› Keskustelut › Harrastukset › Pitääkö lakia noudattaa?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 38)
1 2 3 4

  • Pitääkö lakia noudattaa?

    Lähetetty: 4.1.2018, 16:26

    Merkitty: 

    Kuivajoen pohjoispuolen metsästysseuran tapauksen pohdiskelua.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.215834

    https://yle.fi/uutiset/3-9929276

    Metsästyslaki 26 §
    Hirvieläimen pyyntilupa
    ”..pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä…”

    Riistakeskuksen laatima hirvikannan hoitosuunnitelma:
    ”Hirvikannan tiheys on pyritty pysyttämään hirvitalousalueittain tiheydessä 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä-ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin  hirvionnettomuuksiin.”

    Eikö hirvikannan hoitosuunnitelmasta käy selvästi ilmi, että riistakeskus itse määrittelee, että hirvieläinten aiheuttamat vahingot eivät pysy kohtuullisella tasolla, kun hirvikanta on yli 4 / 1000 ha ?

    Eikö  silloin yli  4/ 1000 ha tasoilla ylitetä selvästi metsästyslain 26 §: tarkoittama kohtuullinen taso?

    ”Yksi hallinto-oikeuden perusteluista päätöksessä on, ettei metsästysseuran alueella ole raportoitu hirven aiheuttamia metsävahinkoja vuoden 2010 jälkeen.”

    Eikö metsästysseuran valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle ole rapotointi? Seura on tehnyt valituksen Suomen riistakeskuksen  hirviluvista vuosilta 2014–2016, eikö se  ole aika vahva raportointi siitä, että hirviä ja vahinkoja on liikaa? Huomattavasti vahvempi ”raportti”, kuin hirvivahinkoilmoitus metsäkeskukselle.

    ”Kuivajoen pohjoispuolen metsästysseura sai omakustanteisessa helikopterilaskennassa maaliskuussa 2016 tulokseksi 12,9 hirveä tuhannelle hehtaarille. Laskennan suorittivat samat lentäjät, jotka tekevät laskentoja Luonnonvarakeskukselle.”

    Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Seura haki valitusoikeutta korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), joka hylkäsi valituslupahakemuksen viime viikolla.

    Tämä nyt näyttää siltä, että hallinto-oikeus on tehnyt ennakkopäätöksen, ettei riistakeskuksen tarvitse noudattaa lakia.

    Vaikka metsästyslain 26 §:n mukaisia kohtuuttomia vahinkoja selkeästi syntyy, kaatolupia ei tarvitse antaa, eikä lain mukaista sidosryhmien kuulemistakaan oteta huomioon.

    Tekijä
    Planter
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • harrastelija 5.1.2018, 06:36

    Hirvivahinkojen tarkastus- ja korvausjärjestelmä on tehty niin vaikeaksi ja kalliiksi kuin se valtion byrokratiassa tarkkojen virkamiesten toimesta on mahdollista. Jo pelkkä maastossa käynti on kallista puhumattakoon pöydän ääressä tehdystä millin tarkasta työstä kaikkkien lain koukeroiden tutkimisen ohella.

    Metsäkeskuksen virkamiesten palkkoiihin kuluu enemmän kuin hirvivahinkojen korvauksiin. Ei ole ollenkaan ihme, että tarkastuksesta lähetetään lasku erikseen.

    Planter 5.1.2018, 09:44

    Kuivajoen pohjoispuolen metsästysseuran tilannehan on tämä: Seuran alue on kesäistä vasomisaluetta, osa hirvistä vaeltaa talvilaitumille sisämaahan. Seuran tekemässä lentolaskennassa maaliskuussa löytyi 12,9 hirveä tuhatta hehtaaria kohti, kesällä niitä on tietysti ollut huomattavasti enemmän.

