› Keskustelut › Metsänhoito › Pintapaineet

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 110)
1 2 3 … 8 9 10 11

  • Pintapaineet

    Lähetetty: 12.12.2022, 17:57

    Merkitty: 

    Metsäkoneiden, (Yksi kuuluisimmista hakkuukoneita koskevista myyteistä on, että hakkuukone on painava. Mutta todellisuudessa hakkuukone on kevyt. Pintapaine hakkuukoneen pyörien alla on samaa luokkaa kuin ihmisen jalan alla.)  Tämä minua hämmästyttää, voiko olla todella näin?  Tein juuri puukaupat,  puut nbäyttävät olevan haluttuja, ja saa nähdä korjaavatko  talvella vai kesällä, todennäköisesti  kesällä kun on hyvä kohde.  Jälkeenpäin alkoi askaruttaa, mikä on rekkojen pinta paineet, kaukokuljetukseen lliittyvien kuorma autojen pinta paineet ,,,, perssana siinä riittää tulevaisuudessa mielenkiintoa. Helspottas kovasti jos tietäs kummassako ovat  kovemmat pinta paineet rekassa  vai metsätraktorissa.  Ymmärrän kyllä, rekka menee kerran mutta metsätraktori  viis tai kymmenen kertaa, kuulema.  Yks tuttu lohdutti, elä huoli, sillä mitä ootte sopineet ei ole väliä, luitko pienen präntin… en.  Onneksi vanhuudessa on mielenkiintoisia asioita odeotettavissa, kauppojen myötä.

    Niin että metsäkoneen pinta paineet ovat juuristovahinkoja ajatellen eivät ole ongelma, samaa luokkaa kuin ihmisen?

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 16.12.2022, 12:17

    Sertifioinnissa on hyviäkin puolia. Edellä mainitut toimet kuuluvat sertifioitujen yritysten perusvaatimuksiin nykyään. Säästöpuut ja luontokohteet ovat näkyneet Groupinkin työohjelmissa jo vuosia. Samoin toiveet hakkuun voimakkuudesta harvennuksilla. Myös isännän kauppakirjaan merkityt erityistoiveet näkyvät tehtäväkentässä. Mahdollinen ”jälkilypsy” tapahtuu ostotoimihenkilön kautta. Kuljettaja reagoi toimeksiantoihin vain sitä kautta .

    metsä-masa 16.12.2022, 14:28

    A. J, Ne leimikon teko päivät olivat aivan oma lukunsa nuorelle metsäamattilaisen alulle, siellä oli tarjolla sitä käytännön psygologiaa, joka oli hyödyksi suhtautumiseen erilaisiin ihmisiin.

    Sertifioinissa oli tosiaan hyötyäkin kun laatu- ja ympäristöjärjestelmän kautta ohjataan nykyisin kaikkea toimintaa metsässä. Lähes kaikki  puunostajat siihen  on sitoutuneet, lisäksi suurimmat puutakorjaavat- ja kuljettavat yritykset.

    Kokonaisuutena leimikoiden korjuuseen liittyvät asiat on myös täällä päin menneet parempaan suuntaan, osalla suurempia puunkorjuu yrityksiä on myös oma metsätoimihenkilö, joka ketjuttaa leimikot hakkuujärjestykseen ja huolehtii myös leimikon rajauksista, luontokohteista ja oikea-aikaisesta koneiden siirrosta, olosuhteiden mukaan.

    Nostokoukku 16.12.2022, 15:13

    Aikoinaan työnjohto-opin tunnilla vanha ostomiehen hommista opettajaksi siirtynyt ammattimies antoi meille hyvän neuvon. Kun menette taloon hyvänpäivän toivotuksen ja pakollisen sääkeskustelun yhteydessä katsokaa vähän ympärillenne. Onko kirjahyllyn reunalla Raamattu vaiko Jallu. Ja puheet sen mukaan.  Niin minä tein ja kauppojahan syntyi.

    Oliko lienee sitä käytännön psykologiaa…..

    Tomperi 16.12.2022, 15:21

    Mutta etelleen ihmettelen että miks mehtäkone uppovvaa mut mies ei viijen cm paksuiseen järven teräsjäähän vaikka samat pintapaineet.

