Lujuuslajoittelua on tehty jo vuosikymmenet ja nykyisin rakennuspuutavara pitää olla lujuusluokiteltua, on se sitten sahattu minkäkokoisella sahalla tahansa. Ja joka laudan päässä on luokituksen tekijän leima. Siis JOKAISEN LAUDAN PÄÄSSÄ. Lujuutta luokitellaan myös koneellisesti.
Lapin puu ei ole yhtä lujaa kuin keski-Suomalainen. Onkin selvää, että lyhyt puu ei kasva yhtä lujaksi kuin kaksi – kolme kartaa pidemmät rungot. Lapin puu kestää hyvin lahoamista vastaan, mutta se on hieman pehmeämpää kuin etelän puu ja ennenkaikkea se on paljon kuivempaa. Kun tukkipölkyssä on 5 – 10 millimetrin vaippa elävää – tuoretta puuta ja koko sydäntavara on kuollutta – kuivaa puuta, on Lapin puuta ajavien rekkojen karikat paljon pidemmät kuin mitä etelässä tarvitaan.
”Epäilevän tuomaan kannattaa – tai pitääkin – tehdä omakohtainen ns empiirinen koe, jossa tukkisavotan hankinta kauppaa tekevä metsänomistaja ajaa eri pinoihin laadukkaat MÄNNYN tyvitukit, toiseen pinoon sitten vaikka välitukit ja kolmanteen pinoon latvatukit.
Kun ostomies tulee vastaanottamaan tukit, ja hänelle tarjotaan välitukkipinoa sillä hinnalla, joka on ennakkoon sovittu, lyön vaikka vetoa, että erimielisyyttä syntyy välittömästi.
On muuten, käynyt niinkin, että tyvitukit on ajettu mutkan taakse eri varastopinoon. Ostomies on kysynyt heti: ”Eikö näissä puissa ollut tyvipölkkyjä lainkaan”.
Ei mikään ihme, vaikka kaupat joskus ovatkin peruuntuneet. Taitaa ollakin syy, miksi Tollo ei ole koskaan saanut tukkikauppaa tehtyä.
Metsäliiton asiakasomistajalle ei tietenkään niin käy, mutta tavalliselle kuolevaiselle aivan varmasti.
Lujuusluokittelu ei puutavaran lujuuttaa tietenkään lisää, mitä lienee tämä ljuuslajoittelu, jota toveri mainostaa. Puutavaran lujuusluokittelu tehdään nykyisin visuaalisesti oksaisuuden perusteella, koska se on lujuuteen olennaisesti vaikuttva tekijä. Eli lajittelun vois tehdä kuka tahansa myös piensahalla ja laittaa leimat piirun päihin. Tämä ei tietenkään takaa mitään lujuutta, puu on ollut riittävän lujaa rakentamiseen jo tuhansia vuosia, turha sitä on leimailla. Ei teräksen lujuuttakaan testailla silmämääräisesti, jos se halutaan tietää, se pitää analysoida ja tehdä kokeet.
Lapin puu ei tietenkään ole sen kuivempaa kuin ulkopuu muutenkaan, keveys johtuu siitä, että siinä on runsaaasti harvempaa kevätpuuta, eikä juuri lainkaan kesäpuuta, kun puu lopettaa siellä aikaisin kasvunsa. Etelän puu on painavampaa ja omaa paremman taivutuslujuuden kuin Lapin puu.
Tukkikauppoja on tehty aina, kun myytävää on ollut ja raakit nolla. Jätkä ei ole tuohon päässyt koskaan.
Jätkä, kyllä tämä tappiollinen metsätalous vain ihan hyvä bisnes on. Nytkin on sitten tänä vuonna ostettu uutta autoa ja metsää lisää lähes 15ha:a. Kyllä aika mukavaa tappiota tyrkkää jatkossakin. Sen takaa metsävähennys ja muut pikku sivukulut sekä tietysti pankin lainakanta. Jatkan valitsemallani tiellä ja aion vielä vauhtia hiukan parannellakkin.
Jeessi. On hienoa, että sinulla on tulevaisuudenuskoa. On toki tällä kertaa pankkilainoissa ihan siedettävät korot ja jokaisen kannattaisi ottaa lainaa, jos sen vaan pystyy lyhentelemään sopuisasti. Tietenkin, jos emännällä on sen verran perintörahoja, että hän pystyy seisomaan takaajan paikalla, isompienkaa metsäpalstojen osto ei tuota vaikeuksia.
Väitetään tosin, että ”Ahneella on paskainen loppu”.
Rakennussahatavara voidaan lajitella joko silmämääräisesti tai koneellisesti.
Puutavaraliikkeissä varastoidaan tavallisesti vain lujuusluokan C24 sahatavaraa, koska se on yleisin lujuusluokka rakentamisessa. Muita lujuusluokkia on mahdollista saada tilaamalla. Lujuusluokan C35 ja C40 sahatavaraa ei tavallisesti ole saatavilla puutavaraliikkeistä, vaan nämä lujuusluokat ovat käytössä tavallisesti NR-tuotteiden ja liimapuun valmistajilla.
Lujuuslajiteltu sahatavara on tavallisesti sahapintaista tai mitallistettua. Sormijatkettu sahatavara voi myös olla lujuuslajiteltua. Painekyllästetty sahatavara ei yleensä ole lujuuslajiteltua, mutta tilaamalla on mahdollista saada lujuuslajiteltua tuotetta. Lujuuslajitellun sahatavaran yleisin paksuus on 48 mm ja yleisimmät leveydet 98 mm:stä ylöspäin.
Meillä on tarjolla pikakasvatettua mäntyä pystykarsittuna. Lusto on tasaisesti 4-5 millimetriä. Se säädetään tuohon tasoon oikea-aikaisilla harvennuksilla ja lannoituksella. Hyvin kelpaavat. Luston tasapaksuus (4-5 mm) on tärkeä kriteeri.
Kuusikoissa (istutettu tiheyteen 2000/ha) valtapuissa lustot luokkaa 5-7 mm. 6 millin lustolla 10 neliön vaippa tuottaa 60 litraa vuodessa. Mutta paljonko (vai vähänkö) tuottavat hakkuussa jätetyt 1000 (tuhat) runkoa?
Sahasin tuossa keväällä puutavaraksi (tuli erinomasta puutavaraa) myrskyn kaataman pikakasvatetun siperianlehtikuusen, jonka itse istutin 20 vuotta sitten muokatulle aarin kokoiselle (MT-maata) pienaukolle kuusen taimien kanssa. Oli kasvanut kokoon 15m +kannolta 30cm ja siitä tuli pari vajaa 4m tukkia. Samaan aikaan istutetut kuusentaimet ovat ny 2..3m pitkiä. Selitys tuolle järkyttävälle kasvuerolle voi olla tuomikasvusto lähellä, jonka tuhosin muutama vuosi sitten yhdessä hallan ja boorin puutoksen kanssa. Mutta eivätpä nuo tekijät haitanneet siperian lehtikuusen kasvua.
Kurki. Lehtikuusesi on kasvanut hienosti ja siitä tuli kaunista sahatavaraa. Usko kuitenkin huviksesi, että se ei täytä minkään luokan lujuusvaatimuksia, kuten ai myöskään lahoa vastaan ole yhtä hyvää kuin normaali männyn sydänpuu.
Jos teit siitä lautaa taikka paneelia, sen naulaamiseen tarvitaan joko paineilmanaulain taikka poralla tehdyt reiät. On se niin haurasta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.