    Eikö olekin melkoinen määrä jäänyt talvehtimaan seuran alueelle. Hallinto-oikeus ei kuitenkaan pitänyt tätä määrää mitenkään kohtuuttomana, vaikka kohtuuden raja on 4 / 1000 ha paikkeilla. Metsästäjille ei annettu mahdollisuutta korjata tilannetta.

    Pitää myös muistaa hirvien aiheuttamat liikennevahingot. Kuivaniemellä sattui kuolemaan johtanut hirvikolari viime kesänä, olisiko se voitu välttää oikealla hallinto-oikeuden päätöksellä ja noudattamalla lakia, ettei riistakeskus saa lupapolitiikalla aiheuttaa kohtuuttomia vahinkoja?

    https://yle.fi/uutiset/3-9749327

    Suorittava porras: ”Esimerkistä käy selkeästi ilmi hirvivahinkoilmoitusten merkitys. Huhupuheilla on hyvin vähän painoarvoa virkamiesportaassa . Mahdollisia vahinkoja kärsineiden onkin syytä olla aina yhteydessä vähintään paikalliseen metsästysseuraan ja toimittaa tiedot vahinkokohteista heidän käyttöönsä .”

    Kuivaniemen tapauksessa metsästyseuran jäsenet ovat itse metsänomistajia. Uskon, että  he ovat olleet yhteydessä itseensä ja toimittaneet itselleen tiedot omista vahinkokohteistaan. He ovat olleet yhteydessä jopa hallinto-oikeuteen asti, ettei ongelma jäisi huhupuheiden varaan.

     

    Pete 5.1.2018, 10:14

    Olen hakenut korvausta kahdessa eri läänissä ja molemmissa tapauksissa tuli korvaus. Viimeisin hakemukseni muutaman vuoden takaa oli sinä vuonna ainoa koko ”vanhassa”läänissä. Ensimmäinen tapaus Keski-Suomessa toi korvausta muistaakseni pari tonnia , vajaan viiden hehtaarin mt-istutusmänniköstä. Taimikonhoidon seurauksena puusto alkaa nyt olla hyvinkin 2. kehitysluokkaa. minkäänlaisesta tukkilaadusta ei voi tuolla kuviolla puhua. Tosin tottakai myyn aikanaan tukkina jos joku on valmis ostamaan. Hirvikantaan ilmoituksella ei minun mielestä ollut vaikutusta. Hirven jäkiä, makauksia ja kärpäsiä! on siellä ollut aina aivan tolkuttomasti. En tällä palstalla ehdi käymään kuin 2-3 kertaa vuodessa, mutta hirven paikalla olosta on aina selvät merkit.

    Tämä toinen tapaus oli ikävämpi. Oikein hyvin onnistunut ja hoidettu täystiheä istutusmännikkö vajaa 3 hehtaaria. Muutama vuosi sitten ilmeisesti yksittäinen hirvi kuori mäntyjä noin 1,5 metrin korkeudelta jokseenkin systemaattisesti. Puut olivat tuolloin 4-5 metrisiä. Kuolleita puita lopulta aika vähän. Aikanaan kun näitä hakataan, niin on jokseenkin varmaa, että motokourissa on jonkinlainen ”tutka” joka tunnistaa sisäisetkin viat. Oli siinä ja siinä että sain mitään korvasta kun oli niin ”lievä” tuho ja alikasvoksena oli luontaista kuusentureikkoa (kallioisella vt-pohjalla ei tulevaisuutta, mutta viranomaisen taulukoissa kasvatettav puulaji tuolla pohjalla). Oli siinä ja siinä, etten joutunut maksumieheksi, korvausta tuli nettona yhteensä 200€. Taisin joskus laittaa tästä kuviakin tänne.

