Keskustelut Metsänhoito Pintapaineet

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 110)
  • Pintapaineet

    Merkitty: 

    Metsäkoneiden, (Yksi kuuluisimmista hakkuukoneita koskevista myyteistä on, että hakkuukone on painava. Mutta todellisuudessa hakkuukone on kevyt. Pintapaine hakkuukoneen pyörien alla on samaa luokkaa kuin ihmisen jalan alla.)  Tämä minua hämmästyttää, voiko olla todella näin?  Tein juuri puukaupat,  puut nbäyttävät olevan haluttuja, ja saa nähdä korjaavatko  talvella vai kesällä, todennäköisesti  kesällä kun on hyvä kohde.  Jälkeenpäin alkoi askaruttaa, mikä on rekkojen pinta paineet, kaukokuljetukseen lliittyvien kuorma autojen pinta paineet ,,,, perssana siinä riittää tulevaisuudessa mielenkiintoa. Helspottas kovasti jos tietäs kummassako ovat  kovemmat pinta paineet rekassa  vai metsätraktorissa.  Ymmärrän kyllä, rekka menee kerran mutta metsätraktori  viis tai kymmenen kertaa, kuulema.  Yks tuttu lohdutti, elä huoli, sillä mitä ootte sopineet ei ole väliä, luitko pienen präntin… en.  Onneksi vanhuudessa on mielenkiintoisia asioita odeotettavissa, kauppojen myötä.

    Niin että metsäkoneen pinta paineet ovat juuristovahinkoja ajatellen eivät ole ongelma, samaa luokkaa kuin ihmisen?

  • Metsuri motokuski

    Sitä tämä todellakin on. ”Asiantuntemusta” löytyy alalta kun alalta. Hauskoja kirjoituksia kuitenkin lukea.

    mehtäukko

    Peruskoulutason matematiikka sopii vaikka poikkitieteelliseen tutkimiseen…

    Rane

    Koneviesti kokeili 2007 uutta Beaweria c33 nosturilla ja h53 kouralla.Vaakojen päällä kokonaispaino oli 18500 kg.Kun puomi ojennettiin suoraksi sivulle vastapuolen telin paino meni nollaan ja etupyörälle jäi 1150kg.Mehtäukolle ja metsurimotokuskille tiukka kysymys:Minne se paino meni?

    Uusi paralleeli vastaan teleskooppi – Ponsse C33 nosturi ja H53 koura – Metsä – Koneviesti

    mehtäukko

    Tiukempi vastaus: ei minnekään, mutta nykykoneissa sillä ei käytännössä ole mitään merkitystä. Siellä missä puuta yleensä kasvaa, näillä vehkeillä ne saa ammattilaiset vaivattomasti korjattua.

    Tuollaiset teoreettiset asiat ovat siten lopulta työn kuvaan merkityksettömiä.

    Puuki

    Siinä tuli pojille liian vaikea rasti.  Kun käytännössä näyttää että mitään ei ole tapahtunut ja silti paino on siirtynyt raudassa toiseen reunaan. On se ihmeellistä. teoriaahan se onneksi vain on.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Rane

    Niin mitä tuo tarkoittaa käytännössä?Kun tällä Beawerilla(valmistajan kevein malli) työskennellään koneen sivulla siirtyy toisen puolen telille ja ykköspyörälle se vajaa 20 tonnin hytkyvä paino.Harvesteriahan ei yleensä pidetä pahana mutta kyllä silläkin sulan maan kuusikossa saa juuristovaurioita aikaan,niitä vaan ei näe.

    Rane

    ”Tiukempi vastaus: ei minnekään,”

    Ok.

    mehtäukko

    Jos Rane ei tiedä, on muitakin merkkejä kuin hevosmiesten kasaama Beaweri.

    Kyllä asiantuntemus paistaa, kun teoreetikot yrittävät kamuta puunkorjuukoneiden sakastiin!

    Jätkä

    mehtäukko:”Siellä missä puuta yleensä kasvaa, näillä vehkeillä ne saa ammattilaiset vaivattomasti korjattua.

    Tuollaiset teoreettiset asiat ovat siten lopulta”

    Jopa vitsin murjaisit. Jos nykykoneilla ei saa puita normaalimaastossa vaivattomasti korjattua, ei puikoissa ole ainakaan ammattitaitoinen ammattihenkilö.

    Kysymys ei kuitenkaan ole siitä, vaan korjuuvaurioista, joita syntyy vaivattomuudestakin riippumatta. Toki vaivannäkö vähentää vaurioita useissa tapauksissa.

    Raiteiden painumiststa voi tehokkaasti vähentää suunnittelemalla keruu-urat sellaisiksi, että samaa uranpätkää ajetaan ajokoneella max kaksi kertaa – kuorma päällä vain kerran. Sellaisen verkoston suunnitteluun ei näköjään pelkkä ammattimies pysty!!

    Tomperi

    Myönnän etten ole paljoa seurannut metsäkoneiden työskentelyä.  Olen nähnyt esimerkiksi työnäytöksen kun metsäkone harvensi metsää.  Mieleen jäi kun kone liikkui niin puiden latvat heilui molemmine puolin konetta, sivuilla siis.  Minä en ymmärrä mitä ihmeen merkitystä sillä pintapaineella per centtimetri on ku mehtäkone uppovvaa siinä missä mies ei uppoo tai että miestä ei upota.  Varmaan joku osaa laskea miksi samoilla pintapaineilla, mies ja metsäkone,  mies kävelee pilikille mutta mehtäkone uppovvaa’?   Voihan olla että hehkutus mehtäkpóneitten pienillä pinta palalla on semmosta ropagandaa, niinu puttiinin puhheet….

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 110)