Keskustelut Metsänhoito Pienmetsäkoneella kannattavuutta

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 147)
  • suorittava porras

    Ranelle totean,että harvaksi menee ja urat leviävät jos palstalle on tehty pienellä himmelillä nmk ennen varsinaista ensiharvennusta. Liian kapea ajoura on muokattava tarvetta vastaavaksi ,joten ura leviää ja samalla uran varsi jää aukkoiseksi. Tehtäessä pelkkä enska ei tätä ongelmaa ole ,mikäli palsta on puustoltaan suositusten mukainen.

    Puuki

    Mistähän tuo johtuisi ? Yhtiöt tarvitsee kuitupuuta ei niinkään tukkia,  ja sitä myös kasvatus-ja hakkuutavoissa suositaan.

    2. harvennuksesta lähtien urien paikalla tai liika leveydellä (4,5 -5 m)ei ole väliä metsän tuoton suhteen. Toista on ensiharvennusmetsissä.

    Rane

    ”Ranelle totean,että harvaksi menee ja urat leviävät jos palstalle on tehty pienellä himmelillä nmk ennen varsinaista ensiharvennusta. ”

    Jep mutta siitä ei ole selitykseksi miksi yksikään harvennus ei ollut suositusten mukainen.

    Nuakka

    Nyt kun metsänkäytössä alkaa tulla jo realistiseksi vaihtoehdoksi vuokraus hiilinieluksi, tulee tällaisia tutkimustuloksia surkeista harvennuksista tukemaan meidän metsänomistajien omassa mielessään manaamaa menoa harvennuksilla, niin onhan se ihme jos ei puunostajilta ala löytyä asiakaslähtöisyyttä. Sanon puunostajilta, koska urakoijat eivät tälläkin palstalla luetun mukaan  osaa muuta kuin tehdä huonoja sopimuksia ja paikata sitä tekemällä/ajamalla enemmän kuutioita tunnissa. Muutos alkaa puukauppa kerrallaan: Vaaditaan ne suorittavankin moittimat telat pois aina kun niitä ei tarvita, kysytään/pyydetään pykälää pienemmät koneet jo tarjouspyynnössä ja valitaan ne oikeasti töihin ja ilmoitetaan myös hävinneille liian iso kalusto hylkäyksen syyksi. Maanrakennuspuolella, joka on toinen puoli työelämääni,olisi naurun aihe jos ei pystyisi tarjoamaan kuhunkin työhön sopivimman kokoista kalustoa.

    suorittava porras

    Ei varmasti ole yhtä syytä ,mutta sama ongelma oli ilmennyt kaikilla toimijoilla. Koneen koko ei voi olla pääasiallinen ongelma. Nykyisillä vehkeillä saa ihan käypäistä jälkeä ,jos puusto on riittävän kookasta ja tilajärjestys puiden osalta palstalla kohdallaan. Tässä on yhtiöiden ja monien yksityisten välillä iso ero. Olen ollut etuoikeutettu sen kokemaan ,kun olen työskennellyt kahden ison toimijan metsissä ja lukuisten yksityisten mailla yli 30 vuotta.

    Sopimuksen heikoin lenkki on ollut tarkoitukseen sopimaton kalusto. Siksi pienistä koneista on luovuttu ja keskitytty koneisiin , joilla syntyy tulosta.

    husse

    Suorittavalta portaalta oivaltava kommentti toisessa ketjussa:

    Pilalle menneitä ja hoidon puutteista kärsinetä kohteita ei saada enää kuntoon millään poppakonsteilla. Kalustoa ei kannata hankkia erikseen laiminlyötyjä kohteita varten. Tehdään niillä, mitä on siinä vaiheessa, kun on riittävästi otettavaa. Ajankohta voi tosin venähtää kymmenen vuotta ja kasvatuskelpoinen puusto huveta tänä aikana. Sen riskin mo kuitenkin ottaa jättäessään taimikot hoitamatta.

    Näin ajateltuna on kyllä mielipuolinen ratkaisu yrittäjältä, että laittaa koneet laiminlyötyjä kohteita varten. Eli suomeksi sanottuna pienen korjuukaluston laittaminen. Tuollaisessa palkitaan metsänomistajan virheet ja tyhmyys. Näin syntyy jatkumo, jossa risukkojen kitkemisen kuvitellaan olevan normaalia toimintaa. Homma ei katkea ikinä, niin kauan kuin metsänomistajat ja puunostajat tarjoavat risukoita korjuukohteiksi, tai kylältä löytyy aina se yksi urakoitsija, joka laittaa ne koneet laiminlyötyjä kohteita varten.