    Olen jyrkästi samaa mieltä Visakallon kanssa tästä korvausjärjestelmästä. Tarkastus tulisi olla metsänomistajalle ilmainen. Toki tämä on vaikea asia, pelkona on varmaan aiheettomien ilmoitusten teko. Jos oltaisiin oikein mielikuvitusrikkaita, niin ilmaista ilmoittamista voisi vaikka kokeilla pari vuotta. Sittenhän se nähtäisiin kuinka paljon tulee aiheettomia ilmoituksia…

    Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että kun pelisäännöt ovat mitä ovat, niin mennään nyt niillä. minä olen valmis sen tarkastuksen vaikka maksamaan enkä usko, että täälläkään on kovin montaa jolta se maksu vie makkarat pöydästä. Tuntuu se sitten hyvältä tai ei niiin suorittava on tässä oikeassa. ”Virallinen” jälki kartalla on lähes ainoa keino vaikuttaa metsästyksen painotukseen. Ainakin se on tehokkaampi keino kuin täällä ”avautuminen”. Eli rohkeasti vaan ilmoituksen tekoon jos tuhoja on. Semmoisestakin olen kuullut, että viranomainen on soittanut metsänomistajalle tarkastuksen alussa (ja mukana saa olla), että ”nyt näyttää siltä, että korvauskynnys ei ylity, haluatko vielä vetää hakemuksesi pois…?” En tosin mene takuuseen tämän todenperäisyydestä…

     

     

    Planter 5.1.2018, 10:16

    Hirvivahinkojen korvausjärjestelmän käytöstä hirvikannan säätelyvälineenä.

    Hirvivahinkojen korvausjärjestelmä kattaa vain yksityismetsät. Sen ulkopuolella ovat valtion, kuntien, seurakuntien, metsäyhtiöiden, metsärahastojen jne… metsät. Korkeintaan puolet Suomen metsistä on korvausjärjestelmän piirissä. Teoriassakin sitä kautta tuhotietoa voi saada vain satunnaisesti repaleisesti, sieltä sun täältä.

    Korvausjärjestelmää on muutettu muutaman vuoden välein. Korvausjärjestelmän ehtoja kiristettiin viimeistä edellisessä muutoksessa niin, että korvausten määrä romahti.  Korvauksia maksettiin esimerkiksi Varsinais-Suomen maakunnassa enää 3 kpl. Korvaukset putosivat vuodessa kymmenenteen osaan.

    Jos riistakeskus käyttää tällaista tietoa indikoimaan hirvikannan muutoksia ja lupamäärien perusteena niin täytyy ihmetellä, onko vika ymmärryksessä vai onko toiminta tarkoituksellista?

    Jos hirvivahinkokehitystä halutaan käyttää hirvikannan säätelyyn, luotettavaa tietoa löytyy Valtion Metsien Inventointiohjelmasta (VMI). Inventoinneissa käydään jatkuvasti läpi 60 000 koealaa. Koealat kattavat myös muut kuin yksityiset metsät, kaikki,  eivätkä mitkään korvausjärjestelmän muutokset heiluttele niitä.

    VMI antaa muutakin hirvikannan säätelyyn sopivaa tietoa, esimerkiksi talviravintoresurssin kehityksestä. Suurenko hirvikannan nykyiset taimikot pystyvät elättämään, ilman kohtuuttomia vahinkoja.

    VMI tietoa ei riistakeskus halua käyttää, koska se on luotettavaa ja johtaisi siksi hirvikannan pienentämiseen.

    Metsästyslain määrittelemää kohtuutontonta vahinkoa voi pohtia myös VMI tulosten valossa. Onko nykyinen miljoona hehtaaria hirvien aiheuttamia taimikkotuhoja jo kohtuuton vahinko? Vai voisiko hirvikanta olla vielä maanlaajuisestikin nelinkertainen, kuten Kuivaniemen tapauksessa ja hallinto-oikeus toteaisi edelleen, että ihan kohtuullinen on.

     

    mehtäukko 5.1.2018, 10:37

    Ja kun näistä liioista hirvistä ei olisi riesaa tarpeeksi, joku keleen uusi luonnonsuojelujärjestö?? haluaa maahamme villihevosia ja biisoneita.

