevirukset lisääntyvät nimenomaan pikkunisäkkäissä. Isommista nisäkkäistä aikuinen punkkinaaras saa runsaan veriaterian jonka turvin se tuottaa paljon munia, mutta esimerkiksi kauriseläimissä nämä taudinaiheuttajat eivät lisäänny.”

    ”Meillä on kaksi tärkeää punkkilajia, jotka eroavat ekologialtaan. Meillä on kaksi aivokuumeviruskantaa. Meillä on useita Borrelia-lajeja, joilla on useita isäntälajeja, joiden levinneisyydetkin ovat erilaisia. … Joka yhdistelmässä punkkitautien ekologia voi olla erilainen.”

    MIISU4F

    Pari viikkoa sitten kissat sai olla ulkona metsässä täysin vapaana 3vrk. Poimin kahdesta kissasta sen jälkeen 7 punkkia. Kolmannesta *pikku*kissastamme en löytänyt yhtään, vaikka se oli melkein yhtä lailla pusikoissa.
    Itsestäni en ole vuosikausiin löytänyt punkkia, enkä nuorisosta. Nuoriso käy satunnaisesti mökeillä ja uimarannalla ja pyöräilee kinttupoluilla.

    TÄNÄÄN rapsuttelin yhtä kissaani ja ihmettelin, mikä patti sillä on poskessa. Punkkihan se siinä, jo melko imenyt versio. Vaikkevät siis ole kahteen viikkoon olleet ulkona. Syyksi punkin oloon kissassa epäilen, että tuon metsästä työpäivän jälkeen metsäreppuni sisälle keittiön lattialle ja tulen työhousut päällä sisälle asti. Takki, saappaat ym. yleensä jätän autoon. Sadevarusteet tosin oli maanantaista tiistaihin kylpyhuoneessa kuivumassa. Niissähän on punkin mukava matkustaa..

    Arveluttavaa asiassa taitaa olla, että kaikki 3 kattia nukkuvat sängyssäni päivisin ja kaksi vielä yöllä- toinen naamani vieressä, toinen jalkopäässä..
    Eli katissa oleva punkki voi siirtyä minuun. Poikien ovet ovat lähes aina kiinni, eivätkä katit pääse heidän sänkyyn.

    No, en tajunnut pari viikkoa sitten lähettää irroittamiani 7 punkkia Turkun. Mutta nyt irroittamani otuksen laitan postissa Turkuun puutiaistutkimukseen. Ja aion tästäedes tehdä löydetyille punkeille.

    A.Jalkanen

    Juuri tästä syystä käsittelen omat karvakorvani (=koirat) Effipro-punkkikarkotteella, eli suojatakseni paitsi niitä, myös itseäni ja lapsiani. Ei tunnu mukavalta ajatus, että punkkeja ryömiskelee kotieläimissä tai sängyssä. Varusteiden mukana niitä voi varmaan tulla sisätiloihin, mutta meidän hitaat punkkilajit liikkuvat tutkijoiden käsityksen mukaan lähinnä vain vertikaalisesti kiipeämällä, eli eivät liiku esim. lattialla horisontaalisesti pitkiä matkoja.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)