› Keskustelut › Metsänhoito › Pintapaineet

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 110)
1 2 3 … 9 10 11

  • Pintapaineet

    Lähetetty: 12.12.2022, 17:57

    Merkitty: 

    Metsäkoneiden, (Yksi kuuluisimmista hakkuukoneita koskevista myyteistä on, että hakkuukone on painava. Mutta todellisuudessa hakkuukone on kevyt. Pintapaine hakkuukoneen pyörien alla on samaa luokkaa kuin ihmisen jalan alla.)  Tämä minua hämmästyttää, voiko olla todella näin?  Tein juuri puukaupat,  puut nbäyttävät olevan haluttuja, ja saa nähdä korjaavatko  talvella vai kesällä, todennäköisesti  kesällä kun on hyvä kohde.  Jälkeenpäin alkoi askaruttaa, mikä on rekkojen pinta paineet, kaukokuljetukseen lliittyvien kuorma autojen pinta paineet ,,,, perssana siinä riittää tulevaisuudessa mielenkiintoa. Helspottas kovasti jos tietäs kummassako ovat  kovemmat pinta paineet rekassa  vai metsätraktorissa.  Ymmärrän kyllä, rekka menee kerran mutta metsätraktori  viis tai kymmenen kertaa, kuulema.  Yks tuttu lohdutti, elä huoli, sillä mitä ootte sopineet ei ole väliä, luitko pienen präntin… en.  Onneksi vanhuudessa on mielenkiintoisia asioita odeotettavissa, kauppojen myötä.

    Niin että metsäkoneen pinta paineet ovat juuristovahinkoja ajatellen eivät ole ongelma, samaa luokkaa kuin ihmisen?

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 16.12.2022, 17:13

    Kyllä sitä puuki ei paljon korjata. Kun varastopaikalta lähdetään leimikolle niin siihen se ura tehdään mihin se on merkattu. Samoin jos nauhoitus loppuu kesken tai se menee väärin niin mitenkä sen korjaat pimeässä. Korjuujäljestä (sisältää myös ajouraverkoston) ja katkonnasta vastaa konekuski. Muut tehdään kuskeille valmiiksi. Se pitää olla näin.

    Nostokoukku 16.12.2022, 17:57

    Aikoinaan kun leimikoita suunnittelin, tosin vain parikymmentä vuotta, nauhoitin kaikki hakattavat kuviot. Työnantajalta tuli siitä usein moitteita, oli kuulemma ajan huonoa käyttöä, koneissa kun oli kuulemma gepsit ja karttaohjelmat sitä varten että pysyvät suunnitellulla kuviolla. Sen  verran kuitenkin arvostin vaatimatonta työnkuvaani, että ajattelin että moton on mentävä siitä mistä olen sen katsonut oikeaksi, siksi jatkoin nauhoittamista moitteita huolimatta. Toiseksi arvelin, että motokuskilla voi tulla marraskuun räntäsateessa iltavuorossa orpo olo tempoilevan karttaohjelman kanssa, jos reunoja ei ole mitenkään merkitty. Ja ainakin meillä päin on notkoja joissa gepsi saattaa heittää kymmeniä metrejä, olen sen hirvikoirien kanssa huomannut samoin suunnittelussa käytetyn maastotietokoneen kanssa.

    Jätkä 16.12.2022, 20:27

    Ne ”kesätyöntekijät” ovat sangen usein metsäoppilaitoksen opiskelijoita, joilla on työharjoittelu ja työssäoppimisjakso sovitettu kesätauon ajaksi.

    Pelin henki on, että he ovat koko ajan valvonnan alla – ja kokeneen ammattilaisen työparina. Esim työssäoppimisjaksolta työnantaja ei maksa palkkaa lainkaan, päinvastoin työnantajalle  maksetaan tuosta opiskelun ohjaamisesta.

    Käytännössä näyttää usein harvennustyömaalla korjuun jälkeen, että siellä ei ole ajourasuunnittelustakaan ollut edes vähäistä kokemusta – ainakaan mopokuskilla.

    Puuki 16.12.2022, 21:50

    Motokuskin erreykset korjataan korvaamalla.  Pari v. sitten viimeksi  ei tehdyt leimikon nauhotetut kokoojauran merkkaus eikä leimikon raja toimineet ja firma kustansi viulut.

    mehtäukko 5.1.2023, 08:24

    Höpö höpö niinkin,että uutta aloitusta vatuloidaan entisen lisäksi! Lisäksi näitä asioita on laitettava oikeaan konstekstiin…”samaa luokkaa kuin ihmisen jalan..”

    Maailman suuri rahtikone Antonov vaatii ison siipipinta-alan. Isot maantierahdit vaativat akseleita ja pyöriä laveteihin. Turpeennostoon pystyvät kookkaat traktorit vaativat leveiden paripyörien lisäksi kolmannet… Onko tämä nyt niin vaikeata? ihmisellä kun on enimmin vain vaatteensa kannettavana.

     

    Puuki 5.1.2023, 08:35

    Muutaki vaikutusta on myös metsäkoneen painolla maaperään kuin vain pintapaine/cm2.  Se on ihan selvä asia.

    mehtäukko 5.1.2023, 08:44

    Vaikutusta ei kukaan ole kiistänyt. Ja kiista syntyykin seurannaisvaikutuksista, kun asioihin vaikuttavista seikoista on kentällä monenlaista kokkia. Osa ei tiedä asioista mitään,osalle on samantekevää ja osa vahtaa ja mittailee tuloksia.

    Perko 5.1.2023, 08:59

    Siltojen  painoraja on  koko rekan paino +välit ja telipaino erikseen  . Jalkamiehen jäljiltä ei uralla puun latvat viskaa yhteen mutta kun hakkuu-  ja kuormakoneet ovat liitäneet siitä ovat latvat pehmeissä kohdin joskus ristissä.  Se  Antonouv jätti pyörteenilmaan  ja seuraava kone joutuu oottamaan melkein puol’tuntia  jotta välttyy tuholta.

    Tomperi 5.1.2023, 10:37

    Aikanaan Suomessa oli auringonpimennys ja parhaiten se näkyi Joensuussa.  Epäiltiin kestääkö uusi iso silta jos se ahtautuu täyteen ihmisiä. Joku teki laskelmat siitä, rasitus oli samaa suurusluokkaa kun sillan yli ajaa rekka 80 km tuntinopeudella vai oliko se 100.  Kukaan ei puhunut mitään pintapaineista. Kukahanse keksi tämän metsäkoneiden pintapaine jutun verrattuna ihmsen pintapaineeseen….  jotakin outoa tässä on, kuten pakkasessa.

    mehtäukko 5.1.2023, 10:39

    Jos Antonov kuljettaa kerralla viisi panssarivaunua lastia, sen hyödyn eteen voikin pienemmät härvelit odotella vaikka päivän.

    Ei ole lähes 40vuoden uran aikana  koskaa latvat menneet lähellekään ristiin…

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 110)
1 2 3 … 9 10 11