    Sitä poliittista päätöstä odotellessa.

    suorittava porras 6.1.2018, 11:51

    ”Jos riistakeskus käyttää tällaista tietoa(hirvivahinkoilmoitukset) indikoimaan hirvikannan muutoksia ja lupamäärien perusteena niin täytyy ihmetellä, onko vika ymmärryksessä vai onko toiminta tarkoituksellista?”

    Paikallisella taosolla tämä on keino metsästäjien arvioiden tueksi. Koko esimerkissä mainitun hirvitalousalueen hirvitiheys(2,5/1000ha) on reilusti sopimushaarukan sisällä eikä siltä puolelta näin muodoin ole tarvittavaa  tukea  saatavissa .

    Vielä tuohon lähtötilanteeseen sen verran , että pyyntilupien määrää oli yleisesti laskettu ko ajankohtana , kun hirvikannan tiheydet olivat jo paikoin laskeneet alle tavoitetason minimin (=2/1000ha)tai sen tuntumaan. Näissä tilanteissa syntyy väistämättä väliinputoajia. Vaihtoehtona olisi ollut jonkun seuran alueen täysrauhoitus , jollei pyyntilupien määrää olisi yleisesti laskettu .

    Rauhoitus tai pyyntilupien liiallinen rajoittaminen puolestaan aiheuttaa aina  ongelmia muutaman vuoden sisällä tapahtuneesta. Esimerkkinä tästä tilanteet oman rhy:n alueella vuosituhannenvaihteen kahden puolen. Ilmiö oli valtakunnassakin samansuuntainen , ei toki yhtä voimakas kaikkialla .

    90- luvun alussa hirvikantaa leikattiin reippaasti. Päädyttiin tilanteeseen , jossa pyyntiä oli pakko rajoittaa . Pitäjätason 100.n hirven kaatolupamäärät pudotettiin vuodeksi 15:teen ja toiseksi vajaaseen 20:neen. Tämä kaikki sen takia , että hirviä oli metsästetty liikaa vuosikymmenen alun aikana.Toki on todettava , että arviointimenetelmätkin pettivät samaan aikaan. Se huomattiin vasta , kun vahinko oli tapahtunut.

    Koitti vuosi 2000. Hirviä oli  runsaasti joka puolella . Hirviä kaadettiin tuona vuonna pitäjän alueella 149 kappaletta!(vrt v.96 <b>14</b>kpl)Vuonna 2002 talkoiltiin 190 elukkaa pakastimeen . Kymmenen vuoden vuosittainen keskikaatomäärä ylsi 150 hirven tuntumaan.

    Vaihtelua on toki vieläkin . Tehostetun pyynnin seurauksena hirvitiheys laski ja pyyntilupien määrä sen mukana . Alimmillaan oltiin vuonna 2015 , 64 pyyntilupaa . Vuonna 2017 em määrä oli jo 101 , jolla kaatui 126 yksilöä. Pinta-ala , jolla esimerkissä operoitiin on n. 44 000ha.

    Vaihtelu on ollut vieläkin suurempaa seurojen kohdalla.  Vuonna 1996 alkutilanteessa kaadoimmen alueeltamme 3 hirveä(1+2).Sitä ennen. 10/vuosi. Vuonna 20o2 27 hirveä päätti maallisen vaelluksen maillamme ja sama toistui yli 20 hirven määrillä usean vuoden ajan . Viime vuodet on pysytty reilusti alle 10 hirven kaatomäärissä vaihdellen 5-10. Metsästysalueen pinta-ala on hieman alle 4 000ha. Pyyntilupia on aina saatu vähintään se määrä , mitä on katsottu sopivaksi anoa . Viimeksi 30% anomamme päälle .

    Kanta-arvioita ei vieläkään ole saatu joka tilanteessa kohdalleen , mutta hirvikannan heilahtelut hallitaan paremmin. Lupamäärät vastaavat  tilannetta , kun seuranta on kattavaa  ja tarvittava tieto kulkee mutkattomasti oikeaan paikkaan .