    Toisaalta…Kun niitä laiminlyötyjä kohteita on sen verran paljon, että siinä on markkinarako jollekin joka haluaa turata niitä

    Lisäksi metsänomistajien palveleminen ja siihen vastaaminen jos siitä maksetaan. Kun alkaa olla erilaisia toiveita ja metsänomistajat saavat tehdä metsilleen mitä vain. Lisäksi maisemahakkuut yms., että on sitä tavanomaisen metsätalouden lisäksi muunlaistakin tekemistä metsissä. Jos joku maksaa, niin yrittäjähän tekee mitä vain, kunhan pysytään Suomen lain puitteissa,

    Puu Hastelija

    ”Helpoimman kautta mennään.Väljät ajourat ja uran vierukset harvaksi.”

    Ranelle peukut. Omat kokemukset 2 harvennukselta. Urien välissä keskstat käytännössä koskematonta. Urat levitetty vähintään riittävästi. Silti puita kolhittu urien varsista aivan liikaa, systemaattisesti kohuja. (Alkukesän hakkuu, kuori herkässä)

    Lisäksi vaikutti, että jäävä puusto oli hakattu selluasentoon ja poistetut puut olivat sahalle meneviä 1 tukin puita.  Ei ollut mieli korkealla tuolloin, tekijälle kun kommentoin, niin meinasi,  että niitä voi kaatua tuulessa ja jäävistä vänkyröistä meinasi, että jos laatu on ollut heikko jo alkujaan.  No mistä ihmeestä ne tukit sitten oli hakattu?

    Puuki

    Hoitamattomista eh-metsistä ei makseta (oikeaaa)kantohintaa jonka saisi hyvin hoidetusta , sillä selviää ongelma hoitamattomuuden lisääntymisestä.  Kun koneet on metsän mukaan eikä väärän kokoisia koneita ja-asenteisia konekuskeja hyväksytä oikein hoidettuihin eh-metsiin, päästään parempaan lopputulokseen.    Hoidetun metsän 100 l:n puun kantohinta- arvo ei voi olla vain 1-2 € kuten nyt on vaan sen energia-arvosta johdettuna ainakin 2-3 x;nen siihen verrattuna.

    suorittava porras

    Puu Hastelijalle kertoisin ,että ne yhden tukin puut ovat todennäköisesti niitä liian kapean uran varressa kasvaneita puita ,jotka on pitänyt poistaa ,että uralla mahtuu liikkumaan. Puuston laatu yleisesti kehno  ,joten on ollut pakko jättää  vänkkyröitäkin kasvamaan. Miksi niitä ei olisi muutoin poistettu jo enskaa hakattaessa.

    Voin lohduttaa ,että muillakin on samoja ongelmia laadun suhteen. Olen hakannut päätehakkuina männiköitä ,joista ei ole ollut yhtään tukin laatuvaatimukset täyttävää runkoa ja erikseen vielä kontortametsät , joista suurin tekemäni 14 hehtaarin kuvio ei tuottanut kapulaakaan tukkia. Eivät toki sitä pienemmätkään.

    suorittava porras

    Puukin kommenttiin on todettava ,että monet hoitamattomat puskat jäävät kasvamaan ja hoidetuista leimikoista maksetaan tilastoissa näkyvää keskivertoa enemmän. Hyvää kauppaa kuorrutetaan lisäksi erinäisillä palveluilla, muun muassa murskekuormilla metsäautoteille. Leimikolla ja leimikolla on siis vissi ero myös taloudellisen tuloksen suhteen.

    Koneet hankitaan nykyisin nimen omaan metsien mukaan. Koko tilan hakkuut on voitava hoitaa tarvittaessa samalla kalustolla . Vielä joitakin vuosia sitten yrittäjiä painostettiin hankkimaan pienempää kalustoa imagosyistä ,mutta unohdettiin ,että pelkkä kilven killottaminen ei elätä. Nyt halutaan pitää koneyritykset pystyssä ja turvata samalla tasainen puuvirta tuotantolaitoksille. Siksi panostetaan vain tuottaviin ratkaisuihin. Kuljettajapulan vallitessa vähiä resursseja ei ole varaa istuttaa laitteissa ,joiden tuottavuus on kehno.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 147)