arto. Kun harvennus tehdään pääsääntöisesti alaharvennuksena, eli kaikki jäävä puusto olisi Pää – ja lisävaltapuustoa. Silloin runkoluvusta 40 % ei olisi liian paljoa. Pohjapinta-ala olisi oikea mittaustapa, mutta kone-Hemmot eivät sitä saa – eivätkä osaa käyttää, eikä heillä ole ollut varaa hankkia relaskooppia, vaikka sen saa ilmaiseksikin.

Vaikka tätä on noille kone-Hemmoille turha jankuttaa, kun heidän on vain pakko hakata väh. 60 kiintoa / ha (Valehtelevat). Kun kone liikkuu koko ajan, ei sillä ole hakkuutulokseen vaikutusta, lähteekö 40 – vai 60 mottia hehtaarilta.)

Kyse on vain vanhoista asenteista. Pantakoon heidät sitten koneeseen, jossa pitää penkki kääntää aina kun siirtyy ja kytkintä ja keppiä  onkäytettävä joka siirtymisessä. Muut ajakoon tikkuajolla.

”Oikeilla” metsäkoneilla urakoivat tyypit ovat ”niin-konemiestä”, että mikään muu ei toimi, kuin perinteinen insinöörioppi, eli ”-Jos joku paikka ei kestä, tai toimi, niin lisää rautaa”.

Kuitenkaan en konhota, että pieni on kaunista, vaan perustan näkemykseni kokemukseen ja koulutukseen.

Olen ajellut puuta sekä päivänvalossa, että pimeällä, isommalla ja pienemmällä koneella ja tullut sellaisiin tuloksiin, että esim maataloustraktorilla, joka on varusteltu metsäajoon, ajelee varsinkin pienehköjä savotoita kilpailukykyisesti, kun ottaa huomioon, että sen siirtely maantiellä on aika helppoa ihan ajamalla.

Olen ajellut kasvatushakkuuta nelivetoisella traktorilla, jonka perässä on telikärry ja nosturi. Kuormakoko on vaihdellut 4 – 6 kiinnon välillä. Sopivassa työmaassa on tunnissa saanut ajettua melko tarkasti neljää kuormaa.

Metsätraktorilla olen ajanut selkeästi isompia kuormia, jopa lähemmäs 20 kiintoa, mutta niiden kanssa on mennyt likipitäen tunti.

Jos ajotaksa olisi kummassakin sama /kiinto, olisi bruttoansio suurinpiirtein sama, mutta myönnän, että en ole metsätraktorin puikoissa mikään virtuoosi. Maatilakuormaimen kanssa hakkuu pitää tehdä vyöhykkeelle, metsäkoneella palstallehakkuu riittää.

Ei sen ajokoneen tarvitse aina olla suurin mahdollinen, eikä pieni kone AINA ole ”Rihveli”

Kunnolla hoidetulla Logistiikalla nuo metsäkoneketjujen siirrot voidaan hoitaa ilman meteliä ja edullisesti, vaikka samalle savotalle poikkeaisi parikin erilaista ketjua, näkyy usein olevan ritiläauto varastopaikalla ja siirto muutaman sadan metrin päähän sujahtaa ilman, että konetta tarvitsee edes sitoa kyytiin. Ei kannattaisi aina maalata pirua einälle, vaikka vakaumus onkin kova.

Kaurakoneella ennen  vanhaan puut ajoivat ja hakkuut kyykkymotolla. Taitaisi nykyisillä puunhinnoilla rutkasti pakkasen puolelle puutili mennä .  Kustannustehokkuus on usein pienkoneiden ongelma, ei tule tiliä oikein kenellekään. Maksajia ei ole vuosikymmenien saatossa riittävästi ilmaantunut, joten jatkossakin isot jylläävät pääsääntöisesti.

Tänä päivänä perinteisillä aukkokoneilla ponssen ergolla tai JD 1270 saa sellaisen ajouran ettei ajokone mene niistä puita kolhimatta läpi. Jos tämän ruikutuksen keskelle heittäis sellaisen idean että pienennetään ajokoneiden kokoa. Motot voivat olla noita kokoja  koska niiden tehokkuudesta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Tämähän tarkoittaisi sitä että taksarakennetta pitää muuttaa niin että puiden ajaminen pienellä koneella on kannattavaa. Homma lähtee minusta siitä että metsänomistajat eivät hyväksy ensiharvennuskohteille kuin tietyn kokoluokan koneita. Kyllähän se alkaa vaikuttamaan pikkuhiljaa taksoihin kun puuta ei ala liikkumaan. Minusta tv:ssä mtk:n edustaja sanoin hyvin että nyt tässä kustannustehokkuudesta on hyvä ottaa hieman takapakkia.

Mutta mistä miehet saadaan pieniin koneisiin?  Virosta eivät enää lähde noin vain, ukrinalaiset eivät jouda. Valkovenäläiset ei pääse, venäläisillä sama juttu….

Eikö sitä Sellua voisi kasvattaa kasvatusaltaissa lohien tapaan, tuulivoima energialla?