    Käräjäsaliin ei vielä ole yllä kerrotuilla  spekseilläkään päädytty. Mahdolliset virhearviot on hoidettu kohdalleen muilla keinoin.

     

     

     

    Planter 6.1.2018, 14:48

    Eli tulkinta on se, että jos jossain päin hirvitalousaluetta talvikanta on 12,9/ 1000 ha ja Luken käsitys on, että koko hirvitalousalueen kanta on 2,3 -2,7 asia on kunnossa. Vastuullisen viranomaisen ei tarvitse muuttaa lupakäytäntöjään. Oliko tämä vain kateellisten metsästäjien vouhotusta?  Itse en tunne tarkemmin ko hirvitalousalueen tilannetta. Nimimerkki ”Wanhajätkä” antoi ymmärtää, että hirviä olisi talvella myös toisessa päässä hirvitalousaluetta, eikä sielläkään metsästäjät valita hirvien vähyyttä.

    Oikeuden päätöksestä saa käsityksen, että jos Kuivaniemen porukka olisi jättänyt lentolaskennan tekemättä ja tehtaillut vahinkoilmoituksia metsäkeskukselle, niin silloin raportointi olisi todettu luotettavammaksi ja lisälupia olisi tullut?

    Kannattaisiko nyt Lukenkin lopettaa lentolaskennat ja poimia Lappi-Oulu hirvitalousalueiden hirvimäärät metsäkeskukselle toimitetuista vahinkoilmoituksista, jos ne antavat hallinto-oikeuden mielestä paremman tiedon hirvitilanteesta kuin lentolaskenta?

    Tuossa Kuivaniemen valitusajankohdan vaiheessahan vahinkorvauksen ehtoja kiristettiin ja siksi ilmoitusmäärä romahti, paikoin jopa kymmenenteen osaan, vaikka vahingot eivät vähentyneet sillä hirvikanta oli kasvussa.

    suorittava porras 6.1.2018, 16:57

    ”Tuossa Kuivaniemen valitusajankohdan vaiheessahan vahinkorvauksen ehtoja kiristettiin ja siksi ilmoitusmäärä romahti…”

    Pyyntilupien määrä oli alentunut jo vuoden 2012 jälkeen , jolloin lähestyttiin hirvitiheyksien tavoitetason alarajaa. Luonnollisesti tämä vaikutti myös vahinkojen määrään. Edellinen piikki vahinkokorvauksissa taisi olla vuoden 2009 paikkeilla , kun korvauksia makseltiin ehtojen muututtua taannehtivasti . Sen jälkeen korvausmäärät ovat laskeneet.

    Uutisessa/MT ei muuten mainittu jostakin syystä sanaakaan rhy:n osuudesta tilanteeseen. Luulisi , että sieltäkin olisi puoltoja löytynyt , jos olisi katsottu tarpeelliseksi. Ainakin rhy, jonka alueella metsästän , tukee ja suosittaa pyyntilupien suuntaamista alueille , jonne on muodostumassa ongelmia. Yhteisluvan päällikkö vielä erikseen muistuttaa asiasta jahdin aikana.

    Yksittäisen seuran valitukset eri oikeusasteisiin juoruavat enemmänkin yhteistyön puutteista , kun varsinaisista ongelmista lain suhteen. Jos yhteistoimintaa ei ole lainkaan , luvat jaetaan todellakin kristillisesti pinta-alojen suhteessa . Varsinkin , kun virallista tietoa(paikka/pinta-ala/vahingon aste) vahingoista ei ole toimitettu taholle,  joka voi vakuttaa asiaan.

