Keskustelut Metsänhoito Pintapaineet

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 110)
  • Pintapaineet

    Merkitty: 

    Metsäkoneiden, (Yksi kuuluisimmista hakkuukoneita koskevista myyteistä on, että hakkuukone on painava. Mutta todellisuudessa hakkuukone on kevyt. Pintapaine hakkuukoneen pyörien alla on samaa luokkaa kuin ihmisen jalan alla.)  Tämä minua hämmästyttää, voiko olla todella näin?  Tein juuri puukaupat,  puut nbäyttävät olevan haluttuja, ja saa nähdä korjaavatko  talvella vai kesällä, todennäköisesti  kesällä kun on hyvä kohde.  Jälkeenpäin alkoi askaruttaa, mikä on rekkojen pinta paineet, kaukokuljetukseen lliittyvien kuorma autojen pinta paineet ,,,, perssana siinä riittää tulevaisuudessa mielenkiintoa. Helspottas kovasti jos tietäs kummassako ovat  kovemmat pinta paineet rekassa  vai metsätraktorissa.  Ymmärrän kyllä, rekka menee kerran mutta metsätraktori  viis tai kymmenen kertaa, kuulema.  Yks tuttu lohdutti, elä huoli, sillä mitä ootte sopineet ei ole väliä, luitko pienen präntin… en.  Onneksi vanhuudessa on mielenkiintoisia asioita odeotettavissa, kauppojen myötä.

    Niin että metsäkoneen pinta paineet ovat juuristovahinkoja ajatellen eivät ole ongelma, samaa luokkaa kuin ihmisen?

  • mehtäukko

    Vaiika siellä savotalla ramppaisi tuhat ihmistä, mutta puut pysyy liikauttamatta, kuka nettoaa?

    metsä-masa

    Kun kesäkorjuussa kuusi harvennukselle on syntynyt korjuuvaurioita ja urapainumia. Korjuuvauriot on helppo todeta, mutta juuristo vaurioita niistä ei saa selville.

    Esimerkkinä jos urapinumia olisi yhteisesti todettu syntyneen 1/5, jossa uransyvuus 25-35 cm, siihen puunostaja yleensä tarjoaa urien- ja varasto alueen tasausta, hyvä niin mutta juuristo vaurioista johtuva lahoaminen jää toteamatta, kun vauriot kun näkyy kuviolla vasta viiveellä.

    Visakallo

    Vilkkaasti on näköjään keskusteltu puunkorjuun pintapaineista, mutta mikähän mahtaisi olla herroilla ratkaisu ongelmaan? Kunnon talvea kun ei riitä joka talveksi ainakaan siellä missä puut parhaiten kasvaa. Nyt kun on tullut muotiin jättää ojatkin perkaamatta ja jopa tukkia ne, niin tilannehan vain huononee.

    Metsuri motokuski

    Ilmeisesti pienemmät koneet ja pienempi tuottavuus. Mutta kukaan ei ole valmis maksamaan senttiäkään enempää korjuusta. Kyllähän ne puut sieltä metsästä voi tuoda vaikka hevosella kun maksaja löytyy ja työllisyys vielä tarpeeksi pitkälle ajalle. Tässä on sama problematiikka kuin luomutuotannossa. Puhtaudesta ja pienemmästä sadosta kukaan ei ole valmis maksamaan enempää. Niin eihän se ala toimimaan vaikka kuinka kauniita puhutaan.

    Rane

    Niin mikä ratkaisuksi?

    -Työn suunnittelu eli oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja ajourasuunnittelua voisi harrastaa.Jopa niin radikaalia keinoa voisi käyttää että firmojen työnjohtajat kävisivät työmailla.Jos urat ei kestä niin keskeytetään savotta,ei väkisellä metsää pilalle.

    -Käytetään oikeita työkaluja oikeassa paikassa.Kun on olemassa harvennuksille tarkoitettuja koneita(siis isojen valmistajien mallistoissa) niin käytetään sitten niitä.Ja kun on olemassa teloja pehmeisiin olosuhteisiin niin käytetään sitten niitä.Kymppipyöräkin on ilmeisesti ihan toimiva ratkaisu jos halutaan ajella isoilla kuormilla.

    -Ei minkään alan yritystoiminnan kannattavuus voi perustua asiakkaan omaisuuden pilaamiseen.

    Visakallo

    ”firmojen työnjohtajat kävisivät työmailla”

    Eipä taida semmoisia olla enää ollut olemassa puufirmoilla pitkiin aikoihin.

    Rane

    Tuo taitaa olla valitettavasti totta.Ostomiehet hoitaa ainakin periaatteessa.

    Metsuri motokuski

    Kukahan nuo ranen metsät on hakannut kun tuollaista sontaa on tullut. Nuo sinun vaatimukset ovat jo ihan tätä päivää jokaiselle urakoitsijalle. Kannattaa varmaan jatkossakin jovainin tapaan kerätä niitä villejä kuskeja sieltä maakunnista jotka eivät ole sopimuksia saaneet minkään toimijan kanssa.

    Esimerkkinä voisi sanoa yhdestä sellufirmasta. Siellä jokainen kuski tekee laatupalutteen jokaisesta leimikosta valokuvien kanssa. Urakoitsijan edustaja tarkistaa vähintään 15% korjuukohteista satunnaisesti.  Samoin ostajan edustaja tarkistaa noin 50 % hakatuista leimikoita. Noissa kaikissa on on tarkastuskohteena mm hakkuun laatu, painumat, ympäristö asiat ja jne.

    Nuakka

    Googlettamalla löytyy paljon tutkittua tietoa akselipainon ja pintapaineen vaikutuksista maaperään. Suurin osa toki peltopuolelta joten ihan yksi yhteen ei voi tuloksia tulkita. Pellolla tiivistymistä voi tapahtua 2-4 kertaa vuodessa, joka vuosi. Metsässä vain muutaman kerran/50 v. Mutta metsässäpä onkin kasvusto, jonka pitäisi säilyä terveenä seuraavat 50v, pellolla kasvusto harvoin säilyy kuin korkeintaan seuraavaan syksyyn, paitsi nurmet. Periaatteessa painumia voi estää vain akselipainoa pienentämällä, eli pienempi kokonaismassa tai enemmän akseleita. Akseleita ei enää juuri voi lisätä kun nykyisinkin kääntyminen on vaikeaa pintaa rikkomatta, massaa ei voi vähentää kun sitten ei kukaan saa rahaa eli; vahditaan havutusta, hyödynnetään talvet/ kuivat kesät ja varaudutaan viheltämään peli poikki jos alkaa mennä rypemiseksi.

    Rane

    ”Nuo sinun vaatimukset ovat jo ihan tätä päivää jokaiselle urakoitsijalle.”

    Silloin on turha pillastua.Asiat kunnossa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 110)