Määritelkää ensin laatu. Onko se puuaineksen tiheyttä vai onko se oksattomuutta. Nopeakasvuinen puu, jossa oksat on harvassa, on moneen tarpeeseen aivan riittävän hyvää. Ei ikkunanpokiin tai vuorilautoihin mene kuin pieni osa tuotannosta.
Planterin ajatukseen kuusen nopeasta kasvattamisesta ennen juurikäävän lahottamista en usko. Kasvun nopeutuessa myös juurikääpä leviää nopeammin, joten lopputulos voi aivan hyvin olla +- 0.
Puun laadulla voidaan tarkoittaa monia eri asioita. Tukkipuulla esim. oksien paksuus , oksakulma ja oksakiehkuran oksien määrä vaikuttaa laatuun käyttötarkoituksen mukaan . Tiheyteen ja samalla eri lujuusominaisuuksiin vaikuttaa kasvunopeuden vaihtelu ja lustojen paksuus . Nuorpuun määräkin vaikuttaa sahatavaran lujuuteen ja käyttökelpoisuuteen esim. sisustuslaudoissa.
Paperin ominaisuuksiin ja massan saantoon puun tiheys vaikuttaa myös.
Eiköhän puun laatuun vaikuta väärät valinnat ja ilmasto. Ilmasto lämmennyt vaikuttaa puitten kasvuun, kasvavat nopeasti, väärät valinnat väärä puu väärässä kasvupaikassa. Puskee oksaa kasvaa kituen. Viimeviikolla vanha kenttäsahuri jutteli kertoi nykypuun menevän sahasta nopeasti kertoi olevan höttöä. muisteli entisaikoja kertoi silloin puunkin olleen kovempaa.
Pari vuotta sitte eräs hankintapäälikkö visioi et tulevaisuudes hinnoitellaan erikseen ( hinta laskee) 1. Höttöpuu tukeissa, oisko kun luston paksuus yli 2.5 mm. Ja talvileimikot jotka pystytään hakkaamaan vasta ku maa kunnolla jäässä. Sanoi et jo nyt muut maksaa osan näitte suoleimikoitte kantorahasta.
”Planterin ajatukseen kuusen nopeasta kasvattamisesta ennen juurikäävän lahottamista en usko.”
Ei ollut oma ajatus vaan ns asiantuntijan, joka käsittääkseni perustui Luken suositukseen juurikäävän vaivaamille kuusikoille. Yksi harvennus ja päätehakkuu 50v kuluttua.
Aloituksessa viitatussa Metsälehden artikkelissa suositellaan kasvattamaan mahdollisimman tiheässä, kasvattamaan kiertoaikaa ja tekemään kolme harvennusta.
Etelä-Suomessa juurikäävän vaivaaman kuusikon harventaminen on aika haastellista, kun pakkaskelejä ja routaa on harvoin.
Linkin aikakauskirjan kuvista näkyy, että 50v paikkeilla juurikääpä alkaa tosissaan riehua, joten kiertoajan pidentäminen taitaa olla vaikeaa:
Jos mielii istuttaa lahon kuusikon kuuselle, mikä olisi sopiva määrä taimia?
Epäilyttää ainakin täystiheän 2000 tainta istuttaminen. Kuitupuiden istutus on usein tappiollista ja ainakin varmistetaan, että mahdollisimman moni kuusi saastuu .
Olisiko istutus suoraan tukkitiheyteen ja nopea kasvattaminen päätehakkuuseen?
Taimikko täydentyy lehtipuilla joilla voi olla lahon leviämistä hidastavat vaikutus. Sekametsässä myös kasvaa monipuolisempi sienilajisto, joka kilpailee juurikäävän kanssa.
Tässä tullaan siihen laatu kysymykseen, millaista höttöpuuta sitten syntyy? Pakon sanelemana.
Höttöpuusta paljon puhutaan, muttei oteta kantaa siihen, mikä on riittävän hyvä. Talon runkotolpissa, jossa ei käytetä lujuusluokiteltua puuta, höttöpuu on aivan yhtä hyvä kuin tiheäsyinenkin. Eli jos käyttäjä ei saa lisäarvoa tiheydestä, onko laatu silloin parempaa? Mielestäni ei ole. Siksi laadusta puhuttaessa pitää olla tarkkana määritelmien kanssa ja väite pikakasvatuksen negatiivisesta vaikutuksesta puun laatuun on kyseenalainen (kuten moni muukin Itä-Suomen viheropistosta peräisin olevista jutuista).
Kun valitetaan, että tukit menee samalla hinnalla laadusta riippumatta, moniko sitten on valmis maksamaan rautakaupassa laadukkaammasta puusta nykyistä enemmän? Siellä on saatavissa jo nyt useampaa eri laatua olevaa lujuusluokiteltua puuta, mutta harva siihen päätyy, jos luokittelematon riittää. Eli onko höttöpuu sittenkin höttöä vain puheissa?
Juurikääpä on aina ajankohtainen keskusteluaihe. Ehkä kuitenkin pidetään se oman otsikon alla:
Taitaa ongelma olla nykyisn toisinpäin eli hitaasti kasvaneelle kovalle puulle on erittäin vähän käyttöä. Ikkunapuitteetin on nykyisin ulkopuolelta alumiinia ja talojen runkotolpatkin tehdään liimapalkeista. Kattotuoleihinkin käy nopeasti kasvanut kuusi kun lujuus syntyy tukipuiden vaikutuksesta eikä puuta kovin pienellä painolla saa kokoon puristettua. Eli tällä lujuusluokituksella ei ole enää paljon mitään käyttöä, jos on koskaan ollutkaan. Sehän oli vain suursahojen keino lopettaa maaseudun piensahat ja hyvin ovat onnistuneetkin. Maaseudulla ei kohta liikahda lehtikään.
Puun laadusta ei juuri makseta yhtään lisää, vaikka männyllä varsinkin sillä on paljonkin merkitystä lopputuotteen arvoon. Kookas oksaton tyvitukki on 2-3 kertaa arvokkaampi ostajalle kuin välitukki, kun siitä tehdään esim. sisustuspaneelia.
Itävaltalaiset osti pohjoisen puuta käyttävät sahat juuri laadukkaan ja edullisen pohjoisen puun takia.
Lujuusluokitus on käytössä vaativassa rakentamisessa edelleen kun luonnonlait ei ole muuttuneet miksikään.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.