    Nimimerkki ”wanha jätkä”toteaa , että metsästäjät(ainakin hänen reviirillään) ilmoittelevat asiat hirvihavaintotietoihin miten sattuu , jos lainkaan . On turha ihmetellä homman toimimattomuutta tätäkin taustaa vasten. Viranomaiset eivät valitettavasti voi perustaa päätöksiään arvailuihin – ainoastaan saamiinsa tietoihin .

    Kun tarvittavat asiat kirjataan huolellisesti ja totuuden mukaisesti, vältetään monta ongelmaa . Näin myös luottamus säilyy eri toimijoiden kesken ja järjestelmä toimii niin kuin pitääkin.

    Jos verrataan nykyistä tilannetta esim. vuoteen 2015 , havaintoainesto kirjataan heti tai viimeistään viikon kuluessa tapahtumasta sähköisen järjestelmään. Kyseiseen vuoteen asti tiedot toimitettiin viranomaisille vasta jahdin päätyttyä . Käyttökelpoiseen muotoon ne saatiin nipin napin ennen seuraavaa luparuljanssia. Paikallisella tasolla ne olivat käytössä vasta tämän jälkeen.

    Käytännössä reagointimahdollisuus tilanteisiin on parantunut huimasti  verrattuna 2015 tasoon. Hienosäätöä on mahdollista tehdä jo kulumassa olevan jahtikauden aikana edellyttäen , että yhteislupamenettely on laajasti käytössä . Muuten odotellaan seuraavaa vuotta . Mahdollisuuksia on , jos niitä vain halutaan ja osataan käyttää.

     

    MJO 6.1.2018, 17:16

    Suorittavan laskelmat hieman pistää miettimään. Jos hirviä on pystytty kaatamaan 150 kpl vuodesta toiseen 10 vuoden ajan 44 000ha alueelta. Hirviä on tapettu 3,5 /1000ha joka vuosi. Paljonko tarvitaan hirviä, että 3,5 hirveä voidaan lahdata, ettei kanta tipu yhtään? Arvioisin suorittavan alueella oleen pysyvästi 5/1000ha kanta pysyvästi.

    Jos vuonna 2015 myönnettiin 64 lupaa, joka tarkoittaa 85-90 hirveä vasoineen. Eli vähennys oli 2/1000 ha. Kahdessa vuodessa pystytään kaadetut hirvet nostamaan 126. Joka on melkein 3/1000ha!

    Ihmetyttää, ettei suorittavalla ole hirviä vaikka jäävä kanta näyttää sikiävän sellaista tahtia, että hirvittää.

    Suorittava. Teillä on nytkin kokoajan hirviä vähintään 4/1000ha. Vuodesta toiseen samaa virttä, ettei ole hirviä jne..

    Planter 6.1.2018, 17:35

    ”Pyyntilupien määrä oli alentunut jo vuoden 2012 jälkeen , jolloin lähestyttiin hirvitiheyksien tavoitetason alarajaa. ”

    Kuten sanottu Kuivaniemen  tilannetta en tiedä kuin uutisten valossa, mutta koko Suomen hirvimäärä on tarkentunut Luken takaisinpäin laskelmissa niin, että se oli 2012 noin 85 000.

    Hirvikannan tavoitehaarukka on ollut 65 000–89 00. Ei määrä siis vuonna 2012 lähestynyt haarukan alarajaa, vaan ylärajaa. Lupia olisi pitänyt lisätä maltillisesti tai ainakin pitää entisellään. Kuitenkin lupamäärää leikattiin lähes puoleen. Sen ymmärtää ilman laskelmiakin, että kun tuossa tilanteessa lupamäärää leikattiin neljäksi vuodeksi vuosituhannen alhaisimpaan tasoon, niin nyt ollaan liemessä. Vuosi sitten yritettiin kivenkovaa väittää, että hirvimäärä on laskenut vuosituhannen alahaisimmalle tasolle. On tämä kummallista.

    (Kuivaniemen poikien lupamäärä näkyi parissa vuodessa pudonneen 32—> 1 )

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 38)
1 2 3 4