Se on totta, että oksat ovat todella rapeita. Mutta jos haluaa oikein kestävää (lahon) -lehtikuusta, niin se täytyy olla aika karussa paikassa hitaasti kasvanutta ja Siperian lehtikuusta. On halvatun painavaa kuivanakin.
Ei sellaiseen terassilautaan tahtonut edes poranterä ( 3mm) – upota ja joka vuosiluston tuntee porakoneen kahvaan. Porakärkiruuveilla kiinnitin terassilaudat paikoilleen.
Puu on kaunista, kovaa, mutta haurasta.
Joitakin lautoja – kun olen kiinnittänyt paineilmanaulaimella ja lustot ovat olleet voin 30 – 60 asteen kulmassa, – on runkonaulakin kääntynyt lustojen väiin kevätpuuta pitkin. Oksassa voi ohuempi naula mennä kasaan = myttyyn.
Kyllä kaikille laaduille on oma käyttökohteensa nyt ja tulevaisuudessakin. Metsäkaupan yhteydessä keskustelin pitkään Pölkyn ostomiehen kanssa. Heidän markkinoilla nopeasti kasvanut, pitkät vuosikasvaimen tukit on halutuimpia. Oksakiehkurat ovat harvassa ja oksat ohuempia.
Lehtikuusta käytettiin aikanaan laivojen mastoina. Olivat siinä tarkoituksessa lujimpia ominaisuuksiltaa. Kiteellähä on komea mastometsä. En kyllä lehtikuusta viljele ku ei niitä purjelaivojakaan tehdä. Mitenkähän tulevaisuuden markkinat sitten olisi. Määrät on kuitenkin niin markinaaliset Suomessa ettei tuotekehittely ja tutkiminen ketään kiinnosta…potentiaaliahan siinä olisi jos uusia jalosteita kehiteltäs…sitte kyllä kasvatus lisääntyisi.
Kyllä me toimitettiin mastopuita Suomenlinnan telakalle. Lehtikuusia, jotka kävi laivanvarustaja valitsemassa. pantiin rekkaan 16 kpl aihioita, joiden pituus vaihteli 14 – 24 metrin välillä. Kuorman koko oli 48 kiintoa..
Koskisen Oy:n rekka haki. Varusteltu täysperävaunullinen yhdistelmä osarunkopuiden kuljetukseen. Nosti mastopuut kuin tikut kyytiin.
Lehtikuusi on haavan kaltainen ongelmapuu, jota voi kuitupuukaupassa myydä 10% kokonaismäärästä. Jonkinlainen virhevalinta ollut aikoinaan, ei mitään tarvetta Suomessa. Kannattaa hankkiutua eroon, jos niitä on erehtynyt istuttamaan. Niitä oli jokaisen metsänvartijatilan pihakuusina aikoinaan. Mikä lie tuossa taustana, ilmeisesti peruja Venäjän vallan ajoilta.
Lehtikuusta ja haapaa ei voi verrata. Haapaa sentään saadaan monipuolisestikkin jalostettua ja siitä saadaan mm. erittäin korkealaatuisia paperilaatuja ja nk. lämpöliimautuvia yms. Sitäpaitsi haapa on perussuomalainen puulaji, ollut jo iät ajat.
Mitäs väliä sillä on mitä haavasta tehdään, kun hinta on 3-5€kiinto, jos hakataan yhtiön koneella harvennusten yhteydessä. Markkinoita ei tarjontaan nähden ole ja ostoja rajoitetaan hinnalla. Markkinatalous toimii näin.
Tolopan markkinat oy:n tiedote meni taas yhtä pahasti metsään kuin aiemmatkin samantyypin tiedotteet. Markkinoita on muuallakin kuin Tolopan peräkammarin tietotoimiston nurkilla. Ei täälläpäin suomea ole haavan menekissä mitään vikaa ja koivukuidun tahi pari euroa alemman saa varmasti.
Ai jaa just lueskelen MG:n tarjouksesta luvut. Koivukuitu näyttäisi olevan hiukan kalliimpaa täälläpäin. Lähelle koivukuidunhintaa ostetaan 10 kiintoa, kun myy koivukuitua hankinnalla, eli koivukuidun kertoimella menee kuormavaakamittauksella.
Lehtikuusen lahonkestävyys on parhaimmillaan yhtä hyvä kuin männyn sydänpuun mutta se vaihtelee paljon. Vanhat isot lekut on yleensä kestävimpiä. Kasvupaikkakohtaisia erojakin on .
Suomenlinnan telakalla korjaavat vanhoja puulaivoja lehtikuusilankuilla ja asentavat uusia mastopuitakin varmaan vielä nykyäänkin. 80-luvulla oltiin Metlan hommissa siellä mittaamassa mastopuita kuutioimistaulukkoja varten.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.