Metsälehden juttu viime vuoden lopulta. Ihan järkeen käypä homma, pieni kone pienelle puulle ja samalla koneella kalikat tienlaitaan. Vaan riittääkö kysyntää ja onko tarjontaa työmaista, jotka ovat aika rajalliset pienelle koneelle?
kyllähän sitä ulottuvuutta pitää olla kohtuullisesti 7- 8 metriä minimissään joten alustakoneessakin painoa vaatisi 5- 8000 kg näistä kevyemmillä voi tulla ongelmia kestävyydessäkin kuin muussakin kyllä varmaan noilla sampolla yms traktoripohjaisilla motteja tulee melkein samalla lailla kuin isommillakin mutta kun palstoja on monenlaisia niinkuin kuskejakin ja lopputulos ainakin ratkaisee metsänomistajan kannalta
Jos pikkuhakkuukoneen leveys pitää olla max kaksimetriä, niin kyllä 7 – 8 metrin ulottuvuus on liikaa – ei pysy pystyssä. Moto-koura puomin päässä, niin sellainen kone kaatuu, kun puomin oikaisee sivullepäin. 100 lirrainen kuusi lumilastissa painaa äkkiä 200 kiloa lisää, ei tule mitään.
Pikkukoneen pitää olla sellainen, että se pystyy kulkemaan maanpintaa repimättä alle kolmen metrin puuväleistäkin. (Runko-ohjaus ja kahdeksan pyörää). Jos sen ulottuvuus on kolme metriä, se pystyy ottamaan kerralla kuuden metrin alueelta puut. Kun ajouraväli on kaksikymmantä metriä, niin urien väliin kaksi haamu-uraa ja ”se on siinä”.
Tietenkin joku ajatushautomo keksii, että ajokone ei pysty liikkumaan kahden metrin uralla, mutta onko joku sanonut, että pienemmällä koneella ei voisi tehä niin leveää uraa kuin tarvitaan?
Tuntemani suht suuren metsätilan isäntä hankki traktoriin kiinitettvän rulla veto moto pään on nostolaitteissa kiinni. Ennen teki saha hommina kaikki, Nyt kertoili että jäi vain kaato, ulkohommiksi , muut tekee traktorin kopista lämpimästä. edullinen satsi saa metsät itselle mieleiseksi. jos omistaa traktorin jolla selviää metsässä, myös ajupuolen.
Sellaisella täällä kaksi veljestä aloitti, nyt ovat jo vuosia pelanneet oikeilla metsäkoneilla. Työnjälki on heillä, entisillä metsureilla niin hyvä, että kaikki mahdolliset puunmyyjät toivovat niitä hakkaamaan. Se vaikuttaa ehkä eniten ostofirman valintaan…
Rullaveto sen olla pitää, mutta kyllä ainakin se vinssaaminen on melko kökköä hommaa.
tuo kahdenmetrin leveys koneelle on kyllä aika vähän tulee fysiikan lait vastaan maataloustraktorin leveydet taitaa olla noin 220.250 cm rengaiden nestepainotus auttaa paljon ja on halpa lisäksi on noita etuakselin vakauttajia kourien painot ovat noin 300 kg luokkaa jos halutaan että kestääkin rasitusta itse pitää kyllä osata korjata ja laittaa mutta siitähän sitä oppii eikä ole aina muista riippuvainen
Alkuperäinen aihe on pienmetsäkoneet, eikä silloin puhuta 2,5 metrisistä maataloustraktoreista.
Täällä lähellä laittoi yksi kaveri linkku-Valmetin perään liikeratanosturin ja siihen kouramoton, sekä täydelliset taakseajolaitteet. mittalaitteet olivat ajantasalla jne. Ei laittanut ketjuja pyöriin, talvi tuli ja hankaluudet alkoi, koura ei uponnut hankeen . Ammattiatito ei riittänyt puiden yksilöintiin, metsä tuli liian apätasainen, oli niinkuin keskentekoinen savotta, kun hän siirtyi seuraavaan metsään.
Kyllä se loppui siihen, vaikka silloin oli muka laskenut, että hänelle riittää, kun saa päivässä 24 kiintoa. Hakattua, ajon teki toinen maataloustraktorimies.
Jätkä on näköjään selvitellyt selvitellyt pienmetsäkoneen koukerot.
Kun yleisesti valitetaan kantohinnan pienuutta, ei kukaan taida ollakaan valmis pudottamaan osuuttaan vielä lisää?! Ja kun se pikkuvehkeen jälki on toisinaan tosi ala-arvoista, sillekö pitäisi pulittaa ”kokohyvitystä?”
Mutta kun on vapaa maa yrittää, eikun vaan vekotin alle.
Yhtä hyvin ison moton kuski tekee huonoa jälkeä kuin joku muu pienellä koneella. Korjuujälki riippuu yleensä pääosin sen kuskin ammattitaidosta .
Pehmeille maille sopivat leveätelaiset koneet ei ole sopivimpia kantavien maiden ensiharvennuksille vaikka niitä siellä olosuhteiden pakosta usein käytetäänkin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.