Kyllä usein nuo liianrarvaksi hakatut EH-kohteet ovat tappiollisia metsänomistajalle

Jos iso moto hakkaa,niin järeyttä pitäää olla kunnolla,että ei tarvi liian harvaksi lyödä.Jos mennäään pienikokoiseen metsään (EH),niin pienkone tuntitaksalla tai hankintahakkuu

Silloin kun näyttää että eh: alkaisi olla ajankohtainen niin sitten raivuu siten että kaataa kaikki rinnalta alle 8 cm puut ja odottaa pari kolme vuotta ja sitten tarjousta vääntämään varmasti on kysyntää tuommoselle 100 litraselle enskalle ja hintakin jo kohtuullinen… hyväksi koettu! tuolloin metsä jo sen kokoista että pystyy harventamaan siihen tiheyteen että 10 vuoden päästä saa hyvin harvennustukkia eikä kuitu runkoja  ole jos suoruutta riittää. Reilu raivuu valmistaa juuristoa ja runkomuotoa ensiharvennukseen eikä ainakaan itselläni ole ollut ongelmia tuulenkaatojen ja lumituhojen kanssa.

Merkittävä syy pieleen menneisiin hakkuisiin on , että työ tehdään liian aikaisin ja kohteena on hoitamaton riukuuntumaan pyrkivä metsä. Kun riukuuntunut ja elinkelvoton puuaines poistetaan, ei yksinkertaisesti ole jäämässä riittävästi kasvatuskelpoisia puita . Ylitiheillä kuvioilla korjuuvauriot ovat lisäksi merkittävästi suuremmat ,kun asianmukaisesti hoidetuissa metsissä. Korjuuvauriot lisäävät poistumaa. Puuston ikä saattaisi olla sopiva toteuttaa hakkuu ,jos metsä olisi hoidettu. Hoitamattomuus aiheuttaa 5-10:n vuoden viiveen järeytymisessä .

Kannattaa olla varovainen arvioitaessa hakkuun voimakkuutta. Tiheysuositukset koskevat vain hoidettuja metsiä.( mainitaan Tapion ohjeissa) Hoitamattomien kohdalla on tyytyminen siihen lopputulokseen ,mikä sattuu tulemaan.

Silmiini osui kuluneella viikolla asiantuntijan teksti ,jossa todettiin ,että energiapuuhakkuuseen turvautuminen tarkoittaa usein , että metsänhoidossa on epäonnistuttu. Olen todennut saman jo yli kymmenen vuotta sitten ,kun energiabuumi teki tuloaan. Silloin jopa neuvottiin ,että taimikot voidaan jättää hoitamatta . Korvaava hoito voitiin toteuttaa myöhemmin tekemällä energiapuuhakkuu. Samaan aikaan silmät sokaistiin kuorruttamalla hanke tarjoamalla kaksin käsin kemeratukea kyseisiin hankkeisiin. Biologiasta ei välitetty pätkän vertaa. Kemeran saaminen hankkeeseen alkoi määrittää ”oikean” hetken toteuttaa työt,ei taimikon/metsän tila. Mitä toimintatavasta seuraa ,selvisi minulle alle vuodessa työskenneltyäni päätoimisesti energiasavotoilla. Tämän seurauksena olen kannustanut metsänomistajia tarttumaan pontevasti raivaussahaan ja tekemään sen mieluummin etuajassa ,kun pari vuotta( tai enemmän) liian myöhään.

Kun metsänhoidollisia pöljyyksiä tuodaan eri tahoilta esille, niiden todennäköiset seuraukset on hyvä tiedostaa ennenkuin mitään tehdään. Niin edelläkin. Onko tuo pätemättömyyden tarvetta vai työllistymisen ajoa, mutta mo kärsii loppupelissä viulut.