    Nostokoukku 16.12.2022, 15:25

    Tomperi

    Olen kanssasi samaa mieltä. Iiro Viinanen käytti aikoinaan usein sanontaa ”mahdoton yhtälö”.

    Tomperi 16.12.2022, 15:28

    Niin mutta ihan koulutetut metsäalan asiantuntijat sitä käyttää

    Puuki 16.12.2022, 15:28

    Pintapaine ei ratkaise kaikkea.   Pelloilla tehdyillä kokeilla on joskus selvitetty miten n. 20 tn kone vaikuttaa peltomaan tiivistymiseen laajalla alueella.  Koneen suuri massa ja tärinä  aiheuttaa maaperän painumista ja tiivistymistä suht. pienestä pintapaineesta huolimatta.   Sama juttu jäällä ja metsässä.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Jätkä 16.12.2022, 15:53

    Tomperi:”Mutta etelleen ihmettelen että miks mehtäkone uppovvaa mut mies ei viijen cm paksuiseen järven teräsjäähän vaikka samat pintapaineet.”

    Teräsjää jalan alla on aivan eri juttu, kunnollinen tasainen levy yhdessä sen lujuuden kanssa ottaa kuorman useille neliömetreille. Viiden sentin teräsjää ei painu juuri yhtään ihmisen alla.

    Kerran huimassa nuoruudessani saattelin nuorta neitoa järven yli, matkaa sillä kohdalla oli ehkä jotain sadan metrin luokkaa. Oli syksy ja ohut  huurrelumi oli sulanut jäälle, siinä oli vettä varmaan n. 0,5 – 1 cm. Kun kävelimme jäällä käsikkäin, painui se kuopalle niin, että vesi alko nousta jalkaterän päälle. Niin vain ”kuivin jaloin” ylitimme järven ja pääsimme neidon kotirantaan.

    Epäilemättä jää oli vain 2 – 3 cm paksua, mutta todella sitkeää teräsjäätä.

    Jos jäälle olisi ajanut 20 tonnisen koneen, olisi se mennyt pohjaan, eli siinä vaiheessa pintapaineella ei ollut vähäisintäkään merkitystä. (- Käytännössä kummassakaan tapauksessa, me painoimme neidon kanssa silloin yhteensä max 130 kg)

    Jäälle tehdyn puutavaravaraston jään paksuus piti muistaakseni olla vähintään 80 cm.  Kun varastolla ajettiin täysillä puutavararekoilla, jäädytettiin yli 110 cm paksuksi, silti jää halkeili.

    Metsuri motokuski 16.12.2022, 16:58

    Tuohon se on pahin synti mitä voidaan tehdä on että nuori kesätyöntekijä tai vasta valmistunut metsäinsinööri laitetaan suunnittelemaan leimikoita. Sen kyllä tietää mitä siitä tulee. Minäkin olen korjannut useita mhy:n kesätyöntekijä tekemiä nauhoituksia. Yleensä kokoomaurat on ihan väärissä paikoissa tai sitten nauhoitus loppuu kesken kun sormi on mennyt suuhun. Parhaat nauhoittajat ovat ehdottomasti entiset konekuskit kuten suorittava tai vast. Niillä on näkemystä mistä puut tuodaan, mihin kannattaa perustaa varastopaikka ja miten leimikko saadaan hakattua parhaiten. Monelta murheelta vältytäisiin kun ammattilaiset tekivät nauhoitukset.

    Puuki 16.12.2022, 17:05

    Niinpä. Sen nauhotuksen  pystyy kuitenkin onneksi vielä korjaamaan. Jos motokuski on harjoitteluvaiheessa tai muuten huolimaton ja tekee vahinkoa,niin jälkien korjaamien on vaikeampaa.

    Liian paljon on ulkoistettu leimikontekoa kopissa istuvien kontolle.  Onnistuuhan se tekijältä mutta uusia kuskeja pitäisi olla jatkuvasti lisää , ja harvennusvirheet yleistyy jo muutenkin luonnonolosuhteiden haasteellisuuden takia.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 110)
1 2 3 … 8 9 10 11